Itkonen, Jukka

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva Tommi Tuomi 2011

 
 
Nimi
Itkonen, Jukka
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kirjailijan omat sanat
HENKENI PITIMIKSI KÄYTÄN JOUSTAVIA HENKSELEITÄ

Repeilen
ollakseni
kokonainen

Ajat ovat niin pienet.

Synnyin vuonna 1951 meidän ajanlaskumme mukaan, kaupungissa joka ei vielä edes ollut kaupunki. Pian ymmärsin, että siellä asuu ihmisiä, kissoja, koiria, siilejä ja myyriä, nuohooja ja maitomies saapuivat aina ajallaan, tehdas savusi ja linnut lauloivat.
Pienenä makailin uimakopin katolla selälläni ja katselin pilviä. Tämä on yksi varhaisista muistoistani, mielenkiintoinen siksi, etten vielä silloin tajunnut katselevani suoraan sisälle Erik Satien musiikkiin. Kun kuulin sitä ensimmäisen kerran, ymmärsin heti; nämä soinnut ovat pilviä, jotka kerran lipuivat ylitseni.

Koulussa, arvossapidetyssä Lyseossa minut mitattiin miedosti raapeveden tuoksuisella puisella mittauslaitteella. Seitsemännellä luokalla pituudekseni saatiin 180 senttimetriä ja vuotta myöhemmin, kahdeksannella luokalla 178 senttimetriä. Olin iloinen, ymmärsin että meneillään oli prosessi, joka jatkuu edelleen; yhtenä aamuna saatan herätä aivan pienenä lapsena, seuraavana aamuna olen ikivanha. Tätä taustaa vasten on helppo käsittää, että elämäni ei ole koskaan tylsää.

Olen viettänyt pitkiä aikoja kotimaassa ja ulkomailla. Rajanveto käy päivä päivältä vaikeammaksi, Suomi on yhä enemmän ulkomaa myös suomalaisille.

Minulla on tietty määrä ystäviä, en tiedä mahtuisiko maailmaani enempää. Teen päivittäistä työtä, eikä kukaan itseäni lukuun ottamatta voi tietää, miten ankaraa ja helppoa se on. Minulla ei tule olemaan mitään viimeistä suurta luomiskautta, eikä ole ollut ensimmäistä pientä luomiskautta, sen jälkeen kun oivalsin, ettei kukaan tule tarjoamaan elämälle valmista tarkoitusta, olen luonut koko ajan, pankkitiskeillä, bussipysäkeillä ja kuppiloissa, yleisissä ja yksityisissä saunoissa.

Merkkini liikenteessä on kuopan merkki, tämä vankien maalaama tasakylkinen taulu puhuu selkeää kieltään; maailmassa on pelottavan syviä monttuja ja niiden ympärillä korkeampia seutuja. Kuopan pohjalta maailma näyttää toisenlaiselta kuin vuoren harjalta, ja kun on pudonnut oikein syvään alhoon, kaikki tuntuu pimenevän. Minä olen ollut pimeässä lukemattomat kerrat.
Minä olin potkivainen ja lukevainen nuori. Potkin palloa ja luin kirjoja. Muuan keski-ikäinen mies kirjoitti sanomalehdessä, että hänen mielestään nuori ihminen saa tehdä mitä huvittaa, potkia palloa ja olla lukematta kirjoja. Tietenkin saa olla lukematta kirjoja, se on käsittääkseni ehdottomasti halvin tapa tehdä koko loppuelämästään tylsä. Ja entäpä jos jotakuta nuorta huvittaisi siepata mainitun lehteen kirjoittaneen miehen lapsi ja potkia pallon sijasta lasta, silloin asia alkaisi epäilemättä liikuttaa myös tuota kovakasvoista herraa. Ei pidä koskaan liioitella suotta, jo pienenä, isäni kuoltua ymmärsin, ettei maailma muutenkaan tunne mitään kohtuutta.

Jotkut ihmiset yrittävät kynsin hampain olla selvärajaisia kuin valtakunnan kartta. He kulkevat koko elämänsä saman nimen alla. Minun asiani ovat toisin. Jos joskus törmäät esimerkiksi sellaisiin nimiin kuin Pate Eettinen, Marko Polonen, Rechter Fuss, Aasua K. Flytgas tai Uke Wellington, voit olla varma että ne ovat minun nimiäni. Mutta onko nimillä nyt sitten suurtakaan merkitystä, kun niiden takana on yksi ja sama ihminen.

