Det är många som nu ser på familjen Knyckertz i julkalendern på TV. Men har ni hört om böckerna om den tjuvaktiga familjen? Jag har läst Familjen Knyckertz och Ismans hemlighet. Paul Isman som är polis berättar för flickan i familjen, Ellen (egentligen heter hon Kriminellen!), att han inte kan sova för att det spökar i hans hus! Ellen följer med in och upptäcker något märkligt. Polisen har en stor gulddiamant bredvid sängen och det är en gulddiamant som har rapporterats försvunnen. Kan polisen vara en tjuv? Man kan läsa mer om gulddiamanten i den andra boken i serien.

Ellen berättar för sina föräldrar Bove och Fia och hon gör upp en plan för att ta diamanten från Isman. De väntar tills polisen har somnat och Ellen smyger upp till sovrummet. Men både diamanten och Isman är försvunna! Vad är det som händer egentligen? Ellen är arg på Ture, sin bror, och tror att han har sagt något till Isman om Ellens plan, men han lovar att han inte har gjort det. Tillsammans med hunden Snuten börjar de leta efter Isman och diamanten. Hunden får snabbt upp ett spår som leder till en gömd, underjordisk tunnel som slutar på ett minst sagt oväntat ställe!

Det är en spännande och rolig bok, rekommenderad för åldern 6-9 år. Böckerna (som alla har ca 60 sidor) har skrivits av Anders Sparring och illustrerats av Per Gustavsson, som har skrivit och illustrerat ett stort antal barnböcker. Det finns fem böcker om familjen Knyckertz. Här är alla titlarna. En sjätte bok kommer nästa år.

- Familjen Knyckertz och födelsedagskuppen

- Familjen Knyckertz och gulddiamanten

- Familjen Knyckertz och snutjakten

- Familjen Knyckertz och Ismans hemlighet

- Familjen Knyckertz och gipskattens hemlighet

Kalevi Jäntin Säätiö on jakanut vuosittain nuorille kirjailijoille myönnettävät Kalevi Jäntin palkinnot. Vuoden 2021 palkitut perusteluineen ovat:

Katri Naukari: Yhden puun tuho (WSOY), romaani

"Katri Naukarin matkakertomus Yhden puun tuho on laaja esseistinen romaani maailmanlopun myyteistä, japanilaisesta estetiikasta, luksuskuluttamisesta, luontoterapiasta ja nykyihmisen omavalintaisesta yksinäisyydestä. Ilmastoahdistus, esineellistynyt luontosuhde ja kulutushysteria vaivaavat romaanin nuorta kertojaa, joka samalla suree aivan toisenlaisessa maailmassa eläneen isänsä kuolemaa. Kertojan itseironia kohdistuu hänen mahdollisuuteensa matkustella ykkösluokassa eksklusiivisiin kulttuuri- ja luontokohteisiin: tietoisena omasta hiilijalanjäljestään hän on huolissaan maailman tilasta mutta samalla nauttii masokistisesti matkastaan kuluttamisen valintataloksi muuttuneessa maailmassa. Katri Naukari yhdistää elegantisti filosofisen ja esseistisen esitystavan romaanimuotoon, johon on upottanut lopun aikojen tarinansa."

Sanna Puutonen: Sydänmuuri (Otava), proosateos

"Jos teos on tyylillisesti eheä, varmavaistoisesti sommiteltu ja ilmaisultaan täsmällinen, olemme hyvän proosan äärellä. Kun näihin hyveisiin vielä yhdistyy äkkiväärä yllätyksellisyys ja omaperäisyys, koemme vaikuttavan taiteellisen elämyksen. Sellaisen taikatempun Sanna Puutonen onnistuu Sydänmuuri-teoksessaan tekemään. Rakennetun ympäristön ja ihmisen vuorovaikutus ei äkkiseltään kuulosta riehakkaalta aiheelta, mutta esikoiskirjailijan näkemys kantaa. Sydänmuurin proosatekstit vievät ylvään teorian ja sattumanvaraisen elämän leikkauspisteeseen, sinne missä formaali suunnitteluprosessi kohtaa levottoman ihmisen. Sanna Puutosen esikoinen on avarien perspektiivien ja viileän komiikan onnellinen lapsi."

