Päivän täky

Toimitukselta: Ajankohtaista | Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Alkusoittoa

Alkusoittoa

13.7.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Englantilaisen Colin MacInnesin (1914-1976) romaani Alkusoittoa (Desura 1999, suom. Antti Nylén) kertoo 18-vuotiaan lontoolaispojan seikkailuista kotikaupunkinsa kaduilla. Freelance-valokuvaajana työskentelevä nuori mies kohtaa siellä kiinnostavia ihmisiä ja koittaa pärjätä omillaan. Romaanin tapahtumat sijoittuvat kuumaan kesään 1958, jolloin Notting Hillissä oli rajuja rotumellakoita. Nouseva nuorisokulttuuri esitetään vallankumouksellisena yhteiskunnan vanhoja rakenteita ja asenteita murtavana voimana. Teoksen kautta hahmottuu myös vireillään oleva mod-kulttuuri vespoineen ja muotivaatteineen. Romaani onkin saavuttanut kulttiteoksen maineen erityisesti popkulttuurin tekijöiden ja harrastajien piirissä. Alkusoittoa on MacInnesin ns. Lontoo-trilogian toinen kirja. ”Sillä juuri sitä jazz-musiikki tarjoaa: se nostaa mielen maasta ja rentouttaa hermoja kuin hieronta turkkilaisessa saunassa. Jopa muutamat luotettavat kollit (kuten isäni) ovat sitä mieltä, että jazz on pelkkää meteliä ja ryminää, musiikkia, joka on suunnattu pikemminkin sukupuolielimille kuin aivoille, mutta uskokaa pois, asia ei ole alkuunkaan niin. Jazzista tulee hyvä olo yksinkertaisella, maanläheisellä tavalla. Asiaa voi kuvata parhaiten sanomalla, että jazz tekee onnelliseksi. Aina kun olen ollut väsynyt ja surkealla tuulella, mikä ei ole lainkaan harvinaista, aito, ensiluokkainen jazz on poikkeuksetta auttanut minua jaksamaan eteenpäin.”

Armain aika

Armain aika

6.7.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Pertti Lassilan (s. 1949) romaanissa Armain aika (Teos 2015) pieni poika, hänen äitinsä ja isoisänsä viettävät kesää merenrantahuvilalla. Kimmo-poika elää huolettomasti hetkessä ja tutkii kiehtovaa miljöötä. Aikuiset keskustelevat ja pohtivat menneitä ja vajoavat ajoittain muistoihin. Finlandia-ehdokkaanakin ollut teos käsittelee kauniilla tavalla sukupolvien välisiä suhteita, ajan kulumista ja upeisiin kesäpäiviin kiteytyvää nykyhetkeä. Kirjanurkkaus-blogi kirjoittaa kirjasta näin: ”Lauseet ovat kirkkaita ja ehjiä, kieli lähes musikaalista ja lukiessa päätyy jonkinlaiseen meditatiiviseen tilaan. Kesäkirjahan tämä on; se pitäisi lukea heinäkuun helteiden aikaan mökillä, mutta kyllä se piristää myös synkkää marraskuuta.” ”Missä poika mahtaa olla. Kimmo on omilla teillään ja omissa puuhissaan, hän keksii tekemistä. Hänen aikansa ei käy pitkäksi, vaikka kesäpäivät toistuvat samanlaisina. Minä en tahtoisi ajatella asioita, jotka ovat menneet, se ei hyödytä mitään, en tahtoisi ajatella tulevaisuuttakaan. Kesässä olisi tarpeeksi, muun voisi unohtaa. Jos päässä olisi katkaisija niin kuin huoneen lampussa, että voisi kesäiltana sammuttaa valon ja näkisi ikkunasta, miten meren pinta leppien takana liikkuu, eikä vain omaa kuvaansa, jota ei jaksa tuijottaa.”

