Södergran, Edith
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Svenska litteratursällskapet i Finland
Elämäkertatietoa
s. 4.4.1892 Pietarissa, Venäjällä k. 24.6.1923 Raivolassa
Myyttinen lyyrikko Edith Södergran on sekä suomenruotsalaisen että pohjoismaisen modernismin edelläkävijöitä. Södergran debytoi vuotena 1916, ja hänen tuotantoonsa vaikuttivat uudet eurooppalaiset kirjalliset ja aatteelliset virtaukset. Hänen lyriikassaan näkyy eri kausina mm. nietzscheläisyyden, ekspressionismin ja symbolismin vaikutus sekä ajatus ”Uudesta naisesta”. Toisaalta runoissa on romanttisen idealismin piirteitä ja kristillistä tematiikkaa. Södergranin aikana hänen runonsa edustivat radikaalia uudistumista. Hän kirjoitti vapaamuotoista runoutta, käytti voimakkaan assosiatiivista kuvakieltä ja rakensi runoihinsa voimakkaan ja itseriittoisen lyyrisen minän. Södergranin tunnetuimpiin runoihin kuuluvat "Dagen svalnar" (1916, su. ”Päivä viilenee”), ”Vierge moderne” (1916) sekä "Landet som icke är" (1925, su. ”Maa jota ei ole”). Hänen lyriikkaansa luetaan vielä tänäkin päivänä laajoissa piireissä. Runot vaikuttavat edelleen nykyrunoilijoihin ja herättävät kiinnostusta kirjallisuudentutkimuksessa myös kansainvälisesti.
(Klassikkokirjasto)
- - -
Syntynyt 4.4.1892 Pietarissa
Kuollut 24.6.1923 Raivolassa
Pietarin saksalainen koulu
Runoilija
Runoilija Edith Södergran on suomenruotsalaisen modernismin keskushahmoja, jonka vaikutus pohjoismaiseen lyriikkaan ja ennen kaikkea Suomen 1920-luvun uuteen runoon on ollut huomattava. Södergran kirjoitti ensimmäiset runonsa saksaksi - hän kävi Pietarissa saksankielistä koulua. Alkaneen keuhkotaudin vuoksi hän joutui viettämään vuodet 1911-14 pääosin Sveitsin parantoloissa.
Hänen esikoisteoksessaan Dikter (1916) näkyivät hänen myöhemmän tuotantonsa ydinalueet: se oli ensimmäinen vapaamittainen kokoelma, ja sen yksilöllinen kuvakieli poikkesi voimakkaasti totutusta. Värikäs näynomaisuus on leimallista varsinkin runoilijan nietscheläissävyisille Septemberlyran- ja Rosenaltaret-kokoelmien yksinpuheluille. Södergran tunsi olevansa uuden aikakauden profeetta, voitonriemuisen elämäntunteen julistaja. Runoilijan etsinnän kristinuskon ja steinerilaisen antroposofian ristiriidan aikaan ilmestyi kokoelma Framtidens skugga, jonka on todettu olevan ruotsinkielisen kirjallisuuden omalaatuisimpia runokokoelmia.
Elmer Diktonius toimitti Södergranin postuumin kokoelman Landet som icke är.
Elinaikanaan Edith Södergran ei juurikaan saanut osakseen ymmärtämystä tai tunnustusta; Hagar Olsson ja Elmer Diktonius olivat kuitenkin hänen tukijoitaan. Viimeiset vuotensa Södergran vietti Kannaksella Raivolan huvilassaan yksinäisyyden, sairauden ja puutteen ahdistamana.
Södergranin runoudessa toteutui Suomessa ensimmäistä kertaa moderni lyriikka: vapaa aihevalinta, yksilöllinen rytmi, voimakkaat ja yllättävät kuvat sekä avoin rakenne. Runoissa heijastuu myös pyrkimys maailman muuttamiseen ja siihen vaikuttamiseen. Varsinkin alkutuotannossa ovat esillä ajan symboliset, ekspressionistit ja futuriset virtaukset.
Myyttinen lyyrikko Edith Södergran on sekä suomenruotsalaisen että pohjoismaisen modernismin edelläkävijöitä. Södergran debytoi vuotena 1916, ja hänen tuotantoonsa vaikuttivat uudet eurooppalaiset kirjalliset ja aatteelliset virtaukset. Hänen lyriikassaan näkyy eri kausina mm. nietzscheläisyyden, ekspressionismin ja symbolismin vaikutus sekä ajatus ”Uudesta naisesta”. Toisaalta runoissa on romanttisen idealismin piirteitä ja kristillistä tematiikkaa. Södergranin aikana hänen runonsa edustivat radikaalia uudistumista. Hän kirjoitti vapaamuotoista runoutta, käytti voimakkaan assosiatiivista kuvakieltä ja rakensi runoihinsa voimakkaan ja itseriittoisen lyyrisen minän. Södergranin tunnetuimpiin runoihin kuuluvat "Dagen svalnar" (1916, su. ”Päivä viilenee”), ”Vierge moderne” (1916) sekä "Landet som icke är" (1925, su. ”Maa jota ei ole”). Hänen lyriikkaansa luetaan vielä tänäkin päivänä laajoissa piireissä. Runot vaikuttavat edelleen nykyrunoilijoihin ja herättävät kiinnostusta kirjallisuudentutkimuksessa myös kansainvälisesti.
(Klassikkokirjasto)
- - -
Syntynyt 4.4.1892 Pietarissa
Kuollut 24.6.1923 Raivolassa
Pietarin saksalainen koulu
Runoilija
Runoilija Edith Södergran on suomenruotsalaisen modernismin keskushahmoja, jonka vaikutus pohjoismaiseen lyriikkaan ja ennen kaikkea Suomen 1920-luvun uuteen runoon on ollut huomattava. Södergran kirjoitti ensimmäiset runonsa saksaksi - hän kävi Pietarissa saksankielistä koulua. Alkaneen keuhkotaudin vuoksi hän joutui viettämään vuodet 1911-14 pääosin Sveitsin parantoloissa.
Hänen esikoisteoksessaan Dikter (1916) näkyivät hänen myöhemmän tuotantonsa ydinalueet: se oli ensimmäinen vapaamittainen kokoelma, ja sen yksilöllinen kuvakieli poikkesi voimakkaasti totutusta. Värikäs näynomaisuus on leimallista varsinkin runoilijan nietscheläissävyisille Septemberlyran- ja Rosenaltaret-kokoelmien yksinpuheluille. Södergran tunsi olevansa uuden aikakauden profeetta, voitonriemuisen elämäntunteen julistaja. Runoilijan etsinnän kristinuskon ja steinerilaisen antroposofian ristiriidan aikaan ilmestyi kokoelma Framtidens skugga, jonka on todettu olevan ruotsinkielisen kirjallisuuden omalaatuisimpia runokokoelmia.
Elmer Diktonius toimitti Södergranin postuumin kokoelman Landet som icke är.
Elinaikanaan Edith Södergran ei juurikaan saanut osakseen ymmärtämystä tai tunnustusta; Hagar Olsson ja Elmer Diktonius olivat kuitenkin hänen tukijoitaan. Viimeiset vuotensa Södergran vietti Kannaksella Raivolan huvilassaan yksinäisyyden, sairauden ja puutteen ahdistamana.
Södergranin runoudessa toteutui Suomessa ensimmäistä kertaa moderni lyriikka: vapaa aihevalinta, yksilöllinen rytmi, voimakkaat ja yllättävät kuvat sekä avoin rakenne. Runoissa heijastuu myös pyrkimys maailman muuttamiseen ja siihen vaikuttamiseen. Varsinkin alkutuotannossa ovat esillä ajan symboliset, ekspressionistit ja futuriset virtaukset.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto
Dikter
Helsingfors 1916 Schildt. Suom. Runoja. Suom. Uuno Kailas. Porvoo 1942. WSOY.
Septemberlyran
Dikter. Helsingfors 1918. Schildt.
Brokiga iakttalgelser
Helsingfors 1919. Schildt. Aforismeja.
Rosenaltaret
Dikter
Helsingfors 1916 Schildt. Suom. Runoja. Suom. Uuno Kailas. Porvoo 1942. WSOY.
Septemberlyran
Dikter. Helsingfors 1918. Schildt.
Brokiga iakttalgelser
Helsingfors 1919. Schildt. Aforismeja.