Pauli Tapio: Tyhjä, suuri ja öinen (Poesia), runoteos

"Pauli Tapion Tyhjä, suuri ja öinen uudistaa taidokkaasti runoelman muotoa. Se on kunnianhimoinen, tasapainoinen ja hiottu kokonaisuus. Teoksessa ovat yhtä aikaa läsnä pyhä ja arkinen, ylevä ja humoristinen, satiirinen ja sydämellinen. Tapion runoelmaa voisi kutsua länsimaisen sivilisaation apeaksi kertomukseksi, mutta se on samalla myös kuumeinen nykyajan ja ihmisen toimien ja elämäntavan kritiikki. Lukijaa johdatetaan historian, aatehistorian ja runouden historian kerrostumiin, nämä toistuvat runojen kuvissa, kielen, runouden viittausten kerrostumissa. Tapio varioi esimerkiksi Raamatun lauseita ja rytmiä, lastenlaulua, mitallista runoa, byrokratian kieltä tai lataa runoihin haavikkomaisia kaikuja. Runoelmassa keinot ja rekisterit liikkuvat notkeasti, kieli vie taiturillisesti ylevästä koomiseen ja liikuttavaan. Rytmi on Pauli Tapion teoksen punainen lanka, viisas ja kerrostunut kokonaisnäkemys sen sydän."

Joonatan Tola: Punainen planeetta (Otava), romaani

"Joonatan Tolan Punainen planeetta on osin arkistomateriaaliin perustuva romaani aika kaoottisesta perheestä. Perheen isän päihde- ja mielenterveys- ja taloudenpito-ongelmiakin suurempi haaste on se, että isän kyky vastustaa auttamisyrityksiä on omaa luokkaansa. Teos välttää helppoja syy-seuraussuhteita, eikä tarjoa tulkintaa siitä, miksi kaikki meni näin, mikä osa on isoisän hengityshalvauksella, oliko äitisuhteessa vikaa tai johtuiko kaikki isovanhempien porvarillisuudesta. Kun isä lopulta kuolee, lukija on helpottunut, nimenomaan lasten takia. Teos on tavallaan musertava, mutta ennen kaikkea odottamaton: koontitavaltaan, huumoriltaan ja siinä, mitä se kertoo ihmisen mahdollisuudesta selviytyä, toimia toisin kuin lapsuudenperheessä oli tapana ja jollakin tapaa antaa anteeksi."

Palkinnon suuruus on kullekin kirjailijalle tänä vuonna 18 000 euroa. Säätiön palkintolautakunnan puheenjohtaja on kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko ja jäsenet VTT Anna Alanko, kriitikko Mervi Kantokorpi, professori Jyrki Nummi, kustantaja, fil. tri h.c. Touko Siltala ja runoilija, taiteilijaprofessori Saila Susiluoto.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Suomen Kirjasäätiön Finlandia-palkinnot on jaettu keskiviikkona 1.12.2021.

Kaunokirjallisuuden Finlandian sai Jukka Viikilän (s. 1973) romaani Taivaallinen vastaanotto (Otava 2021). Palkintoperusteluissa teosta kuvailtiin näin: "Taivaallinen vastaanotto pohtii kirjailijan ja lukijan rooleja: kirjoittamista ja lukemista. Teos lukee itseään, ennakoi vastaanottoaan ja näyttää, miten aina luemme omien kokemustemme kautta. Lukuisten puhujien näkökulmista rakentuva teos on polyfoninen ja fragmentaarinen. Lauseet ovat aforistisia ja ilmavia – joka sivulta tekee mieli alleviivata jotakin. Teos koettelee romaanin muotoa, mutta pitää lukijan otteessaan loppuun saakka."

Kaunokirjallisuuden Finlandian valitsi tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Tietokirjallisuuden Finlandian sai säveltäjä Osmo Tapio Räihälän (s. 1964) teos Miksi nykymusiikki on vaikeaa (Atena 2021). Palkintoperusteissa kerrotaan näin: "Elitismiä hälventävä tietokirja nykymusiikista on ansiokas sukellus (nyky)taiteeseen yleisemminkin. Siinä kuuluu kirjoittajan persoonallinen ääni, joka lurittelee usein vaikeina koetuista taidekäsitteistä esiin helposti lähestyttävän kokonaisuuden."

