Borgå stadsbibliotek, Suomalainen kirjakauppa och tidningen Uusimaa ordnar tillsammans en omröstning för att vaska fram allmänhetens favorit bland kandidaterna till Runebergspriset. Den som röstar i Skugg-Runebergsomröstningen, som redan blivit en tradition, deltar samtidigt i ett lotteri där vinsterna utgörs av de kandiderande böckerna. Man kan rösta på adressen www.uusimaa.fi/varjoruneberg t.o.m. 31.1.2019. Vinnaren i Skugg-Runeberg utropas samma dag som den officiella pristagaren offentliggörs, dvs. på Runebergsdagen den 5 februari 2019.

De nominerade för Runebergspriset år 2019:

Veera Antsalo: Imago (Teos, dikter)

Tua Forsström: Anteckningar (Förlaget, dikter)

Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava, roman)

Heikki Kännö: Sömnö (Sammakko, roman)

Fredrik Lång: Basim, min kära (Förlaget, brevroman)

Antti Nylén: Häviö (Kosmos, esseer)

Henriikka Tavi: Tellervo (Teos, roman)

Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala, kortprosa)

Det är möjligt att bekanta sig närmare med de verk som kandiderar för Runebergspriset då litteraturforskaren Veli-Matti Pynttäri presenterar de verk som kandiderar för priset under Ehdokkaat esillä -evenemanget på Borgå huvudbiblioteks Bokgränd ons 23.1.2019 kl. 17.30.

Läs mera:

Boksampo: Kandidaterna för Runebergspriset 2019

Borgå.fi: Bokpresentation och omröstning om Runebergspriskandidaterna

Porvoon kaupunginkirjasto, Suomalainen kirjakauppa ja sanomalehti Uusimaa järjestävät yhdessä jo perinteeksi muodostuneen, leikkimielisen Varjo-Runeberg-äänestyksen, jossa etsitään yleisön suosikkia Runeberg-kirjallisuuspalkintoa tavoittelevista ehdokkaista. Äänestäjillä on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kaikki ehdolla olevat kirjat. Internet-äänestys www.uusimaa.fi/varjoruneberg on voimassa 31.1.2019 asti. Varjo-Runeberg-voittaja selviää samana päivänä kuin virallisen Runeberg-palkinnon voittaja, eli Runebergin päivänä 5. helmikuuta 2019.
 
Ehdokkaat vuoden 2019 kirjallisuuden Runeberg-palkinnon saajaksi voit katsoa Kirjasammon ehdokasuutisesta.
 
Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdolla oleviin teoksiin pääsee tutustumaan syvällisemmin tammikuussa, kun Ehdokkaat esillä -tilaisuudessa kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri esittelee ehdokaskirjat. Tapahtuma on Porvoon pääkirjaston Kirjakujalla ke 23.1.2019 klo 17.30.

Porvoon kaupunginkirjasto
Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo
 

Tiiran suunnitelmissa on elämä matkustellen valtameritutkimuksen ja -suojelun saralla ja matka Filippiineille mertensuojeluprojektiinkin on jo varattuna. Hommat poikaystävä Henrin kanssa sujuvat mukavasti, vaikka hirveän vakavasti Tiira ei heidän yhteistä tulevaisuutta ole ajatellutkaan. Helliä hetkiä luonnollisesti vietetään ja ehkäisystä huolehditaan. Kaiken pitäisi olla ok, kunnes kuitenkaan ei ole: raskaustesti näyttää positiivista. Miten se voi olla niin, että toiset eivät tule raskaaksi millään ja toiset tulevat, vaikka ehkäisystäkin huolehditaan? Ja miksi tämä sattuu juuri Tiiralle, joka haluaa elää riippumatonta elämää, lapsettomana? Onneksi Tiira tietää kyllä heti mitä haluaa, mutta kaikki eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä. Anu Holopaisen Sydänhengitystä kertoo kipeän ja kaunistelemattoman tarinan ei-toivotusta raskaudesta ja oikeudesta tehdä oma valinta.

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jakamien vuoden 2019 Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintojen saajat julkaistiin tänään. Palkintojen arvo on tänä vuonna 2019 euroa.

