Apassit saavat kutsun Hämeenlinnaan tutkimaan arvokkaan pääsiäismunan katoamista ja salaperäistä hirviötä, joka on nähty Vanajavedessä. Ja tälläkään kertaa Heikki, Erik, Otto ja Samuli eivät pääse tutkimaan tapausta ilman nokkelaa kaksikkoa, Ellinelliä. Kuka on se, joka varasti munan ja onko tuolloin nähty hirvittävä hirviö ihan oikea hirviö? Näitä tutkiessaan lapset tutustuvat Almaan ja pääsevät mukaan jännittävään seikkailuun, johon liittyy myös vankikarkuri! Tapani Baggen ja Carlos da Cruzin vauhdikas Vanajaveden hirviö jatkaa Apassit-sarjaa.

Suuri journalistipalkinto 2018 – ehdokkaat on julkistettu. Palkinto jaetaan neljässä palkintoluokassa ja sillä edistetään ja tuetaan hyvää journalismia. Palkinto myönnetään merkittävästä journalistisesta teosta palkinnon julkistusta edeltäneenä vuotena. Palkinnonsaajat julkistetaan suorassa tv-lähetyksessä 13.3.2019 klo 20-21.

Vuoden kirja 2018 -ehdokkaat ja perustelut:

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki, Otava

"Mahdottomista vaihtoehdoista on tehtävä valinta, joka raastaa parisuhdetta ja perhettä ennen, jälkeen ja ikuisesti. Ratkaisu oikeudesta elämän ihmeeseen ja vastuu toisten tulevaisuudesta vievät kohtuuttomalla tavalla perimmäisten kysymysten äärelle. Silloin jokainen on lopulta yksin. Omakohtaisista aineksista syntynyt romaani vie lukijan mukaan arvokeskusteluun."

Minna Rytisalo: Rouva C, Gummerus 

"Lehtorin rouva Canth elää onnelliseksi kasvavan avioliiton, jossa puolisot yhdessä työskentelevät tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Kannustavan hengenheimolaisen tuki vie rouvaa eteenpäin vielä silloinkin, kun työtä on jatkettava yksin. Edelläkävijän osa ja itsensä alttiiksi asettaminen ei vaadi paljon, vaan kaiken. Vaikuttava romaani avaa ikkunan historiallisen henkilön yksityiseen maailmaan."

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin, Otava 

"Naiset sadan ja satojen vuosien takaa eivät jätä rauhaan, vaan rohkaisevat ja inspiroivat matkaamaan maailman ääriin asti. Kun mieli komentaa liikkeelle, pelot ja elämän esteet sysätään syrjään. Uteliaisuus ja uuden jano pakottavat tutkimusmatkoille, joilla voi löytää vaikkapa oman itsensä. Historian yönaisille kaikki oli mahdollista, mihin riittää tämän ajan ihmisen rohkeus?"

Lisätietoja:
Suuri journalistipalkinto

Katja Kyllönen / Sivupiiri

Ilona aloittaa taidelukiossa, jonka opettajana on ihan oikea näyttelijä, Ilonan salainen ihastus Karri. Samoihin aikoihin naapuriin muuttaa perhe, jonka poika Vertti kiinnittää huomion erikoisuudellaan. Poika ei poistu kotoaan kuin postilaatikolle, jossa röhnöttää odottamassa postinkantajaa. Vertti elää omaa elämäänsä kotiympyröissä, paitsi iltaisin, jolloin hän lentää Finnairin lentokapteenina ympäri maailmaa. Vertti seuraa ikkunastaan Ilonaa, Tyttöä, joka kohtelee häntä erikoisuudestaan huolimatta kuin ihmistä. Ilona elää lukiolaisen elämää, jota värittää kaverussuhteet ja ihastukset. Kun Ilona käy eräänä iltana Vertin kotona hoitamassa pojan pikkusiskoa, tyrkkää poika Ilonalle kaikki yhteystietonsa. Muutamien viestien jälkeen Ilona kysyy pojalta, että haluaisiko hän silloin tällöin kuvia ja videoita maailmasta ja Vertti suostuu. Jukka-Pekka Palviaisen nopealukuinen ja letkeä Opeta minut lentämään on sympaattinen tarina ystävystymisestä ja teinielämästä.

Vuoden 2019 Lappi-kirjallisuuspalkinnon on saanut kirjailija Rosa Liksom teoksestaan Everstinna (Like, 2017). Palkinnonsaajan valitsivat kuuden ehdokaskirjan joukosta taiteilijapariskunta Pekka ja Teija Isorättyä, jotka painottivat valinnassaan lukukokemusta, laajaa maailmankatsomusta, kielellisiä ansioita ja tärkeimpänä sitä, mikä kirjan sitoo nykyaikaan.