Sanoja

Sanoja

29.6.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Jacques Prévertin (1900-1977) Sanoja (Sputnik 2016, suom. Antti Nylén) on yksi 1900-luvun tunnetuimmista ja luetuimmista ranskalaisista runokokoelmista. Surrealistien piirissä vaikuttanut Prévert oli monipuolinen kirjailija, jonka tuotantoon kuului näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia (Paratiisin lapset, Sumujen laituri), laulujen sanoituksia (Kuolleet lehdet, Barbara) ja vakavaa runoutta. Vuonna 1946 ilmestynyt Paroles on tekijänsä näköinen, moneen suuntaan rönsyilevä kokonaisuus tyyliltään erilaisia tekstejä. 1930- ja 1940-lukujen uhkaavissa tunnelmissa syntyneissä runoissa on paljon sanaleikkejä, elokuvamaista kuvallisuutta, mutta myös konkretiaa. Suomentaja Antti Nylén on valinnut käännökseensä hieman yli puolet alkuperäisen kokoelman runoista. ”Tehtaan porteilletyömies pysähtyyrinnuksiin käy kiinni ihana ilmaja hän kääntyynäkee auringonpunaisen pyöreänharmaalla taivaalla myhäilevänhän iskee silmääkuin hyvä tuttuKerrohan nyt sinäkin siinä toveri Aurinkotulkintasi tilanteestatyhmyyttä on vissiinkaunis päivä pelatapatruunan pussiin?” (runo ”Hukkaan heitettyä aikaa”)

Tristania

Tristania

23.6.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Useita runokokoelmia julkaisseen Marianna Kurton (s. 1980) ensimmäinen romaani Tristania (WSOY 2017) kertoo Atlantin valtamerellä sijaitsevasta pienestä Tristan da Cunhan tulivuorisaaresta ja sen asukkaista. Ihmisten karu ja eristäytynyt elämä saarella avautuu useiden kertojaäänten kautta. Draamaa tapahtumiin tuo vuonna 1961 tapahtunut tulivuorenpurkaus, jonka seurauksena asukkaita evakuoitiin Englantiin ja Kapkaupunkiin. Anni Valtonen kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Ensimmäisiltä sivulta lähtien aistii voimakkaasti meren, mustan hiekan, tuulen ja sumun – kalan perkeiden hajun, avaran ja samalla karun tilan, joka heijastuu myös henkilöhahmoissa.” ”Martha on kahdeksantoista vuotta, hänen maailmansa läpimitta on kaksitoista kilometriä ja hän tuntee sen. Kaikki perheet, kaikki eläimet ja jokaisen talon kylässä, jossa jokainen ikkuna osoittaa samaan suuntaan: pohjoiseen, josta tulee lämpö ja valo ja suuret reitiltään eksyneet laivat. Ja pian hän saisi oman talon, miehen joka talon rakentaa – miksei saisi, hänellä on uusi hamekangas ja heinänpaksuiset hiukset joita hän harjaa pitkin vedoin iltaisin. Hän ompelee vihreän hamaan, pukee sen ja tietää olevansa kaunis. Ei siksi että hänellä olisi pitkät sääret, ei siksi että hänellä olisi kuulas iho, vaan siksi että kun hän lausuu nimensä ääneen, hän tietää että se on hänen nimensä. Kun hän hymyilee, se on hänen hymynsä, ja kun hänen silmistään valuu kyyneleitä hän tietää niiden syyn ja painon.”