"Minä elän", ajattelen hämmästyneenä palatessani aamuisin unten mailta tähän konkreettisten asioiden ja esineiden maailmaan. Sitten syön suklaavanukkaan ja vaivun päivittäiseen työhön, kirjoitan, soitan tai laulan yhtä kiitollisena kaikille, niin lapsille kuin aikuisille. Hyvillä mielin maalaan taulujakin ja asetan ne näytteille. Talonmies voi maalata yhtä hyvän taulun kuin akateemikko, paremmankin, ja jokainen ymmärtää, että tärkeintä näyttelyssä ovat taulut, eivät niiden tekijät. Melkein kaikki tauluni ovat ihmisaiheisia, myös eläinaiheiset, koska luen eläimet mukaan ihmisiin. Nirppanokkaisimmat lajikumppanini eivät tästä pidä, he haluavat ihmisen isolla Iillä, he haluavat juoda sellaista verta, siis mustetta. Se on koomista, melkein yhtä huvittavaa kuin tärkeilevät ihmiset, jotka eivät tajua että henkselit on valmistettu housujen ylläpitämiseksi. Ihminen voi aina kasvaa tai kutistua. Siksipä juuri olkaimet on valmistettu niin joustavasta aineesta.

Julkaistu Parnassossa 2001: 1
Elämäkertatietoa
Jukka Itkosen (s. 1951) laaja kirjallinen tuotanto sisältää runoja, lastenromaaneja, librettoja, sanoituksia, käännöksiä, näytelmiä, tv-näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen novellejaan on julkaistu useissa antologioissa.

Itkonen on kiinnostunut kuvataiteista ja piirtää ja maalaa itsekin. Hän on tehnyt kuvituksen mm. lastenrunokirjoihinsa Rinkeli Ronkeli ja Villinlännen murmeli. Itkonen tunnetaan myös lasten- ja nuortenkirjojen suomentajana. Hän on suomentanut mm. ruotsalaisten Sören Olssonin ja Anders Jacobssonin nuortenromaaneja.

Itkonen on pitkän linjan musiikkimies. Hän on lastenmusiikkiyhtye Z.Z. Topeliuksen perustajajäsen ja uuttera sanoittaja. Hänen kynästään on syntynyt yli tuhat levytettyä laulutekstiä eri taiteilijoille ja yhtyeille, muiden muassa Magyarille, Harri Marstiolle, Paula Koivuniemelle ja Kari Tapiolle.

”Jos pystyisin, loisin uuden kielen, meidän pitäisi taas oppia puhumaan kuin lasten. Tekemään löytöjä, keksimään, keksiminen tekee ihmisen onnelliseksi, poskilihakset lakkaavat kiristelemästä, hymy ilmestyy kasvoille. Uuden kielen luominen olisi paluuta tulevaisuuteen, koska en pysty keksimään uutta kieltä, keksin runoja, nekin ovat tavallaan uutta kieltä, pyyteetöntä, kuin vilpitön kädenojennus. Kirjoitan lauluja, se on keksimistä, ja taulujen maalaaminen, sekin on keksimistä. Tässä mielessä taiteilija on lapsen kaltainen, utelias, ja havaitsee ympäristöstään kaiken aikaa uusia piirteitä ja vivahteita, luo joka hetki itselleen uutta maailmaa.”

Lukukeskus

---


Vanhemmat: teknikko Veikko Olavi Itkonen ja konttoristi Hilda Maria Pulliainen

Puoliso: Inga Itkonen

Koulutus: Ylioppilas Varkauden yhteislyseo 1971

Toimet: aamulla aamutoimet, illalla iltatoimet

Palkinnot: Martti Merenmaa -stipendi 1973
Varkauden kaupungin kirjallisuuspalkinto 1975
Varkauden kaupungin kulttuuripalkinto 1990
Arvid Lydecken -palkinto 1999
Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinto 2000
Suomen runoilijaliiton tunnustus: Vuoden runoilija 2002
Anni Swan -mitali 2006 (Koipihumppa)
Tirlittan-palkinto 2007
Savonia-palkinto 2010 (Laululinnun saarella)

Palkintoehdokkuudet:
Käpälämäki-teos oli Finlandia Junior - ja Savonia-palkintoehdokas vuonna 2002
Taikuri Into Kiemura oli Finlandia Junior -ehdokas vuonna 2007

Harrastukset:
eläminen, mielikuvitteleminen, taivaankannen tähyily, asettautuminen hiirenhiljaa vaihteleviin maisemiin


MAKUASIOITA:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Surmanajaja Onni Suuronen Varkauden torilla 1960-luvulla. Hän näytti tyylikkäältä pyöränsä selässä pää alaspäin.

Fiktiivinen henkilö, johon voisitte samaistua:
Sampsa Luntsaketter, kirjailija Kissalaaksosta. Ville Piirakainen. Esiinnyn usein Ville Piirakaisena.

Mieluisa paikka:
Duclair Seinen rannalla Ranskassa, Barga
Toscanassa Italiassa, Monostorapati Bika-Tó-tulivuoren liepeillä
Unkarissa. Viihdyn myös paikkakunnalla nimeltä Sorsanpyhtää, jota ei tiettävästi ole olemassakaan.

Kiehtova historiallinen henkilö ja aikakausi:
Kemianopettajani ekonomi Leo Aron Jussila 1960-luvulla.

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:
En viitsi ärsyyntyä. Ajattelen kuten Epiktetos: "Toiset asiat ovat meidän vallassamme, toiset eivät."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Jukka Itkosen tuotanto:

Teoksia:
Käsipuoli Amor, novelleja nuorille, Otava 1974
Maakäki ja pingviini, lastenrunoja, Otava 1986
Raparperitie, runoja, Kustannuskiila 1986
Vuokrahuone, runoja, Kustannuskiila 1987
Sampsa Luntsaketterin kissalaakson tarinoita, nuortenkirja, Kustannuskiila 1988
Kissalanpellon asema, lastenkirja, Kustannuskiila 1989
Varkaus – laulun arvoinen kaupunki, asiaproosaa ja runoa, Kustannuskiila 1989
Kissojen karkauspäivä, lastenkirja, Kustannuskiila 1990
Käpälät kattoon, äänikirja, Kustannuskiila 1990
Puistossa asuu leijona, runoja, Koivu ja Tähti 1992
Laulu laulusta, runoja, Koivu ja Tähti 1994
Be & pop, lastenrunoja ja runotarinoita, Otava 1997
Kirpun matka maailman ääriin, satukirja, Otava 1999
Kuutanssi, lastenrunoja, Otava 1999
Myydään mummo, joulukertomus lapsille, Otava 2000
Rinkeli Ronkeli, lastenrunoja, Otava 2001
Käpälämäki, lastenrunoja, Otava 2002
Rimeliköt, lastenrunoja, Pohjois-Kymenlaakson lastenkulttuuri 2005
Koipihumppa, lastenrunoja, Otava 2005
Itkuvirsiä Naurusaarilta, runoja, Johnny Kniga 2005
Kaarnalaiva – Kaj Chydeniuksen sävellyksiä Jukka Itkosen runoihin, nuottikirja, Love Kustannus 2005
Aakkoslammas loksuhammas, lastenrunoja, Otava 2006
Taikuri Into Kiemura, lastenrunoja, Otava 2007
Miljoonan markan pakarat, laulutekstejä, Lamplite 2007
Sorsa norsun räätälinä, satukirja, Otava 2008
Onhan täällä muitakin, runoja, Lamplite 2008
Villin lännen murmeli, Otava 2009
Laululinnun saarella, runoja, Kirjapaja 2009
Somat sormet, lastenrunoja, Otava 2010
Krokotiili hikoaa, lastenrunoja, Kirjapaja 2010
Salamanterin muistelmat, proosateos, Lamplite 2010
Kaupunkiretki, lastenrunoja, Kirjapaja 2011
Nelojän tuulen risteys, runoja, lyhytproosaa ja maalauksia, Lamplite 2011
Leikkihaitari – Valitut lastenrunot, Otava, 2011
Lumilyhdyn valossa, runoja, Kirjapaja 2011

