Runoilija Maila Pylkkönen (1931-1986) on suomenkielisen roolirunon keskeisiä pioneereja ja kehittäjiä. Hänen kaksi ensimmäistä kokoelmaansa ovat modernismin innoittamaa, mutta monella tapaa perinteistä runoutta. Kolmas kokoelma Arvo (Otava 1959) aloitti hänen ominta tyyliään vastanneen roolirunouden kauden. Puheenomaisia runoja sisältävä teos koostuu vanhan naisen monologeista. Seuraavassa teoksessaan Ilmaa (Otava 1960) puhujana on pieni tyttö. Naismonologit jatkuivat hänen viidennessä runokokoelmassaan Valta (Otava 1962), jossa ääneen pääsevät näyttelijätär ja lehtorinrouva. Pylkkösen uraauurtavat ja postuumisti tunnustetut monologit on koottu yhteen kokoelmalle Monologit (Otava 1976). Pylkkösen tekstit lähenivät 1960-luvun edetessä yhä enemmän kohti autofiktiivistä proosaa. Outi Oja kirjoittaa Kiiltomadossa: ”Marginaalista käsin Pylkkönen on kuitenkin antanut arjen- ja elämänmakuisen äänen naisille, lapsille, vanhuksille ja mielisairaille. Kantaaottavana hän on erittäin poliittinen lyyrikko.”

”Einon lasten kanssa nauretaan,
kun minä luen,
näyttävät aina lehtiä
”Mummu lukee meille taas”.
Ja minä annan mennä niin kuin sattuu,
taitaa mennä asian vierestä.
Kirjoittivat minun nimeni,
katselin sitä ja sanoin ”Niemelän paitatehdas”,
siltä se vähän näytti,
mut lapsilla oli lysti.
Täytyy toivoa, ettei niiden satu kohdalle samanlainen tehdas,
kun tulevat vanhoiks.”

Serietecknaren Jean-Claude Mézières avled den 23 januari 2022, vid 83 års ålder. Han skapade, tillsammans med författaren Pierre Christin, den klassiska science fiction-serien Linda och Valentin. De två rumtidsagenterna hann patrullera genom historien och bekämpa tidsresande pirater i över tjugo seriealbum som kom ut mellan 1967 och 2013. – Men hur började det hela? Hur träffades Linda och Valentin ursprungligen? Den första volymen av Linda och Valentin: Samlade äventyr innehåller de tre allra första berättelserna. Välkommen till 2700-talet och Det jordiska galaktiska imperiet!

Vuonna 1930 julkaistu tragikoominen tarina Tanssiaiset kertoo Kampfin perheen tanssiaisvalmisteluista vuoden 1928 Pariisissa. Pienoisromaani valottaa murrosikäisen tytön ja hänen ikuista nuoruutta tavoittelevan äitinsä suhdetta. Teoksessa yhdistyy mestarillisesti herkkyys ja piikikkyys. Samalla se saa pohtimaan elämänarvoja ja statuksen merkitystä. 1920-luvun seurapiirejä ja nousukkaita ei kohdella kirjassa silkkihansikkain.

"Tanssiaiset... Hyvä Luoja, voi hyvä Luoja, se ihanuus, johon hänen hämärissä mielikuvissaan kuului pyörryttävää musiikkia, juovuttavia parfyymeja, häikäiseviä pukuja...ja hänet pantaisiin nukkumaan yhdeksältä niin kuin joka ilta, kuin pikkulapsi..."

Venäläis-ranskalainen kirjailija Irène Némirovsky (1903-1942) kuuluu maailmansotien välisen ranskalaisen kirjallisuuden tähtiin. Némirovsky syntyi Kievissä 1903 varakkaaseen porvarisperheeseen, jossa satsattiin ranskankieliseen koulutukseen. Perhe pakeni bolshevikkien vallankumousta vuonna 1917 Moskovaan ja sieltä Suomen kautta Ruotsiin. Lopulta perhe asettui Ranskaan, jossa pankkiiri-isä vaurastui uudelleen. Némirovsky kuoli Auschwitzin keskitysleirillä 39-vuotiaana vuonna 1942.