Pidä huolta äidistä

Pidä huolta äidistä

31.5.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Eteläkorealaisen Kyung-sook Shinin (s. 1963) romaanissa Pidä huolta äidistä (Into 2015, suom. Taru Salminen) 69-vuotias nainen katoaa Soulin ruuhkaisalla metroasemalla. Hänen lapsensa ja miehensä ryhtyvät etsimään häntä ja samalla käymään läpi suhdettaan kadonneeseen. Muistojen kautta rakentuvan tarinan kertojina ovat tytär, poika, isä ja lopulta myös äiti. Suru, syyllisyys ja kaipaus yhdistyvät perheenjäsenten mielissä heidän yrittäessään tavoittaa äitinsä todellista luonnetta. Uhrautuvan äidin roolin taakse kätkeytyy nainen, jota he eivät olekaan tunteneet. Maailmanmaineeseen noussut lämminhenkinen teos on suomennettu ansiokkaasti suoraan korean kielestä. Kirjaluotsi kirjoittaa blogissaan: ”Kyung-sook Shinin Pidä huolta äidistä on koskettava kunnianosoitus äideille, jotka eivät ole täydellisiä mutta aina valmiita taipumaan tuhansille mutkille lastensa hyväksi.” ”Ymmärrät että olit aina ajatellut äitiä kun sinulla oli vaikeaa. Kun ajattelit äitiä, asiat tuntuivat järjestyvän ja voima tuntui taas kumpuavan sisältäsi. Olit niin tottunut siihen, että yritit soittaa äidille hänen katoamisensa jälkeenkin. Olit monena päivänä soittamaisillasi äidille kun seisahduit lamaantuneena. Lasket rukousnauhan Pietàn eteen ja polvistut. Aivan kuin kuollutta poikaansa kainalosta pitelevän Neitsyt Marian käsi liikkuisi. Et pysty katsomaan Neitsyt Marian tuskaa kun hän pitelee poikaansa, joka kuoli kärsittyään pitkään. Äänet hiljenevät korvissasi ja kupolista tulvinut valokin katoaa.”

Korallia ja suolakiteitä

Korallia ja suolakiteitä

25.5.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Katriina Ranteen suomentama Korallia ja suolakiteitä (Osuuskunta Poesia 2015) on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma afrikkalaista runoutta. Noin sadan runoilijan teksteistä koostettu teos on upean yltäkylläinen ja moniääninen. Runot on koottu yhteen teemoittain, mikä korostaa runouden yleismaailmallisuutta sekä sitä, että runoilija on aina enemmän kuin kansallisuutensa tai maanosansa. Antologiaan on mahtunut myös muistiinmerkittyä suullista runoutta. Luonnon ja kaupungin helmassa –teeman alla kirjoittaa tansanialainen Euphrase Kezilahabi runossaan Tulvat: ”Kirjoitan laulun kärpäsen siipiinkaikukoon musiikki sen lentäessä kaikkialleroskien runous joka laulaamaanviljelijöiden haavoista ja hiestä.” Kääntäjä ja kirjailija Katriina Ranne on väitellyt swahilinkielisestä nykyrunoudesta Lontoon yliopistossa vuonna 2011. Korallia ja suolakiteitä – antologiasta hänelle myönnettiin Ylen Kääntäjäkarhu-palkinto. Ranne on julkaissut myös romaanit Maa kuin veri (WSOY 2021), Miten valo putoaa (Gummerus 2017), Minä, sisareni (Nemo 2010) ja runokokoelman Ohikulkijan tuoksu (Gummerus 2014).

Saksalainen sikakoira

Saksalainen sikakoira

18.5.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Daniel Katzin (s. 1938) romaani Saksalainen sikakoira (WSOY 1992) on kertomus sukupolvien yli ulottuvista traumoista ja niiden sovittamisesta. Päähenkilö on rehtori ja voimistelunopettaja Mauri Pertuska saa tietää olevansa kuolemansairas. Hänen täytyy viimeisenä tekonaan kostaa saksalaiselle miehelle, joka loukkasi aikanaan hänen juutalaista sirkustaiteilijaisäänsä. Kostoretki saksalaiseen Eggenaun pikkukaupunkiin osoittautuu lopulta aivan toisenlaiseksi kuin hän sen synkässä mielessään kuvitteli. Euroopan kuohuvien vuosien aikoina kirjoitettu ja ilmestynyt romaani osoittaa, että menneisyyden traumojen ja kaunojen käsittelyn kautta on mahdollista nousta ja eheytyä. Anneli Kajanto kirjoittaa blogissaan Annelin kirjoissa, että ”teos on PA-KAH-DUT-TA-VAN hyvä. Luonnehdin teosta piiloyhteiskunnalliseksi veijariromaaniksi, jonka käänteissä sattumat, paradoksit ja yllätykset ilkamoivat.” ”Isä seikkaili Saksassa kolmekymmentäluvun alussa, monet tekivät niin, mutta isän seikkailuista puhuttiin kotona hyvin vähän ja sekin peitellysti. Niin minulle oli jäänyt hämäräksi mitä hän oikeastaan siellä teki. Joku sanoi että hän oli ollut agentti ja minä ylpeilin siitä pihan lapsille, kerroin että hänellä oli ollut pistooli ja väärä passi ja hän oli nitistänyt vihollisen agentteja. Keitä viholliset olivat en osannut sanoa, mutta arvelin että ne olivat saksalaisia. Sitten joku aikuinen selitti että hän oli puutavara- ja paperiagentti ja olin suunnattoman pettynyt. Jälleen toinen aikuinen kertoi että isä oli kesken kaiken liittynyt sirkukseen ja kiertänyt sen kanssa Tanskat, Saksat ja Puolat, nimenomaan monikossa.”

