Melender, Tommi

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

"Julkaisin ensimmäisen teokseni parikymppisenä vuonna 1989. Sen jälkeen olin tekemättä kaunokirjallista tekstiä yli vuosikymmenen. Palasin lyriikan maailmaan toisella teoksellani vuonna 2003. Tästä eteenpäin aion julkaista tiheämmällä tahdilla, kolmas teokseni ilmestyykin jo tämän vuoden syksyllä, vuosi kakkosen jälkeen. Teksteissäni ovat keskeisiä asioita muistaminen ja mieleenpalauttaminen sekä yksilön identiteetin rakentuminen maailman mullistusten keskellä."


Makuasioita:

J'aime, je n'aime pas*

Pidän: kreikkalaisesta salaatista, täytetyistä paprikoista, homejuustoista, yrttisuolasta, salmiakista (Lakrisal-pötköistä), vasta leikatun ruohon tuoksusta (paitsi etten pitäisi siltä tuoksuvasta parfyymistä), orvokeista, kantarelleista, oreganosta, Louis-Ferdinand Célinestä, rommikolasta, häilyvistä poliittisista mielipiteistä, Juliette Binochesta (toisinaan maailman kaunein nainen), kylmästä tummasta oluesta, Jouko Turkan Aiheista, keskimuhkeista tyynyistä, paahtoleivästä, Matti Mäkelän "Tursake"-esseestä, Mahlerista, Julian Copesta, flaneeraamisesta, omenasiideristä, vadelmarahkasta, tuoreista kirsikoista, tummista pikkutakeista, Nervalin Sylviestä, ylellisistä mustekynistä, jälkiruokalistojen silmäilystä, ruskeasta sokerista, juonettomista romaaneista, särökitaroista (joskus), maitokahvista, Edward Hopperista, Coetzeen omaelämäkerrallisten teosten itseinhosta (ja koko Coetzeen tuotannosta), muinoin uudeksi aalloksi nimitetystä musiikista, Camus'sta, Slavoj Žižekistä (etenkin hänen englannin aksentistaan), Neal Stephensonin Cryptonomiconista, Paul Krugmanin kolumneista, Bergmanin Talven valoa -elokuvasta, junamatkustelusta, syksyisistä aamuista Saimaalla mökkikauden päätyttyä, punaviineistä (erittelemättä), heräteostoksista Amazonissa, Bouvard ja Pécuchet'stä, pyöräilystä kesällä Vantaan Ylästön maisemissa, näkymästä iltavalaistulta Tuomaansillalta Turun keskustaan päin, Ei yhdeksän uutisista, Carl Schmittin joistakin teksteistä, meriaamiaisesta ruotsinlaivalla Tukholman saaristossa.

En pidä: Kalervo Kummolasta, hevistä ja hevifaneista, puolukkasurvoksesta, huilumusiikista, Pollockista, R-alkuisista lauseista, tautologioista, Voima-lehdestä, Stingistä, saksan kielestä (kuultuna, kuunneltuna), hotellien aulabaareista, Klaus Häröstä, tiistaiaamuista, oopperatalosta, Hectorista (noin yleisesti ottaen), Vivaldista, puhelimessa puhumisesta, Lumedemokratia-pamfletista (idiotismia), tihrusilmäisestä iskelmämusiikista, flarffista (noin yleisesti ottaen), viskistä (vaikka juonkin sitä), ruotsalaisista yhteiskunnallisista dekkareista, a cappellasta, Tarantinosta (Tarantino on moukka, ei voi mitään), tehoeläintuotannosta, Le Corbusieristä, suomalaisesta musiikkipitoisesta televisioviihteestä, ihmisistä joiden mielestä nykykirjallisuus ei ole tarpeeksi yhteiskunnallista, MTV3:n uutislähetyksistä (siitä kaikesta miellyttävyydestä), Anti-Oidipuksesta, moottoriurheilusta, bisneshenkisestä pukeutumisesta, tummasta suklaasta, kadettikoulusta, spontaanisuudesta, positiivisen ajattelun guruista, täpötäysistä hisseistä ja raitiovaunuista, poliittisista kaakattajista (en täsmennä), SDP:n nykyisestä johdosta, Hartwall Areenasta, Christopher Hitchensistä (ääliö), illastamisesta tuntemattomien ihmisten seurassa.

Pidän, en pidä: Tietenkään tällä listauksella ei ole merkitystä kellekään. Paitsi että julistaessani suosikkejani ja inhokkejani julistan samalla muille: en ole kuten te, pidän asioista, joita te ette voi sietää enkä arvosta asioita, joita te rakastatte palavasti. Kuitenkin meidän on oltava ns. liberaaleja. Tultava toimeen.

(Ainoa syy olla liberaali: ettei minua lopulta tapettaisi mielipiteideni tähden, enkä itse joutuisi tappamaan ketään hänen mielipiteidensä tähden. Bartheskin sanoi: olen liberaali, koska en halua olla tappaja.)

* Barthesin teoksessa Roland Barthes par Roland Barthes olevan fragmentin päälle kirjoitettua.

Julkaistu aiemmin Antiaikalainen-blogissa 12.3.2011.