Topelius-palkinnon voitti Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras, WSOY.
Raadin perustelut:
"Orvon Minan ja nuoren taikurin elämänpolut risteävät 1800-luvun talvisessa Helsingissä. Mina alkaa työskennellä taikurin esityksissä, joissa yhdistyvät lumoava magiikka ja elävä mekaniikka. He tempautuvat yhdessä mukaan jännittäviin tapahtumiin, joissa molempien menneisyyden salat paljastuvat. Kirjan maailma on yllätyksiä ja illuusioita täynnä. Sen hetkissä on mukana ripaus taikuutta ja romantiikkaa. Taidokkaasti kirjoitettu historiankuvaus ja kiehtovat juonenkäänteet pitävät lukijan henkeäsalpaavassa otteessaan loppuun saakka. Steampunk-henkinen esikoisfantasiaromaani yhdistelee taitavasti menneisyyttä ja tulevaisuutta."

Arvid Lydecken -palkinnon voitti Petja Lähteen Surunsyömä, Karisto.
Raadin perustelut:
"Pentillä on vaikeaa. Äiti on kuollut ja isä sairastunut surunsyömään. Se on kalvanut isästä ilon ja Pentti pelkää isänsä muuttuvan zombiksi. Pienellä pojalla on raskas taakka; hän yrittää kannatella isäänsä ja selviytyä kuoleman aiheuttamasta kriisistä. Miten surua voi käsitellä? Etenkään, kun kukaan ei puhu äidin kuolemasta oikeilla sanoilla. Pentti ei lannistu, vaan keksii keinon kohdata suru isän kanssa yhdessä. Teoksessa käsitellään läheisen menetystä viisaasti ja koskettavasti. Vaikeaa aihetta lähestytään herkkyydellä lapsen näkökulmasta. Rankasta sisällöstään huolimatta kirja antaa toivoa ja lohtua tulevaan: vielä kaikki kääntyy parhain päin."

Lisätietoja:
Suomen Nuorisokirjailijat ry
Kirjasampo.fi/sivupiiri: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2019

Tove Jansson kirjoitti useita muistamisen arvoisia teoksia myös aikuislukijoille. Romaani Kunniallinen petkuttaja (WSOY 1983, suom. Kyllikki Härkäpää) kuvaa kahden naisen vastakkaisten maailmankatsomusten kohtaamista talvisessa merenrantakylässä. Kyläkaupassa työskentelevää Katri Klingiä pidetään omituisena, mutta hänellä on hyödyllisiä taitoja ja paljon tahdonvoimaa. Anna Aemelin on iäkäs lastenkirjailija, joka viihtyy omissa oloissaan suuressa huvilassa ja vastailee talvisin lasten lähettämään ihailijapostiin. Katri alkaa toimittaa Annan asioita ja päätyy lopulta muuttamaan tämän luokse veljineen ja koirineen. "– – jännittävästi kuin dekkarissa ikään Jansson vähitellen pakottaa niin henkilönsä kuin lukijankin riisumaan yksioikoisia määreitä ja tekemään selvää petoksen ja itsepetoksen kerrostumista, sekä tavoista yrittää omistaa toinen ihminen", kuvasi kirjaa Risto Hannula Arvostelevassa kirjaluettelossa. Jansson sai romaanista valtionpalkinnon. "Anna Aemelin kiiruhti kuistin ikkunaan ja katseli pitkää mustaa hahmoa, joka laskeutui mäkeä alas maantielle, sitten näytti kuin hämärästä olisi sukeltanut iso susi ja liittynyt naisen seuraan. Rinnakkain, liki toisiaan pari etääntyi tietä pitkin kylää kohti. Anna jäi seisomaan ikkunaan epämääräisen levottomuuden vallassa."

Zacharias Topeliuksen (14.1.1818 – 12.3.1898) ihana satu Vattumato vie seikkailuun vattujentäyteiseen metsään. Teresia ja Aina puhdistavat vattuja ja pelastavat niiden seasta löytyneen vattumadon. Mutta tytöt eivät tiedäkään, että pelastaessaan madon hengen he pelastavat itse kuninkaan. Tytöt lähtevät keräämään lisää marjoja talven varalle ja löytävätkin hurjan suureen vattumetsän, joka pursuaa kypsiä ja herkullisia vattuja. Niitä poimiessaan tytöt unohtavat niin ajan kuin myös tien kotiin. Kun väsyneet ja nälkäiset tytöt sitten haaveilevat leivästä, ilmestyy leipä heille. Tytöt saavat syötävää kyllikseen sekä turvallisen ja hyvän yösijan. Aamulla heille sitten selviää kuka auttaa heitä vuorostaan.

Meksikolaisen kirjailija ja valokuvaaja Juan Rulfon (16.5.1917 – 7.1.1986) teokset kuuluvat latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden klassikoihin siitä huolimatta, että hänen tuotantonsa jäi suppeaksi. Rulfo julkaisi vain kaksi teosta: Tasanko liekeissä ja Pedro Paramo. Novellikokoelma Tasanko liekeissä (Like 1998, suom. Tarja Roinila) kuvaa kirjailijan synnyinseudun julmia ja köyhiä kasvoja. Mittaamattomalla tasangolla elää vallankumouksen antisankareita, autioituvien kylien viimeisiä asukkaita. Kertomuksissa hälvenevät unen, valveen ja eri aikatasojen väliset rajat. "Lorcan tavoin Rulfo ammentaa kansanperinteestä ja paikallisuudesta, mutta hylkää edeltävän proosan folkloren ja stereotyyppiset henkilöhahmot", kuvaa kääntäjä Tarja Roinila suomennoksen jälkisanoissaan. "Me emme sano mitä ajattelemme. Meiltä loppuivat puhehalut jo kauan sitten. Kuumuus vei puhehalut. Jossain muualla sitä juttelisi mielikseen, mutta täällä se on työlästä. Täällä kun juttelee, niin kuuma ilma tulee suuhun ja kuumentaa sanat, ja ne kuivuvat kieleen kiinni eikä henki enää kulje."

Kirjasammon verkkopalvelussa on tehty uudistus, jossa palvelun ulkoasu ja tietyt toiminnallisuudet päivitettiin. Tässä yhteenvetoa siitä, mikä palvelussa toimii nyt uudella tavalla.

Mobiilinäkymä

Uusi Kirjasampo on responsiivinen, ja sivustolla on nyt toimiva mobiilinäkymä. Sivujen sisällöt skaalautuvat myös puhelimilla selailtaessa oikean kokoisiksi.

Etusivu

Kirjasammon etusivua on selkeytetty ja sisältöjä järjestetty sen mukaan, mitä kävijät katsovat eniten. Uuden etusivun suunnittelussa on hyödynnetty käyttäjätestauksia. Yläosan navigaatio on järjestetty uudelleen. Sivupiiriä ja Boksampoa on korostettu, jotta ne nousevat aiempaa paremmin esiin navigaatiossa. Alempana sisältöjen nostot on jaettu allekkaisiin lohkoihin teemojen mukaan: haku, kirjavinkit ja -hyllyt, ajankohtaista, kansikuvat ja muut sisällöt. Kirjavinkit ja -hyllyt -osiossa ovat täky ja uusimmat kirjahyllyt. Ajankohtaista-lohkossa sijaitsevat uusimmat toimituksen artikkelit, kirjallisuusuutiset ja videonostot Kirjastokaistalta ja Yle Elävästä arkistosta. Kansikuvat-kohta nostaa esiin Kirjasammon kansikuvahakua. Muut sisällöt -osiossa ovat ”selaile sisältöjä”-kokonaisuus, aikalaisarviot Arvostelevasta kirjaluettelosta, kirjablogilistat ja kirjallisuustapahtumien upoke.

Sivupiirin etusivu ja Boksampo-etusivu noudattavat ulkoasultaan samaa tyyliä kuin Kirjasampo.fi-etusivu, mutta sisältöjen määrä ja järjestys sivuilla ovat hieman erilaiset.

Hakusivut

Kirjasammossa on käytössä kolme erilaista hakua, kuten ennenkin: teos- ja kirjailijatietojen haku, kansikuvahaku ja toimitettujen sisältöjen Google-täsmähaku. Tästä lähtien kaikkien eri hakujen sivuilta pääsee helposti linkkien kautta muihin hakuihin.

Teos- ja kirjailijatietojen hakutuloksissa tärpänneitä hakusanoja korostetaan nyt eri tavalla, jotta ne erottuvat paremmin. Hakutulokset voi järjestää joko riveille tai sarakkeisiin sen mukaan, kumpi tuntuu helpommalta tavalta selailla tuloksia.

Kansikuvahaussa ulkoasu on muuttunut jonkin verran, ja toimitettujen sisältöjen haun ainoa muutos on, että haku on nyt omalla sivullaan.

Kirjailijatietosivut

Merkittävä ja odotettu muutos uudessa ulkoasussa koskee kirjailijatietosivuja, joiden teoslistaa on kehitetty siten, että osakohteet (mm. yksittäiset novellit) järjestyvät jatkossa eri listaan kuin teoskokonaisuudet. Katso esim. Ernest Hemingwayn kirjailijasivu. Lisäksi teosten tyypit (romaani, runokokoelma, novelli…) näkyvät nyt nimekkeiden perässä.