Runoja myös lukuisissa antologioissa vuodesta 1970 alkaen

Novelleja ja artikkeleita antologioissa vuodesta 1970 alkaen

Yli tuhat levytettyä laulutekstiä eri taiteilijoille vuodesta 1971


Käsikirjoituksia eri näyttämöille:
Mikä sull on jänönen jos et enää hyppele, lastenkabaree, yhdessä S-A Martikaisen kanssa 1972
Isänmaata kynnen alla, näytelmä 1974
Vallaton kuningas, näytelmä 1975
Yksinäisten sydänten kerho, näytelmä 1976
Norsunmuna, näytelmä, yhdessä S-A Martikaisen kanssa 1976
Jänis ei jänistä, pienoisnäytelmä 1978
Kultainen omena, pienoisnäytelmä 1982
Kirpun matka maailman ääriin, musiikkisatu, Helsingin Juhlaviikot 1985, lp-levy ja kasetti 1986
Välimeren lauluja, Helsingin Juhlaviikot 1986
Game Over, näytelmä 1989
Silmissä pisara merta, nuortenmusikaali, säv. Petri Juutilainen 1993
Aamun silmät, illan silmät, 32 runoa, säv. Kaj Chydenius 1999
Kauas on lyhyt matka, musiikkiseikkailu, säv. Marjatta Meritähti 2000
Lauluja Jukka Itkosen runoihin, lauluesitys, säv Kaj Chydenius 2001
Lohi ui ohi ja muita kalarunoja, säv. Marjatta Meritähti 2002, cd-levy 2009
Astoria, musiikkinäytelmä, käsikirjoitus Ari-Matti Hedmanin aiheen pohjalta, säv.
Jukka Linkola, Lahden kaupunginteatteri 2003, cd-levy 2007
Sirkusjuna saapuu! pienoismusikaali, säv. Marjatta Meritähti 2004
Metsän peitossa, maahismusikaali, useita säveltäjiä 2005
Maahiset ja iso kala, maahismusikaali, useita säveltäjiä 2006
Neljä vuodenaikaa, lauluesitys, säv. Kaj Chydenius 2006
Sammalinen, pienoismusikaali, säv. Petri Keinonen 2009
Auringonkukat, pienoisooppera, säv. Atso Almila, Suomen kansallisooppera 2009
Laululinnun saarella, lauluesitys, säv. Kaj Chydenius ja Juha Mäntylä 2010

Käsikirjoituksia televisiolle ja radiolle:
Lyhtymies liitää, tv-elokuva, TV1 1985
Eskimoiden elämästä, tv-sarja, TV1 1986
Kasmakonsertti, runoja, TV1 1988
Kissalaakson kaupallisradio, sarja radiolle, Yleisradio 1988–1992
Sirmakan perhe ja soivan saaren salaisuus, kuunnelmasarja, Yleisradio 1989
Vaihdokkaat, tv-näytelmä, TV1 1991
Kirpun matka maailman ääriin, tv-sarja, TV1, 1992
Juhon päiväkirja, tv-sarja, TV1 1992
Joulutoimen johtaja, tv-näytelmä, TV1 1994
Seesamtie, tv-sarja, TV1 1996–1998
Rommikoira, tv-sarja, TV1 1997
Maalarin muotokuva, tv-käsikirjoitus, TV1 1997

Muuta tuotantoa:
Kirjojen kansikuvia ja kuvituksia
Yksityis- ja yhteisnäyttelyitä vuodesta 1978
Lehtevä mies, lauluja Jukka Itkosen teksteihin, cd-levy, 1993
Joko teitä on rakastettu, cd-albumi, säv., san. ja laulu Jukka Itkonen 2007
Runoilijan talossa, runojen, maalausten, kuvitusten ja musiikin näyttely koko perheelle Helsingin Annan-talossa keväällä 2008, näyttely on ollut esillä myös Vantaalla (Lasten taidetalo Toteemi), Oulussa (Kulttuurikeskus Valve), Hämeenlinnassa (Taidekeskus ARX ja kaupunginkirjasto), Lappeenrannassa (kaupunginkirjasto), Tampereella (Lasten kulttuurikeskus Rulla) ja Kuopiossa (kaupunginkirjasto)

Suomennoksia:
Graham - Varley: Jaska ja hirviö, Kustannuskiila 1988
Tharlet: Onni, pieni sininen porsas, Kustannuskiila 1989
Furtado - Joos: Anteeksi vaan, täti Lainamo, Kustannuskiila 1989
Schreiber - Holland: Kun korpit olivat vielä kirjavia, Kustannuskiila 1990
Tharlet: Leon joulu, Kustannuskiila 1990
Fowler: Herra Pikkaraisen yllätyskuormuri, Kustannuskiila 1990
Fowler: Herra Pikkaraisen yllätyspaloauto, Kustannuskiila 1991
Offen: Meidän vauva osaa, Otava 1997
Adams - Young: Vuosi täynnä tarinoita, Otava 1998
Offen: Peittoni on sininen, Otava 1998
Whybrow-Scheffler: Joulunalle, Otava 1999
Jakobsson - Olsson: Bert maailmanvalloittaja, Otava 2000
Jakobsson - Olsson: Bert ja kylmät kundit, Otava 2001
Jakobsson - Olsson: Bert ja basillit, Otava 2001
Jakobsson - Olsson: Emanuel, Otava 2002
Jakobsson - Olsson: Vihaa ja rakkautta – Emanuel 2, Otava 2003
Jakobsson - Olsson: Kyberhurmuri – Emanuel 3, Otava 2004
Jakobsson - Olsson: Kesähuumaa – Emanuel 4, Otava 2006
Paul McCartney & Philip Ardagh: Paratiisisaari, Otava 2006
Tekstinäyte

MONSIEUR ARBRECHER

Nyt olen ottanut nimeni metsän puilta:
Arbrecher, Puurakas.
Olen puille puhelija.
Puut ovat minusta luotettavimmat,
niillä on pettämätön ajan taju
ja niiden humina;
silkkaa armoa korvilleni.