Muutoksia

Muutoksia

12.5.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Tragikoominen, viihdyttävä ja yhteiskunnallinen romaani Lambertin perheestä. Jonathan Franzenin (s. 1959) Muutoksia (2001) kertoo eläkeiässä olevasta Alfredista ja Enidista sekä heidän aikuisista lapsistaan. Kaikkitietävä kertoja kutoo yhteen niin aikaan sidotut yhteiskunnalliset ilmiöt kuten pörssihuumat ja medikalisaation kuin universaalit perheiden sisäiset viha-rakkaussuhteet. Voiko perhe horjuvana ja epärationaalisenakin olla lopulta ympäröivää maailmaa kestävämpi? 2000-luvun vaihteeseen sijoittuva kirja on erityisen kiehtovaa luettavaa juuri nyt. Mikä on ehtinyt muuttua vai onko mikään? Franzenin kolmas romaani Muutoksia palkittiin Yhdysvalloissa National Book Awardilla.  

Biljardia puoli kymmeneltä

Biljardia puoli kymmeneltä

5.5.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Heinrich Böllin Biljardia puoli kymmeneltä (1959) kertoo päällisin puolin Fähmelin arkkitehti- ja rakentajasuvun tarinaa. Nykyhetkessä vietetään syyskuuta vuonna 1958 ja valmistaudutaan Heinrich Fähmelin 80-vuotissyntymäpäivään. Muistojen ja takaumien kautta kirja kattaa viisi vuosikymmentä ja kolme sukupolvea. Böll tarkastelee monikerroksisesti ja eri näkökulmista ihmisyyden peruskysymyksiä siitä, mikä on oikein ja väärin. Toisen maailmansodan jälkeiset syyllisyyden kysymykset ovat kirjan voimakas pohjavirtaus. Böll ei kuitenkaan halua ryhtyä tuomaroimaan, sen sijaan hän pyrkii etsimään vastauksia sille, miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat. Ja siinä hän onnistuu vaikuttavasti! Heinrich Böll (1917-1985) oli terävä yhteiskunnallinen keskustelija, jota on kutsuttu myös sodanjälkeisen Saksan omaksitunnoksi. Böll sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1972. Hänen varhaisempien teosten kantavia teemoja on sodan ja natsiajan perinnön käsittely. Myöhemmässä tuotannossaan hän arvosteli terävästi Länsi-Saksan uutta taloushuumaa ja porvarillisuutta.  

Kuiva kuuma kesä

Kuiva kuuma kesä

28.4.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Kuiva kuuma kesä –dekkarissa (Blue Moon 2002) sodan jälkeen rakennettu tekojärvi kuivuu ja paljastaa raunioituneen kylän, josta löytyy luuranko. Nykyajassa vuosikymmeniä sitten tapahtunutta murhaa selvittävät Peter Robinsonin (s. 1950) romaanissa ylikomisario Alan Banks apunaan nuori ylikonstaapeli Annie Cabbot. Menneisyyden tasolla kertomusta kannattelee menestyskirjailijan tilitys, jossa kuvataan toisen maailmansodan aikaisen nuoruuden kipeitä tapahtumia. Mitkä ovat syyt? Entä seuraukset? Vanha rikos heittää pitkän varjonsa nykyhetkeen asti. Kirja kaikille hillityn dekkaritaituruuden ystäville.

Ennen juhlaa

Ennen juhlaa

21.4.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Pieni pohjoissaksalainen Fürstenfelden kylä autioituvalla maaseudulla valmistautuu juhliin. Ennen juhlaa -romaani (Fabriikki 2017) tapahtuu 24 tunnin aikana, silti Saša Stanišić (s.1978) onnistuu tekemään ajallisesti suppeassa tilassa historiallisen syväluotauksen 1500-luvulta nykypäivään ja Itä-Saksan mielialoihin. Kyläarkistosta karanneet esi-isien muistot muovaavat omaperäisen, yleismaailmallisen ja humoristisen kertomuksen. Ennen juhlaa voitti Alfred Döblin -palkinnon ja Leipzigin kirjamessupalkinnon ilmestymisvuotenaan 2014. Saša Stanišić pakeni teini-ikäisenä perheensä kanssa Bosnian sotaa Saksaan. Stanišić on julkaissut yhteensä neljä romaania: Wie der Soldat das Grammofon repariert (2006), Vor dem Fest (2014), Fallensteller (2016) ja Herkunft (2019), jotka ovat kaikki moninkertaisesti palkittuja. Ennen juhlaa on ainoa suomennos Stanišićin teoksista.  

Matemaattisia olioita tai jaettuja unia

Matemaattisia olioita tai jaettuja unia

13.4.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Leena Krohnin (s. 1947) novellikokoelma Matemaattisia olioita tai jaettuja unia (WSOY 1992) palkittiin aikanaan Finlandialla. Teoksen tarinat pohdiskelevat olemassaolon ja ihmisyyden luonnetta kahdentoista esseemäisen valotuksen kautta. Vanhassa valokuvassa poseeraava poika, mätänevän ruumiin ikää tutkiva hyönteistieteilijä ja muumioitunut inkaprinssi ovat näistä jääneet erityisesti mieleen. Tero Liukkonen kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Leena Krohn on johtopäätöksissään tinkimätön kirjailija. Hänen ajatustensa runsaus ja kirkkaus eivät lakkaa ällistyttämästä. Fantasia ja herkeämätön pohdinta tuottavat tämän hetken painokkainta ja palkitsevinta pienimuotoista kirjallisuutta.” ”Sinä, Cerro el Plomon inkaprinssi, et etsinyt kuolemattomuutta, vaan äitiä ja isää ja heimoasi. Ei, sinua minä en näe, vaikka näenkin sen mitä sinusta jäi. Kun viivähdän jäännöstesi äärellä, Cerro el Plomon eksynyt lapsi, en minä sinua muista.Se mitä muistan, mikä siirtyy minuun, on vuosisataisten lapsenkasvojesi lepo. Vuorien ja rotkojen ja taivaan tuhoutumaton rauha, josta sinun muumiosi ei lakkaa todistamasta.”

Piilopaikka

Piilopaikka

7.4.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Trezza Azzopardi (s. 1961) kertoo kuusilapsisen perheen köyhyydestä 1960-luvun Cardiffissa esikoisromaanissaan Piilopaikka. Ahtaissa huoneissa perheen tyttäret Marina, Celesta, Rose, Fran, Luca ja Dol käyvät päivittäistä taistelua elintilasta ja nokkimisjärjestyksestä. Azzopardin kieli kuitenkin soljuu ja livertää, ja saa kurjuudesta ongittua ne rahtuset huumoria, jotka auttavat lapsia selviytymään. Sisaruus yhdistää eliniäksi, vaikka siskosten keskinäiset suhteet ovat Piilopaikassa kivuliaita. Piilopaikka oli Booker-palkintoehdokas vuonna 2000. ”Samana päivänä kun minä synnyin, isäni hävisi uhkapelissä kaiken: kahvilansa, lattialautojen alla olevan kenkälaatikon jossa oli rutkasti rahaa, isänsä rubiinisormuksen ja äitini valkoisen silkkileningin.”  