Elämäkertatietoa

Tommi Melenderin (s. 1968) kotikaupunki on Vantaa ja isänmaa suomen kieli. Hän aloitti runojen kirjoittamisen abiturienttivuotenaan 1987 ja julkaisi esikoiskokoelmansa Tässäoloa tai unta kaksi vuotta myöhemmin. Esikoiskokoelman jälkeen hän piti yli vuosikymmenen taukoa kaunokirjallisista töistä. Melender palasi lyriikan maailmaan vuonna 2003 toisella kokoelmallaan Maanosa minussa. Hän uskoo löytäneensä oman kirjailijanäänensä kolmannessa kokoelmassaan Metallisiivet selässä.

Koulutukseltaan Tommi Melender on yhteiskuntatieteiden maisteri ja ammatiltaan toimittaja. Hän seuraa talousmaailmaa ja jääkiekkoa.

Lukukeskus

---


Vanhemmat: Juhani Melender ja Marja-Leena Melender (os. Kattilakoski)

Opinnot:
yhteiskuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto, pääaineena valtio-oppi

Palkinnot ja ehdokkuudet:
Finlandia-palkintoehdokas 2009 (Ranskalainen ystävä)
Runeberg-palkintoehdokas 2010 (Kuka nauttii eniten)

Harrastukset:
vakioveikkaus, jääkiekkotilastot ja globalisaatiokeskustelun havainnointi

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Yhden hengen orgiat : esseitä luetusta elämästä, WSOY 2013

Tekstinäyte


Tumma tiheä sade Pariisissa

"Tästä tuli
matkakertomus entiselle ystävälle.
Aamulla silmiini ajelehti
harmaata ja mustaa, ulkona pyrytti lunta
enkä lentokentällä nähnyt miten kiitorata avartui
kohti taivasta. Yläilmoissa
paistoi päivä, läsnäolon mysteeri tiheni:
olin tässä ja poissa, minuuteista
tuli tunteja ja tunneista minuutteja. Sanasi
velloivat sisälläni kuin paha mieli. Kaikki mikä
lohduttaa tekee heikoksi. Kaikki mikä auttaa
olemaan ihminen korventaa vatsanpohjaa. Turbulenssi
heitteli kirjaimeni pitkin ruutupaperia,
vastalauseistani tuli kiivaita: miksi piitata
vapaasta tahdosta paria savuketta ja viskipaukkua
enempää, miksi olla joku kun voi olla
vain olemassa. Sinä annoit huonoja vastauksia,
unohdin ne kaikki. Matkatavarani päätyivät vääriin
osoitteisiin, kysymykseni hukkuivat puistoihin ja kahviloihin.
Meillä ei enää ole yhteisiä vuodenaikoja, en
enää tarvitse ystävää kertomaan miten käy
kun jumalat kuolevat, mihin ihmiset menevät
kun he menevät pois. Naapurihuoneessa
soi Erik Satie, silmiini ajelehtii liilaa ja purppuraa.
Maailma on meissä, me elämme ajoittain.
Tumma tiheä sade Pariisissa:
kuin katsoisi ikkunasta mitä tahansa kaupunkia."


(Teoksesta Metallisiivet selässä. WSOY, 2004)



Vaikka valoja sammutetaan kaikkialla

Tämä on julma paikka /
parikymmentä kilometriä Helsingistä /
pohjoiseen, suunniteltu ihmisille, jotka ovat /
kadottaneet toivonsa, /
mutta eivät vielä tiedä sitä. Kohmeesta herännyt /
maisema tuoksuu märältä mullalta, raskas /
kevään odotus puhkeamaisillaan perennojen /
järjettömäksi nauruksi. /
Olla kotona, täällä, kuvitella etäinen aaltojen loiske, /
merihirviöiden karjahtelu, meluisat hyvästijätöt. /
Etsiä näiltä kaduilta ja pihoilta kuolemattomuutta, tai /
edes jotakin mikä kuolee meitä hitaammin. /
Muistini uumenissa /
matkustavat kaupungit, joiden läpi kiirehdin kauan sitten: /
valousvassa kylpevät asemahallit, henkäysten täyttämät /
katedraalit, protestilaulajat torien liepeillä /
vuodattamassa vertaan kitaroiden kaikukoppiin. /
Jos voisin, heittäisin lantin sille vauvaa tuudittavalle kurdiäidille. /
Mutta ajatus ei kanna /
itseään pitemmälle. Silti vasta täällä pohjoisessa /
tajuan mitä herra Novotny tarkoitti /
kertoessaan kuuran koristamassa puutarhassa, /
mikä sai hänet palaamaan Lontoosta /
Prahaan vuoden 1968 tapahtumien keskelle, /
ainoana matkustajana /
junassa hetki ennen kuin raja länteen suljettiin. /
Koko maasta oli valot sammutettu, /
mutta hän palasi synnyinkaupunkiinsa ja uskoi näkevänsä /
lämpöisen pilkkeen kotinsa ikkunoissa. Palaaminen /
on enemmän tahtomista kuin haluamista. /
Samoin jääminen. /
Oppia nämä kadut ja pihat, sulaa niitä vasten /
kuin avaruudesta harhaileva lumihiutale /
kitsaasti hohkaavaan ikkunalasiin. /
Vaikka valoja sammutetaan kaikkialla, /
vaikka kaupungit panssaroidaan lasilla ja teräksellä. /
Täällä laakson pohjalla kuvitelmista tulee totta: /
etäisyyksien takaa meren äänet tavoittavat minut, /
merileijonien käheät huudot.


(Teoksesta Metallisiivet selässä, WSOY 2004)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 10 / Sarianna Silvonen & Vesa Sisättö. Avain, 2015.
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi