Palviainen, Jukka-Pekka

Jukka Pekka Palvianen on Vammalassa asuva kirjailija-lastentarhanopettaja, joka on kirjoittanut romaaneja aikuisille, nuorille ja lapsille.
Hänen esikoisromaaninsa Reino ilmestyi vuonna 2003 ja se oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi.

Omasta kirjailijantyönsä löytämisestä ja luovan työnsä lähtökohdista Jukka-Pekka Palviainen kertoo: "Minulla on lapsesta asti ollut halu ja tarve keksiä tarinoita ja luoda maailmoja. Minulla on siis kliseisesti sanottuna kutsumus tähän työhön. Haluan kirjoittaa todentuntuisia ja liikuttavia tarinoita, jotka sisältävät myös huumoria. Haluan, että lukija tuntee, ajattelee ja viihtyy lukiessaan kirjojani."

Jukka-Pekka Palviainen nimeää itselleen tärkeitä kirjailijoita ja syitä miksi he ovat olleet hänelle merkittäviä: "Minulle on tärkeää Pentti Saarikosken viisaus ja avoimuus, Jari Tervon ja Kari Hotakaisen huumori, sekä Zadie Smithin, Nick Hornbyn ja Tony Parsonsin tapa kuvata aikaa ja tunnetiloja laulujen, elokuvien ja muun populaarikulttuurin avulla."

Esikoisromaanissa Reino on kaksi päähenkilöä: vammainen aikuinen mies Reino, 'poika miehen ruumiissa', ja kontrastina nuori naisopiskelija Susanna, joiden tiet kohtaavat. Kirjassa eletään Palviaisen lapsuuden ja nuoruuden kaupungissa Raumalla. Romaanissa käytetään onnistuneesti kahden kertomuksen ja kertojan rakennetta. Romaani sai hyvän vastaanoton ja oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi. "Vilpittömän humoristiseksi romaaniksi Reino pohtii rankkoja aiheita: valheita, vallankäyttöä, luottamusta, lapsuutta, aikuisuutta ja kuolemaa." (Satakunnan kansa 20.6.2003, Lili Wessman otsikolla Vinoa hymyä Vammalasta) "[Reinon] kieli on raikkaalla tavalla hauskaa, sen ihmiskuvaus tarkkanäköistä mutta anteeksiantavaa ja sen piirtämä kuva maailmasta on kokonaisvaltainen ja olennaisilta osin tosi." (Satakunnan kansa 1.4.2003, otsikolla Lapset ja aikuiset rakkauden pyörteissä)

Romaanissa Hedelmäpeli käsitellään avioparin lapsettomuutta, eikä vain sitä, sillä: "Se on samalla lempeän humoristinen kertomus yli kolmikymppisten sukupolvesta. Sen päähenkilöt ovat tietoisten naisten, kilttien miesten, seksikylläisyyden ajan ja projektiluontoisten parisuhteiden aikakauden henkilöitä." (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä).
Hedelmäpelissä Palviainen käyttää usean kertojan rakennetta. Huumorin lajina on satiiri. Syntyjään raumalainen Palviainen itse sanoo sarkasmin kuuluvan länsisuomalaiseen huumoriin. "Palviainen osaa yhdistää mustan satiirin ja lempeän myötäelämisen." (Satakunnan kansa 20.1.2005, Lili Wessman otsikolla "Sarkasmi pukee minua")
- Kerronta on nokkelaa, hiukan tuurityylistä. - - Palviaisella on selvästi taitoa tällaiseen kevyeen, ironiseen, hiukan elämän edessä huokaavaan tyyliin. - - Hedelmäpeli on siis meikäläisissä oloissa suhteellisen harvinaista, kevyttä kerrontaa. (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä romaanista Hedelmäpeli)

"En osaa pistää teoksiani järjestykseen. Reino on tärkeä siksi, että se on ensimmäinen ja Hedelmäpeli siksi, että se on viimeisin. Vaikka teokseni ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset, niitä yhdistää samankaltainen huumori ja käsitys maailmasta."

Suhteestaan Pirkanmaahan ja pirkanmaalaisuuteen Palviainen sanoo: "Pirkanmaalaisuus merkitsee minulle pirkanmaalaisia, ihmisiä, paikkoja ja maisemia."