Lauri Jäntin säätiö on myöntänyt tämän vuoden Tieto-Lauri-palkinnon Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun kirjalle Aika matka! – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into 2021). Palkinto myönnetään joka kolmas vuosi merkittävälle lasten ja nuorten tietokirjalle. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa.

Lauri Jäntin -tietokirjapalkinnon on saanut J. Sakari Salosen teos Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Gaudeamus 2021). Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot on myönnetty Martti Anhavan kirjalle Niin katosi voitto maailmasta - Paavo Haavikon elämä (Otava 2021) sekä Anton Montin teokselle ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (S&S 2021). Tunnustuspalkinnot ovat suuruudeltaan 7500 euroa.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Sen muodostavat professori Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala ja johtaja Teija Tiilikainen. Säätiön asiamiehenä toimii FT Paula Arvas.

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa ja palkintoperusteet:
Lauri Jäntin säätiö

Kirjasammon Google Analytics -tilastot viime vuodelta on koottu.

Verkkopalvelun sisältöihin tehtiin 1.1.2021 – 31.12.2021 yhteensä 1 635 799 istuntoa. Istuntojen määrä laski 14 % edellisvuoteen verrattuna. Yksilöityjen käyttäjien määrä laski 8,71 %: käyttäjien määrä vuoden 2021 aikana oli 1 163 914. Uusien käyttäjien määrä laski 8,68 %. Sivun katselujen kokonaismäärä laski 9,56 %, ja katseluja kertyi viime vuonna 3 438 394. Sivuja/istunto katsottiin 2,10 ja nousua oli 5,17 %. Istuntojen lukumäärä käyttäjää kohti oli viime vuonna 1,41 ja se laski 5,8 %. Istunnon keskimääräinen kesto kasvoi 5,31 %: viime vuonna kesto oli 1 min 52 sek, kun vuonna 2020 se oli 1 min 46 sek. Välittömät poistumiset sivustolta vähenivät viime vuonna 1,74 %.

Istuntojen ja käyttäjien määrien väheneminen liittyi mm. siihen, että vuonna 2020 koronaepidemian alkuvaiheen sulkutilassa Kirjasammon sisältöjä katsottiin ennätyksellisen paljon. Lisäksi Kirjasammon kalenteriupokkeiden määrä verkkokirjastoissa on vähentynyt. Tiettyjä Kirjasammon osioita kuitenkin käytettiin viime vuonna selvästi vuotta 2020 enemmän, kuten etusivua (kasvua 12,26 %), teos- ja tekijähakua (kasvua 4,18 %), kansikuvahakua (kasvua 6,37 %) ja ruotsinkielisen Boksampo-puolen hakua (kasvua 11,55 %).

Katsotuimmat toimitukselliset tai käyttäjien luomat sisällöt 2021 (sivun katselut)

Maailmankirjallisuuden klassikoita (kirjahylly, 2016): 19 407
Hakuohje Helmet-lukuhaasteeseen 2021: 9 388
Kirjauutuuksia – syksy 2021: 7 917
Nuortenkirjallisuuden kirjahyllyt: 6 727
Lasten- ja nuortenkirjauutuuksia - kevät 2021: 6 645
HLBTI-kirjallisuutta (kirjahylly): 5 318
Vaikuttavaa kirjallisuutta (kirjahylly): 5 107
Kirjauutuuksia – kevät 2021: 4 784
Kirjavinkkejä nuorille aikuisille/lukiolaisille (2016) (kirjahylly): 4 548
E-kirjaklassikoita rajoituksetta (kirjahylly): 4 288

Katsotuimmat kirjailijatietosivut 2021 (sivun katselut)

Mikko Tola: 3 902
Ilkka Remes: 3 523
Salla Simukka: 3 506
Rosa Liksom: 2 240
Leena Lehtolainen: 2 223
Tuomas Kyrö: 1 956
Anna-Leena Härkönen: 1 811
Väinö Linna: 1 686
Arto Paasilinna: 1 655
Sofi Oksanen: 1 648

Katsotuimmat teostietosivut 2021 (sivun katselut)

Poika raidallisessa pyjamassa: 8 933
Punainen kuin veri: 8 214
Seitsemän veljestä: 4 391
Teemestarin kirja: 4 261
Måla himlen: 4 086
Paahde: 3 796
Tuhat loistavaa aurinkoa: 3 486
Sieppari ruispellossa: 3 407
Shell's Angles: 3 336
Anna Liisa: 3 137

Tiettyjen kirjailijoiden ja teosten sivujen katseluun vaikuttavat positiivisesti mm. niiden sijoittuminen Google-hakutuloksissa ja mukana oleminen koulujen opetusohjelmissa.

Kiitos käyttäjillemme, hyvää alkanutta vuotta 2022!

Tuomas Aitonurmi 
Informaatikko ja toimittaja
Kirjasampo

”Pallokalan elämä,
se vaatii paljon voimia.

Kulmikkaassa maailmassa
pyöreänä toimia.”

Jukka Itkosen kirjoittama ja Camilla Pentin kuvittama Terveiset ulapalta on runokokoelma, joka saa lukijansa hyvälle tuulelle. Meri- ja purjehdusteemasta ammentava teos on verbaalisesti upea kokonaisuus, jossa lukija pääsee tutustumaan hauskoihin hahmoihin: tutuiksi tulevat esimerkiksi Puosu-Kalle, merirosvo Piippu-Pinkerton, muinainen trilobiitti ja molokkirapu Limulus. Itkosen riimit ovat vaivattomia ja hän saa jo muutamalla rivillä maalattua lukijan eteen kokonaisen tarinan, kuten Meritähti-runossa:

”Kerran meritähti
kävelemään lähti,
kiersi ympyrän
ja tuli takaisin.
Tuumi, että merenpohjaa
vähän lakaisin.”

Terveiset ulapalta esittelee lukijalle koko elämän kirjon: joskus on tyyntä ja toisinaan saapuvat matalapaineet. Meressä on kuitenkin tilaa ihan kaikenlaisille kaloille, ja jokaisella on maailmassa paikkansa.

Runokirja sopii erityisen hyvin ääneen luettavaksi.

Den här veckan tänkte jag tipsa om en serie böcker av Katarina Genar, med illustrationer av Alexander Jansson. Serien heter Mystiska skolan och har för tillfället 11 böcker, både lättlästa (med färgade bilder) och lite längre böcker (med svartvita bilder). Böckerna rekommenderas för 6-9 år, nybörjarläsare och de som gillar att läsa om spöken och andra spännande saker.

Böckerna handlar om en gammal skola där det spökar ibland. Det finns flera mindre byggnader på skolområdet. Man får läsa om Greta, Theo och Malte som går på ettan, om jag inte minns fel, och så Sally som är en lite äldre elev på skolan. Jag tror hon går på trean. Naturligtvis finns här också olika lärare, rektorn,  vaktmästaren, bibliotekarien och mattanten i köket. 

Jag har valt Spöket i biblioteket som bild. I den här boken är bibliotekaren Amir arg eftersom någon har använt en stege och tagit ner en värdefull bok från hyllan, och sedan lämnat boken slarvigt på soffan. Det får man ju absolut inte göra! Greta och Malte beslutar sig för att undersöka vem det är som kan göra något sådant. 

Jag har läst alla böcker i serien och rekommenderar dem varmt. Jag har gjort en bokhylla där alla böcker i serien finns med. Klicka på bokhyllan här nere:

Bokhyllan Mystiska skolan

Edgarpriset har uppkallats efter författaren Edgar Allan Poe (född 19.1.1809). Deckarpriset delas ut årligen av Mystery Writers of America. Fjolårets Edgar för bästa roman gick till den indiska författaren Deepa Anappara för boken Längs den lila linjen. ”Uppemot 180 barn försvinner i Indien varje dag. Den här romanen föddes ur ilskan och besvikelsen jag kände över ett system som sviker precis de människor det har i uppgift att skydda”, har Deepa Anappara sagt om sin debutbok. Det är en berättelse om den nioåriga pojken Jai som bor i ett slumområde någonstans i Indien. En dag börjar barn – Jais kompisar – försvinna spårlöst från slumkvarteren. Polisen gör ingenting för att utreda fallet, och Jai bestämmer sig för att själv försöka ta reda på vem som ligger bakom försvinnandena…