Rosenaltaret
Helsingfors 1919. Schildt. Runoja.
Framtidens skugga
Helsingfors 1920. Schildt. Runoja.
Landet som icke är
(Efterlämnade dikter) Helsingfors 1925. Schildt.
Levottomia unia
Runoja. Suom. Uuno Kailas. Alkulauseen kirj. Hagar Olsson. Helsinki 1929. Tulenkantajain oy.
Min lyra
Dikter i urval. Med förord av Jarl Hemmer. Helsingfors 1929. Schildt.
Edith Södergrans dikter
Med inledning av Hagar Olsson. Helsingfors 1940. Schildt.
Triumf att finnas till
Dikter i urval. Helsingfors 1948. Schildt.
Samlade dikter
Red. av Gunnar Tideström. Med inledning av Hagar Olsson. Helsingfors. Stockholm 1949. Schildt. Wahlström&Widstrand.
Ediths brev
Brev från Edith Södergran till Hagar Olsson. Med kommentar av Hagar Olsson. Stockholm 1955. Bonnier. Helsingfors. Schildt. Suom. Edith Södergranin kirjeet. Suom. Pentti Saaritsa. Helsinki 1990. Otava.
Samlade dikter
Helsingfors 1957. Schildt.
Dikter. 1907-1909
Med inledande kommentar av Olof Enckell. 1. Inledning och kommentar. 2. Texten. Åbo 1961. Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Tulevaisuuden varjo
Edith Södergranin tuotannosta valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki 1972. Otava.
Triumf att finnas till
Dikter i urval av Sven Lindner. Förord av Jörn Donner. Stockholm 1974. Bonnier.
Kohtaamisia
Edith Södergran. Helene Schjerfbeck. [kuvat] Sis. Runoja. Valikoinut ja suomentanut Uuno Kailas sekä ruotsalaiset alkuperäisrunot. Toim. ja johdanto Karri Kokko. Porvoo 1982. WSOY.
Suomennoksen uusi painos nimellä Kultaiset linnut. Hämeenlinna 1990. Karisto.
Dikter och aforismer
Red. Av Holger Lillqvist. Helsingfors 1990. Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Framtidens skugga
Helsingfors 1920. Schildt. Runoja.
Landet som icke är
(Efterlämnade dikter) Helsingfors 1925. Schildt.
Levottomia unia
Runoja. Suom. Uuno Kailas. Alkulauseen kirj. Hagar Olsson. Helsinki 1929. Tulenkantajain oy.
Min lyra
Dikter i urval. Med förord av Jarl Hemmer. Helsingfors 1929. Schildt.
Edith Södergrans dikter
Med inledning av Hagar Olsson. Helsingfors 1940. Schildt.
Triumf att finnas till
Dikter i urval. Helsingfors 1948. Schildt.
Samlade dikter
Red. av Gunnar Tideström. Med inledning av Hagar Olsson. Helsingfors. Stockholm 1949. Schildt. Wahlström&Widstrand.
Ediths brev
Brev från Edith Södergran till Hagar Olsson. Med kommentar av Hagar Olsson. Stockholm 1955. Bonnier. Helsingfors. Schildt. Suom. Edith Södergranin kirjeet. Suom. Pentti Saaritsa. Helsinki 1990. Otava.
Samlade dikter
Helsingfors 1957. Schildt.
Dikter. 1907-1909
Med inledande kommentar av Olof Enckell. 1. Inledning och kommentar. 2. Texten. Åbo 1961. Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Tulevaisuuden varjo
Edith Södergranin tuotannosta valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Helsinki 1972. Otava.
Triumf att finnas till
Dikter i urval av Sven Lindner. Förord av Jörn Donner. Stockholm 1974. Bonnier.
Kohtaamisia
Edith Södergran. Helene Schjerfbeck. [kuvat] Sis. Runoja. Valikoinut ja suomentanut Uuno Kailas sekä ruotsalaiset alkuperäisrunot. Toim. ja johdanto Karri Kokko. Porvoo 1982. WSOY.
Suomennoksen uusi painos nimellä Kultaiset linnut. Hämeenlinna 1990. Karisto.
Dikter och aforismer
Red. Av Holger Lillqvist. Helsingfors 1990. Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Videot