Vieraat

Vieraat

30.3.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Helmi Kekkosen (s. 1982) neljäs teos Vieraat (Siltala 2016) on kesäiseen Helsinkiin sijoittuva yhdenpäivänromaani. Romaani rakentuu päähenkilö Senjan järjestämien kutsujen ympärille. Senja on kolmikymppinen nainen, joka on juhliin saapuneiden vieraiden tavoin elämänsä risteyskohdassa. Senjan ja vieraiden tarinat kerrotaan eri näkökulmista episodimaisina jaksoina, joissa kuljetaan menneisyyden ja nykyhetken välillä. Keskeisinä teemoina ovat lapset, vanhemmuus, äitiys sekä vanhempien ja lasten väliset vaikeat suhteet. Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Vieraat on tyylikkäästi toteutettu romaani kaikkein arvokkaimmiksi kokemistamme tunteista ja mielikuvista ja niiden tuhoutumisesta." ”Aurinko iskeytyy huoneen valkoisille seinille. Senja makaa leveällä vuoteella pelkät alusvaatteet yllään ja lukee kirjoja. Ei yhtä vaan monta, sivun sieltä lauseen täältä. Hän antaa sanojen virrata sisään ja ulos, kellua sisällään tiheinä niin kuin hautova kuumuus ulkona, miten se peittääkin kaiken alleen, kaupungin, kadut ja puistot, öisinkin jatkaa hehkumistaan.Senja ei muista toista tällaista kesää. Lomakin on jatkunut jo yli kuukauden. Näitä hitaita, kuumia, loputtomia päiviä kun jatkuvasti pitäisi hengittää syvään, tavata ystäviä ja pyöräillä öisin kaduilla. Kokea se kaikki, muistaa se kaikki, olla onnellinen ja jotenkin enemmän elossa, alati liikkeessä.”

Dharmapummit

Dharmapummit

24.3.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Jack Kerouacin romaani Dharmapummit (1958) on vallaton romaani tien päällä olosta, ystävyydestä ja vapauden kaipuusta. Kirjassa buddhalaisrunoilija, eränkävijä ja itämaisen kulttuurin tutkija Japhy Ryder johdattaa Ray Smithin etsimään uusia polkuja sodan jälkeisessä konservatiivisessa, työhön ja kulutukseen uppoutuneessa Amerikassa. Japhy Ryderin hahmo perustuu runoilija Gary Snyderiin. Ray Smith puolestaan on Jack Kerouacin alter ego. Esikuvinaan Ryder ja Smith pitävä bhikkuja: vaeltavia ja runoilevia zenmunkkeja. Dharmapummien tavoitteena on saada kuluttamisen vangit taas nauramaan, laulamaan ja rakastamaan. Kerouacin rento ja lennokas kerronta levittää lukijan eteen elämäniloa ja toiveikkuutta, jota on mahdotonta vastustaa, vaikka kuinka olisi tietoinen siitä, että työn, tuottamisen ja kuluttamisen oravanpyörä pyörii tehokkaasti edelleen, yli kuusikymmentä vuotta teoksen kirjoittamisen jälkeen. Jack Kerouacin (1922-1969) syntymästä tuli 12. maaliskuuta kuluneeksi 100 vuotta.  

Trokari

Trokari

16.3.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Kaiho Niemisen (s. 1941) romaani Trokari (WSOY 2013) on kieltolain aikaiseen Suomeen sijoittuva satiirinen tarina yritteliäästä Viljo Kallioisesta. Viljo tutustuu ryyppyporukoiden kautta viinatrokareihin ja aloittaa laittomat liiketoimintansa. Vähitellen hän laajentaa yritystoimintaansa ja hänestä tulee rikas ja kunniallinen porvarismies. Teos luo eläväisen kuvan kieltolain aikaisesta Lappeenrannasta ja Viipurista, ja sen tarina ulottuu ajallisesti 60-luvulle asti. Pentti Stranius kirjoittaa Savon Sanomissa: ”Nieminen piirtää päähenkilöstä ja tämän ihmissuhteista monisärmäisen kuvan. Syrjä-Suomen menestystarinat ovat mitä kummallisimpia. Motto on se, että jätkä ei vanhoja jälkiä vatvo. Kelkka kulkee, vaikka koirat haukkuvat.” ”Kun haittoina on kaiken maan kauppaneuvoksia, ylen annettuja apteekin perijöitä, smokkipellejä, ei tavanmiehen auta kuin luottaa järkeensä. Ja järki sanoi, että vähän kun raaputtelet, niidenkin hatun alta löytyy vain avuton, lepattava riepu. Että ainoa elämisen ehto on niilläkin syödä leipää ja lykätä paskaa; ei pyhällä hengellä ja hienoilla titteleillä hengissä pysytä. Tuohta on oltava ja järkeä ja taitoa kasvattaa sitä, tai noutaja tulee ja antaa herrallekin helvetin kyytiä.”

Omavaltaista menettelyä

Omavaltaista menettelyä

10.3.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Lena Anderssonin romaani Omavaltaista menettelyä (Siltala 2014, suom. Sanna Manninen) on epätavallinen kertomus rakkaudesta ja kärsimyksestä. Tiiviissä teoksessa Andersson ottaa kaiken irti rakkaudennälästä, jonka takia ihmiset ovat valmiita tekemään suuria uhrauksia, riskeeraamaan kaiken ja hyväksymään viiltävää tuskaa. Kirjailija Ester Nilssonin suhde kuvataiteilija Hugo Raskiin näyttää satiirisella vivahteella myös Tukholman taidepiirien kierot puolet, ihmisten pakkomielteet ja heikkoudet. Miksi ammattiälykkö Ester ajaa itsensä tilanteeseen, jossa hänellä on ulkopuolisen silmin vain hävittävää? Omavaltaista menettelyä voitti August-palkinnon vuonna 2013. Lehtikirjoituksissaan ja kolumneissaan Lena Andersson (s. 1970) on herättänyt Ruotsissa useita kohuja ja kiistelyitä kirjoittamalla rohkeasti aroista asioista kuten monarkiasta, Jeesuksesta ja äitiyden onnesta. Hänen romaaneistaan on suomennettu myös Vailla henkilökohtaista vastuuta, Svean poika ja Tytär.

Omantunnon kujanjuoksu

Omantunnon kujanjuoksu

2.3.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Venäläisen Leo Tolstoin (1828-1910) ajatukset kansalaistottelemattomuudesta, sodasta ja rauhasta ovat olleet usein ikävän ajankohtaisia. Hän kirjoitti aiheesta suurten romaaniensa lisäksi myös suorasanaisia esseitä, joissa hän kommentoi eläväisesti ajankohtaisia tapahtumia. Näistä esseistä on julkaistu Esa Adrianin suomentama valikoima Omantunnon kujanjuoksu – Kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudesta (WSOY 1981). Esseissään Tolstoi kritisoi erityisesti tuhoisaa patriotismia, väkivaltaa lietsovaa kirkkoa, armeijaa ja asevarustelua. Taustalla olivat hänen omat Krimin sodan aikaiset kokemuksensa; hän osallistui nuorena sotilaana brittien ja ranskalaisten piirittämän Sevastopolin taisteluihin. Sotakokemusten ja vuorisaarnan innoittamana hänestä tuli myöhemmin vakaumuksellinen rauhanaatteen ja kansalaistottelemattomuuden puolestapuhuja. ”Olkoon hallituksella koulunsa ja kirkkonsa, lehdistö, miljardeja ruplia ja miljoonia kurinalaisia, koneiksi muutettuja ihmisiä, - koko tuo pelottavalta näyttävä karkean voiman organisaatio ei ole mitään totuuden voiman tuntevan ihmisyksilön sielussa syntyvän totuuden tiedostamisen edessä, ja tuosta ihmisestä totuus välittyy toiseen, kolmanteen, niin kuin yksi kynttilä sytyttää loputtoman määrän toisia kynttilöitä. Tuon valon tarvitsee vain syttyä, niin tämä niin mahtavalta näyttävä organisaatio sulaa, valuu alas kuin vaha tulen kasvoilta.”

Asfalttikukka

Asfalttikukka

16.2.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Antti Jalava (1949-2021) muistetaan erityisesti ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämän kuvaajana. Hän syntyi Suomessa, mutta muutti 10-vuotiaana perheensä mukana Ruotsiin ja kirjoitti ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Asfaltblomman vuodelta 1980, joka oli kohuttu arvostelumenestys Ruotsissa. Romaani ilmestyi seuraavana vuonna Pentti Saarikosken suomennoksena nimellä Asfalttikukka (WSOY 1981). Osittain omaelämäkerrallinen romaani kertoo suomalaistaustaisen Erkin yrityksistä sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Taustaan liittyvä häpeä ja huono itsetunto tekevät sopeutumisesta vaikeaa, varsinkin kun töitä on vaikea löytää ja elämän perusasiat eivät ole kunnossa. Teosta pidettiin Ruotsissa merkittävänä valaisuna siirtolaisten kokemusmaailman ja aiheeseen liittyvän keskustelun herättelijänä. Romaanin pohjalta tehtiin myöhemmin elokuva ja näytelmä. ”Nousin kiivaasti ja katosin vessaan, sitten menin Domukseen ja ostin saggaa sadallakahdellakympillä, kannoin kassit systeemiin ja ostin neljä pulloa punaviiniä ja yhden kokopullon reenattua, konkottelin sitten kädet täynnä kasseja ja kiliseviä pusseja torilla ja kävelin torin poikki syljeskellen, katsottamattakaan pizzeriaan päin missä Sirkka istui ja koputti ikkunaruutuun. Tvettomaatissa olivat koneet pysähtyneet, vedin vaatteet ulos ja ripustin ne kuivauskaappiin, istuuduin nahkanojatuoliin ja otin umpimähkään viikkolehden pöydällä olevasta kasasta. Minä olin ainoa siellä lukuunottamatta omistajaa, joka oli lihava keski-ikäinen nainen, ruusunpunaiset posket ja siniseksi värjätty tukka. Hän menisi varmaan pian konkkaan, melkein kaikillahan oli jo oma pesukone.”

Rebekka

Rebekka

10.2.2022 | Jaa täky | Teostiedot
Daphne du Maurierin ajaton uusgoottilainen romaani Rebekka (1938) kertoo tarunomaisen Manderleyn kartanon omistajasta Max de Winteristä ja tämän nuoresta toisesta vaimosta. Du Maurierilla on kyky luoda vahvoja tunnelmia riippumatta siitä kuljettaako hän lukijan valoisaan Monte Carloon, hienostohotelliin, jossa nuori nimetön kertoja tapaa tulevan aviomiehensä tai myöhemmin kirjassa Manderleyn hyytävään ilmapiiriin, jota hallitsee outo palvelija rouva Danvers. Manderleyn yllä häilyy Max de Winterin edesmenneen vaimon Rebekan haamu, joka vangitsee minäkertojan mielikuvituksen niin, että tämä pakkomielteisesti yrittää saada Rebekan kohtalosta selvyyttä hyödyntäen mielikuvituksensa synkimmätkin sopukat. Jännitys kirjassa syntyy minäkertojan perinpohjaisesta ympäristön havainnoimisesta, aivan ilman suoria tai osoittelevia kauhuelementtejä. Daphne du Maurier (1907-1989) muistetaan etenkin novellista Linnut (1952) ja romaanista Rebekka, joista Alfred Hitchcock ohjasi samannimiset elokuvat. Nykypäivänä du Maurieria arvostetaan myös siitä, että hän toi aikanaan feminiinisinä pidettyjä aiheita, kuten rakkaussuhteita, tarinoidensa keskiöön. Lue lisää: Rebekka – romantiikkaa ja jännitystä Manderleyn kartanossa

Sivut