Kirjailijasivun lisätietolinkit ovat uudistuksessa siirtyneet sivun oikeaan laitaan.

Teostietosivut

Teoksen kuvausteksti on uudessa käyttöliittymässä nostettu ylemmäs. Kirjan nimen alla on info-painike, jota painamalla saa lisätietoja informaation esittämisen tavoista teossivulla. Mikäli teoksesta on videoita, kommentteja, e-kirjalinkki tai aikalaisarvio, niitä pääsee myös tutkimaan painikkeista kirjan nimen alta. Katso esim. Tule takaisin, pikku Sheba -teostietosivu.

Teostietosivun lisätietolinkit ja ”teos kirjastoissa”-toiminto on siirretty kansikuvien alta sivun oikeaan laitaan.

Sekä kirjailija- että teostietosivuilla linkkilistauksia (esim. kirjailijan teosluettelo ja teoksen kuvailutermit) on katkaistu siten, että oletuksena näkyvät listan viisi ensimmäistä ja klikkaamalla ”katso lisää” saa nähtäväkseen koko listan. Myös pitkissä teksteissä ja teosten eri julkaisujen luettelossa on vastaavanlainen katkaisu, mikä tekee tietosisältöjen selailun sujuvammaksi.

Kirjahyllyt

Kirjahyllyn tekeminen toimii samalla tavalla kuin ennenkin, ks. hyllynteon ohje. Omien hyllyjen listojen ulkoasu sivun laidassa on muuttunut jonkin verran, julkaistut ja yksityiset kirjahyllyt on eroteltu aiempaa selvemmin.

Sivuston kehittämisen jatko

Kirjasammon käyttöliittymän kehitystyötä jatketaan tämän vuoden aikana. Teos- ja kirjailijatietojen hakua päästään kehittämään monipuolisemmaksi, kun palvelun rajapintauudistus on valmis. Tekeillä on rajapinta, jonka kautta on jatkossa mahdollista saada Kirjasammon teostietokannan sisältöjä käyttöön myös muissa palveluissa, esimerkiksi Finnassa.

Kirjasammon sivustolle on tehty saavutettavuustestaus, ja testauksen raporttien perusteella toteutetaan suositellut korjaukset.

Kirjahyllyjen tekoon ja teosten kommentointiin on suunniteltu parannuksia, jotka on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

Palautetta uusista sivuista voi lähettää lomakkeella https://www.kirjasampo.fi/fi/palaute tai sähköpostitse osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Poika – murha seitsemännellä luokalla -kirjasta tuttu Hege vaihtaa kuvataideluokalle ja heti kouluvuoden alussa luokka lähtee leirikouluun Lappiin, Savukoskelle. Mukaan valvojaksi lähtee myös Hegen poliisi-eno Ola, jolla on työn alla erämaamökki samalle seudulle. Ohjelmassa on ainakin kanoottiretki, yön yli -vaellus tunturiin, vierailut kaivoksella ja itetaiteilijan tiluksilla. Koululaiset yöpyvät leirikeskuksessa, jonka pitäjä Annmari Aikio toimii myös yhtenä leirikoulun valvojana ja Annmarin poika Jouna auttelee äitiään leirikeskuksen töissä. Selviää, että Jounan isä on kuollut vuosi aiemmin ja muitakin samankaltaisia bakteerin aiheuttamia outoja kuolemia on sattunut lähivuosien aikana. Utelias kun luontojaan on, Hege tarttuu kuolemiin ja alkaa tutkia mahdollista aiheuttajaa. Kiinnostus lisääntyy kun selviää, että paikallinen itetaiteilija käyttää bakteereja taideteoksessaan ja malmikaivoksella käytetään bioliuotusta. Annmarin käly taas on sitä mieltä, että syypää kuolemiin on piru. Legenda nimittäin kertoo, että Aikion suvun esi-isä on luvannut pirulle viiden miehen hengen vastineeksi siitä, että se jättää porot rauhaan. Kukaan ei ota Hegeä tosissaan, vaikka oikeuslääketieteellisessä laboratoriossa kuolinsyytutkijana työskentelevä kummitäti Mallakin toteaa jutun tutkimisen arvoiseksi. Sitten yksi leirikoululaisista katoaa yöreissun aikana.. L. K. Valmun napakka jännäri Lappilainen – kuolema kahdeksannella luokalla.