Tietokirjallisuuden Finlandian valitsi toimittaja Katri Makkonen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian sai Anne-Maija Aallon nuorten tieteisromaani Mistä valo pääsee sisään (Otava 2021). Lisätietoa palkinnosta ja voittajateoksesta löytyy Sivupiirin tiedotteesta. 

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
Suomen Kirjasäätiö - Finlandia
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2021 Kirjasammossa
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2021 Kirjasammossa
 

Kirjailija Eeva-Liisa Mannerin (1921-1995) syntymästä tulee ensi sunnuntaina kuluneeksi 100 vuotta. Manner on yksi suomenkielisen runouden suurimmista nimistä ja hän on ollut esikuvana jo lukuisille runoilijasukupolville. Hän kirjoitti runojen rinnalla laajan tuotannon näytelmiä, kuunnelmia, proosaa ja esseitä. Hän oli myös erinomainen suomentaja. Hänen käännöstensä kautta suomalaisille tulivat tutuksi mm. monet japanilaisen kirjallisuuden klassikot. Runoilijana hänen merkittävimpiä teoksiaan on Kuolleet vedet (Tammi 1977). Kuolemaa ja yksinäisyyttä pohdiskeleva kokoelma koostuu kahdeksasta runojen sarjasta, joista kukin on sisällöltään ja näkökulmaltaan yhtenäinen kokonaisuutensa. Vesa Kyllönen kirjoittaa teoksesta SKS:n blogissa: ”Hyvin toismaailmallinen teos ainakin on: runoissa puhuva minä vaikuttaa olevan ikään kuin irtaantunut tästä elämästä, ei aivan vielä kuollut muttei toisaalta enää elossakaan, ainakaan toisten keskessä. Muita ihmisiä – tai ihmisiksi katsottavia – ei kokoelmassa juurikaan tapaa, ja elon viljaa katsotaan muutenkin kuin ulkoapäin, lyhyenä välähdyksenä.”

”Elämä liukuu pois joka hetki.
Elämä ei ole täällä, se on muualla.
En kaipaa sitä, miksi kaipaisin haurasta ainetta,
joka tuskin sykkii, savuaa kuin kiusattu salama pullossa
ja häipyy, luovuttaa lämpönsä ja muotonsa,

tähteeksi jää vähän lumen valoa.”

De flesta av oss förknippar Klas Östergren först och främst med kulttrilogin om Henry Morgan. Men Östergren har redan länge också varit en av Sveriges stora julskildrare. Nu ges ett urval av hans julberättelser ut i novellsamlingen Julrevy i Jonseryd. Kom i julstämning med Östergrens komiska, vemodiga och kloka berättelser om vår underbara men ibland också rätt så jobbiga vinterhögtid!

Peruskoulun juuri päättänyt Ella on ollut ihastunut rastatukkaiseen, ruskeasilmäiseen Toniin jo pari vuotta. Kesäloman alettua Ella päättää viimein tarttua toimeen ja tehdä Toniin vaikutuksen. Sen hän totisesti myös tekee, ja melkoisella ryminällä – Ella nimittäin ajaa polkupyörällä päin jäätelökioskia, jossa Toni on kesätöissä..

Samaan aikaan Ellan parhaat ystävät Pilvi ja Iiris säheltävät tahoillaan, samoin raivostuttava, mutta rakas pikkuveli Veeti. Ellan isä on menehtynyt ja sukset menevät välillä ristiin yksinhuoltajaäidin kanssa – erityisesti, kun kuvioihin astelee todella rasittavan oloinen Martti…
Ella ei tunne voivansa puhua äidilleen kaikesta, joten hän lähtee etäiseksi jääneen mummonsa luo yökylään. Mummolle Ella kertoo kaiken, ja saa vastavuoroisesti kuulla salaisuuden isästään. Mitä menneisyydessä on tapahtunut?