Nuorempana puhelin puille salaa,
pimeässä, öisin.
Sittemmin olen siirtynyt julkiseen toimintaan.
En pidä risuisista pöheiköistä.
Puiden pitää saada kasvaa
riittävän välimatkan päässä toisistaan,
jotta ne mahtuvat vapaasti
huojumaan omaa elämäänsä.

Jotkut satujen sepittäjät panevat puut kävelemään,
se on ymmärrettävää, mutta ylimielistä,
puiden ei tarvitse kulkea
ja siksi ne pystyvätkin vaeltamaan
uskomattomat matkat,
rauhallisesti paikallaan, oksankaan heilahtamatta.

Jokaisella puulla on sielu.
Kuusilla on harras sielu ja lintu on
parhaassa turvassa kuusen kylkiluilla,
mänty, tiennäyttäjä, osaa tarvittaessa
olla ihan tavallinen kansanmies,
ja koivu, valkorunko päivänvarjo,
se haihattelee kevytkenkäisesti.
Leppä on suntio ja kolehdinkantaja,
haapa kosteasieluinen kummittelija,
pajuilla ja katajilla on yhteissielu
jota ne säälistä lainaavat talventörröttäjille,
mutta avaruudessaan ylivoimainen
on pihlaja, syksyisin
sillä on sata sydäntä.

En muista tarkkaan koska puut vetivät
minut lopullisesti puoleensa,
joka tapauksessa jo ylioppilasaineeni
otsake kuului:
"En ole koskaan nähnyt
pitkästynyttä puuta."
Se oli liki täydellinen esitys,
opettajat vain eivät kyenneet käsittämään
edes loppuhuipennusta:
"Puiden päivät ovat syvät, niiden työ on elämä
ja rauha niiden olemus."

Näin suurta ja yksinkertaista asiaa
opettajat eivät voineet käsittää.

Ihmiskunnan tulevaisuus pystytään näkemään
elossa olevien vapaiden puiden vuosirenkaista,
istutusmetsä on keskitysleiri,
puut ovat vankeina ja ihmiset aitana.
Tässä on ihmisen luoma malli vapaudesta.
Puista puhdas, ankea maailma on tämän leikin
johdonmukainen, tuulinen loppu,
ei niinkään surullinen, ehkei loppu lainkaan,
vaan alku, ensimmäinen kohtaus
Beckettin kirjoittamatta jääneestä komediasta.

(Julkaistu Parnassossa 2001: 1)

Napoleon pölypussi

Aina kuin vaimoni sanoo: “Imuroi asunto”, minä kerään /
kaikki voimani ja huudan äärimmäisen voimakkaalla, kolkolla /
äänellä: “Enkä imuroi!” /
Uskokaa tai älkää, tämä on ainoa asia joka pitää minut ja /
vaimoni yhdessä. Hän näkee, että minussa on rohkeutta, ja /
kun katson itseäni peilistä, saan suurta tyydytystä. /
Minä uskon kaiken mitä minulle uskotellaan, koska niin /
on helpompi elää, minulle saa antaa julkisia selkäsaunoja, /
mutta koettakaapas panna minut imuroimaan. Ehei! Minä /
sanon suoraan, että helpompi on saada norsu pariutumaan /
kulorastaan kanssa kuin tämä poika imurin varteen!”

(Teoksesta Itkuvirsiä Naurusaarilta, Johnny Kniga 2005)
Lähteitä ja viittauksia
Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.

Kuva: Tommi Tuomi / Otava
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Laulajainen, Leena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • On sama kuin
    Laulajainen, Leena, arvostelija
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Marttinen, Tittamari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Helakisa, Kaarina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Andersson, Claes(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    muusikot
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kiiskinen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Niska, Heikki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • On sama kuin
    Karhusalo, Petri
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Kankaanpää, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Pellinen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Mäkelä, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • On sama kuin
    Mäkelä, Hannu, arvostelija
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  •