Ote perusteluista: ”Erinomainen kirjallinen ansio on päähenkilön ilmeisen sivistyksen kuvaaminen hänen tekojensa ja ajatustensa kautta. Yksinkertaisemmin olisi voitu tyytyä kertomaan, että Everstinnalla oli laaja yleissivistys ja että hän oli hyvin perillä maailmanpolitiikasta. Sen sijaan Rosa Liksom kirjoittaa rehevällä Torniojokilaakson murteella auki päähenkilön koko maailmankuvan, sekä mielipiteet historiallisista tapahtumista sekä tärkeimmät toimet, joilla hän maailmanhistorian kulkuun osallistui. Toki päähenkilön poliittinen ja henkinen työ katkesi pitkäksi aikaa avioliittoon, jossa joutui sadistisen everstin vangiksi.”

Myös lukijat saavat äänestää omaa suosikkiaan ehdokkaista. Tänä vuonna eniten ääniä sai Ritva-Elina Pylvään Alisa, Väylän tytär (Väyläkirjat, 2016).

Lappi-kirjallisuuspalkinto on Lapin kirjastojen yhdessä jakama palkinto ansioituneelle Lappi-aiheiselle kotimaiselle, suomenkieliselle teokselle. Palkinnolla palkitaan aikuisten kaunokirjallinen teos. Palkinnolla kirjastot haluavat nostaa esille laadukasta Lapin kirjallisuutta ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon suuruus on 2000 euroa ja yleisöäänestyksen suosikki saa 500 euroa.

Lisätietoja:
Kirjasampo: Lappi-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2019
Lappi-kirjallisuuspalkinto

Katja Kyllönen / Sivupiiri

Yökouluun tulee paketti, joka sisältää hienoja kultaisia tossuja. Kaikkien harmiksi niitä ei riitä kaikille ja tossujen saajat arvotaan. Paavoa harmittaa vietävästi, sillä hän jää ilman tossuja, jotka vielä kaiken upeuden lisäksi tekee omistajistaan supernopeita. Mutta välitunnin jälkeen luokka ammottaa tyhjyyttään, paikalla ovat vain tossuttomat tyypit. Opettaja luulee tietenkin porukan pinnaavan, mutta Paavo on eri mieltä ja lähtee seuraamaan metsään vieviä jälkiä. Kumpi on oikeassa, ope vai Paavo? Paula Norosen ja Kati Närhen hauska ja vauhdikas Yökoulu ja noidutut tossut.

Célanire anländer till Elfenbenskusten 1901. Hon är bildskön, svart som natten, och talar som en parisiska. På några få dagar har hon vänt upp och ned på det lilla samhället Adjame-Santay. Men vem är Célanire? Varifrån kommer hon? Och vad vill hon egentligen? Romanen Célanire är en myllrande historia berättad ur flera olika perspektiv. Det är ett kvinnoporträtt, men också en bok om Afrikas och Västindiens koloniala historia. Författaren Maryse Condé från Guadeloupe fick Nya Akademiens litteraturpris 2018.

Uusiseelantilaisen Witi Ihimaeran (s. 7.2.1944) romaani Valasratsastaja (Like 2003, suom. Mervi Hangasmäki) kertoo maorien mytologiaan perustuvan tarinan valaista ja ihmisistä. Kahu-tyttö kasvaa isänsä ja setiensä parissa, mutta hänen isoisoisänsä Koro ei hyväksy häntä, koska on toivonut suvun jatkajaksi poikaa. Kahu yrittää opetella maorien vanhoja tapoja, ja kun valaita alkaa kokoontua kylän rannoille kuolemaan, hän tuntee hetkensä koittaneen. "Tarinaa kertoo pääasiassa Kahun setä Rawiri, nuori mies joka tasapainottelee maailman kutsun ja perinteiden välimaastossa. Rawiri myös rakastaa pientä Kahua varauksetta ja ihailee tämän sinnikkyyttä mutta kummastelee tytön erikoisuutta", kerrotaan kirjasta Kujerruksia-blogissa. Valasratsastaja tunnetaan myös menestyneenä elokuvana. "Kultainen isäntä oli opettanut valasta harjaannuttamaan lihaksiaan ja jänteitään niin, että sen iholle muodostui kädensijat, joiden avulla ratsastaja voi nousta valaan pään päälle. Siellä lihakset muodostivat satulan ja kannukset. Ja kun valas sukelsi, se lukitsi isäntänsä nilkat vahvoilla lihaksillaan ja avasi pienen hengityskammion aivan hengitysaukon taakse."

Detta är en fin berättelse som värmer varje biblioteksälskare och bibliotekaries hjärta. En berättelse som passar för alla åldrar, att läsa ensam eller tillsammans som högläsningsbok.

Anna gillar att läsa. Hon oroar sig för framtiden och att åldras och bli vuxen. Men på biblioteket och i böckerna hittar hon sin fristad. Även om någon dör i en bok, så kan hon bara börja om och personerna blir levande igen. En dag när Anna besöker biblioteket, får hon veta att böckerna som ingen lånar eller läser förstörs. Hon blir upprörd, för så kan man väl inte göra? För att stoppa detta, försöker hon komma på en plan, hur ska hon kunna rädda böckerna från att bli förstörda?