Tuula Kallioniemen kirjoittama Mopoautolla mun prinssini saapuu on kesän makuinen, helppolukuinen kirja nuorten elämästä. Kirja on sopiva sekoitus huumoria ja romantiikkaa, ja muutamista synkemmistä teemoista huolimatta teoksen sävy pysyy koko ajan miellyttävän kepeänä. Rytmikkäästi etenevä hyvän mielen kirja sopii erinomaisesti luettavaksi yläkouluikäisille!

Yoko Ogawa (s. 1962) on yksi nykypäivän arvostetuimmista japanilaiskirjailijoista. Hänen ensimmäinen suomeksi ilmestynyt romaaninsa Professori ja taloudenhoitaja (Tammi 2016, suom. Antti Valkama) on lämminhenkinen tarina eläkkeellä olevasta muistisairaasta matematiikan professorista ja hänen nuoresta taloudenhoitajastaan. Professorilla on ollut vaikeuksia löytää ymmärtävää avustajaa, sillä hänen muistinsa ulottuu vain 80 minuutin päähän. Lopulta hän löytää 10-vuotiaan pojan yksinhuoltaja-äidin, joka saa yhteyden kiehtovaan mieheen ja hänen matemaattiseen maailmankuvaansa. Pirjo-Riitta Kuusikko kirjoittaa japanilaisen kirjallisuuden suomennoksia esittelevässä Unien kelluvalla sillalla -blogissaan näin: ”Matematiikan kauneus nousee keskeiseksi teemaksi kirjassa, joka sisältää huomattavan määrän puhdasta matematiikkaa. Tätä ei pidä lukijan kuitenkaan säikähtää, ei tarvitse olla matemaatikko voidakseen nauttia kirjasta.”

”Professorille rakkainta koko maailmassa olivat alkuluvut. Minäkin olin kyllä tietoinen niiden olemassaolosta, mutta en ollut koskaan ajatellut niitä mahdollisena rakkauden kohteena. Mutta vaikka kohde olikin epätavallinen, hänen tapansa rakastaa oli varsin oikeaoppinen. Hän ihaili ja palveli rakastettuaan ehdoitta. Hän kunnioitti tätä, väliin helli, väliin polvistui tämän eteen. Eikä hän milloinkaan lähtenyt rakkaansa rinnalta.
Niissä tarinoissa, joita Professori työpöydän tai aterian äärellä minulle ja Juurelle matematiikasta kertoi, alkuluvut taisivat esiintyä useammin kuin mikään muu. Emme alkuun voineet käsittää, mikä oli niin viehättävää jääräpäisissä luvuissa, jotka eivät suostuneet tulemaan jaetuksi kuin yhdellä ja itsellään. Silti se, kuinka tosissaan hän alkuluvuista puhui, veti meitä puoleensa.”

Nattkorpen av Johan Rundberg vann årets Augustpris för bästa barn- och ungdomsbok. Boken handlar om en kall vinter i 1800-talets Stockholm. Flickan Mika är fattig och bor på Barnhuset där hon hjälper till med att ta hand om de yngre barnen. Hon arbetar också extra på en liten krog. Hon har en skarp iakttagelse- och slutledningsförmåga. Hon rör sig mellan olika samhällsklasser och hör alla rykten och allt skvaller på gatorna. Det talas om ett nytt mord som begåtts av Nattkorpen, men Mika vet att Nattkorpen redan är inlåst. En av poliserna som jobbar med fallet får stor hjälp av Mika och tillsammans försöker de förstå vad som har hänt.

Boken riktar sig till 9-12-åringar. Johan Rundberg är en svensk författare som skrivit många böcker för barn och ungdomar. 

Elin Cullhed fick årets Augustpris för sin roman Eufori. ”I sin litterära fantasi låter Elin Cullhed läsaren komma den skapande, levande människan Sylvia Plath alldeles nära”, skrev juryn i sin motivering. ”På livsbejakande och rasande prosa skildras hur ett poetiskt geni brottas med en hemmafrutillvaro där drömmar och desperation föder varandra.” Om du är intresserad av Sylvia Plath, läs även de här böckerna!