En spännande äventyrsberättelse i en fantasivärld, med pirater, sjöjungfrur och snövita islandskap. Fungerar både som högläsningsbok eller att läsa själv.

Det finns en legend om piraten Vithuvud som berättas för att skrämma barn. Vithuvud är en mycket kallblodig pirat, ofattbart rik och det värsta av allt är att han tar små barn tillfånga. Barnen tvingas sedan arbeta i hans diamantgruva och de återvänder aldrig mer hem till sina föräldrar. Den här berättelsen berättar Siri för sin syster Miki, men det hon aldrig kunnat ana är att sagan faktiskt är verklig.

En dag när Siri och Miki är ute och plockar bär går Miki för att plocka bär på andra sidan av ön. Plötsligt hör Siri ett skrik och hon rusar snabbt efter sin syster, som är försvunnen. Ute på havet ser hon ett skepp, som hon förstår tillhör Vithuvud. Siri ror snabbt hemåt för att hämta hjälp, dock utan resultat eftersom alla är rädda för Vithuvud och ingen vill frivilligt åka iväg efter skeppet för att rädda Miki. Deras pappa gör sig ändå redo för att försöka. Men deras pappa är gammal och Siri förstår att detta troligtvis blir en resa som pappan inte kommer att återvända från. Därför rymmer Siri hemifrån, fast besluten att rädda sin syster från den ökände Vithuvud.

Greg on tavallinen poika, jolla on yksi ainoa kaveri ja aika siisti (ja vähän kummallinen) isä, joka pitää erikoislaatuista ekokauppaa. Gregin suvulla on kurja kirous, nimittäin aikojen alusta torstai-päivät ovat olleet kauheita. Eikä tämäkään torstai ole poikkeus, Greg nimittäin joutuu jääkarhun hyökkäyksen uhriksi! No, onneksi tuo paras kaveri on paikalla ja Greg selviää kuumottavasta tilanteesta. Paljon matkusteleva isä tulee jälleen kotiin yhdeltä reissultaan ja kaksikko istahtaa nauttimaan teekupposia. Tällä kertaa isä tarjoaa Gregille eri teetä kuin itselleen, eikä anna Gregille lupaa maistaa omaansa. Mutta Greg maistaa teetä salaa ja olo muuttuu pian kummaksi, voimakkaan kummaksi, ja eipä mene kauaa, kun alkaa tapahtua outoja juttuja. Koulussa Gregillä on nälkä ja hänelle tulee tunne, että ruokaa tulee lisää, jos vaan tahtoo. Ja yhtäkkiä koulun lattia alkaa versoa ja lattialle kasvaa pari töpäkkää rucolapuskaa. Tämä ei suinkaan ole ainoa outo asia, sillä kun koulun kiusaaja uhkaa vetää Gregiä turpaan, poika muuttuu kiveksi, isä siepataan ja Greg saa kuulla olevansä kääpiö, KÄÄPIÖ! Eikä siinäkään vielä kaikki, sillä selviää että Chicagon alla on huikea myyttinen maailma ja pian Greg kuulee myös haltioista, vuorenpeikoista, muinaisesta taikuudesta ja sodasta, joka heitä uhkaa. Eikä mikään enää ole tippaakaan tavallista... Chris Rylanderin lennokas ja nokkela Gregin legenda aloittaa Eeppisten epäonnistumisten sarjan.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n myöntämä Tiiliskivi-palkinto jaettiin Satu Vasantolalle romaanista En palaa takaisin koskaan, luulen (Tammi). Palkinnonsaaja julkistettiin 16.2.2019 Tampereella järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla. Palkitsemista perusteltiin: "Voittajateos on ajankohtainen, se ottaa mukaan pakolaiskriisin ja uusnatsismin nousun ja tuo uutta Suomessa paljon kirjoitettuun sukupolviromaaniin ja tuttuun aihepiiriin. Kertomus lähtee nykyhetkestä ja avautuu hienosti takaumien kautta. Eri hahmojen tarinoita kuljetetaan rinnakkain monessa eri aikatasossa, silti tarina pysyy selkeänä kokonaisuutena."

Palkittavan valitsi raati, joka koostui Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijoista.

Lisätietoa:
Tiiliskivi-palkinto: 2018
Kirjasampo: Tiiliskivi-palkinnon ehdokkaat 2018

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Tomi Kontio tunnettaneen parhaiten runoistaan, mutta myös hänen proosateoksensa ovat keränneet kiitosta. Novellikokoelma Säädyttömät (Tammi 1994) kuvaa "lihansa pauloissa" olevia ihmisiä. Sukupuolisuus riivaa, ajatukset ja himo aiheuttavat ristiriitoja. "Tomi Kontion Säädyttömät on imuvoimainen kirja. Novellit ovat ilkikurisia ja absurdeja, välistä surrealistisia. Silti niihin kummasti uskoo, sen säätää jo tiukka kertojanääni", kuvasi Kaija Valkonen Helsingin Sanomissa teosta. "Kiistämättömiä ansioita ovat paikoitellen jopa virtuoosimainen kielenkäyttö, aiheitten yllättävyys ja ennakkoluulottomuus, tunteitten viiltävyys ja ehdoton herkkyys", luonnehti puolestaan Runeberg-palkinnon valitsijalautakunta teoksen päästyä ehdokkaaksi. "Oliko se eilen? En kuolemaksenikaan muista. Se joka laskee tunteja ja päiviä, merkitsee muistiin kuukaudet, arkipyhät, lomailujaksot ja pienet ja suuret saavutuksensa, kulkee risti selässään eikä näe hevosen silmien takana liikkuvaa avaruutta, solujen outoa eripuraa ja yhteistyötä, eikä maailmaa, jota tähtikaviot rummuttavat tahdittomasti." (Novellista "Koiranelämää")