Ajankohtaista
21.4.2020

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot 2019 jaettu

Tampereen kaupunki on jakanut vuosittaiset kirjallisuuspalkintonsa. Vuodesta 1944 lähtien myönnetyn Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon saivat tällä kertaa kymmenen vuonna 2019 julkaistun teoksen tekijät.
 

J. P. Laitinen: Lume (Teos)

"J.P. Laitisen esikoisteos Lume seuraa yhden päivän ajan päähenkilöä, joka kehittelee fiktiivisen ihmisen teoriaa ja uskoo saavuttaneensa selityksen ihmismieleen ja todellisuuteen. Teos on pohtiva, satiirinen ja hauska, ja saa lukijan pohtimaan todellisuutta ja sen rajoja. Lume on kirja, jonka voi lukea välittömästi uudestaan sen eri tasojen ja katsantokantojen vuoksi."

Terhi Rannela: Kiivaat (Karisto)

"Terhi Rannelan Kiivaat on kuvaus jatkosodan ajan tamperelaisista, kolmen sukupolven poliittisuudesta, ystävyydestä, rakkaudesta ja petoksesta. Kuka onkaan kirjan oikea sankari ja mitä on rakkaus? Rannelan teksti on kaunista ja hän kuvaa taitavasti menneiden vuosikymmenien ajankuvaa ja tunnelmia. Teoksen henkilöt ovat kiehtovia ja lukija jää pohtimaan heidän tekojaan vielä pitkään kirjan päätyttyä."

Tiina Lehikoinen: Terra Nova (Poesia)

"Tiina Lehikoisen Terra Nova - kokoelman suuri liikuttaja on kysymys löytöretkeilystä. Terra Nova haluaa löytää uuden maan ja uudet asenteet. Ehtona tällaiselle näyttäytyy haltuunoton ja kolonisaation sijasta antautuminen täällä ololle ja äärellisyyden kokemukselle. Lehikoisen kokoelman mottona on lainaus Rainer Maria Rilkeltä ja teos onnistuukin omaperäisesti "rilkeläisessä" yrityksessään yhdistää kirja, kukkanen, taivas ja maa. Kokoelma on täysivoimainen kielellinen elämys, kuin muuttumista itseään. Niinpä Terra Novan voi sanoa olevan sen omin sanoin kuin pisaroiva ihme, joka hedelmöittää lukijalle uuden maan."

Reetta Pekkanen: Kärhi (Poesia)

"Nimensä mukaisesti Reetta Pekkasen Kärhi kurkottelee tarttumapintaa todellisuuteen. Se on hätkähdyttävän kaunis ja mittakaavoiltaan monitasoinen kuvaus kasvamisesta, yhteenkietoutumisesta ja jopa tietoisuuden synnystä. Avaruuden pimeydessä jokin säpsähtää ja kaiken keskelle syttyy katse. Tätä ihmettä Kärhi tavoittelee tarkoilla säkeillä, jotka punovat kokoelmasta elävän kudelman. Kokonaisuudessaan teos on kuin yksi säkeistään, jonka mukaan avaruudesta ei niin vain lähdetäkään minnekään pois."

Antti Salminen: Mir (Poesia)

"Antti Salminen on romaanissaan Mir luonut sananmukaisesti monikerroksisen, tyylillisesti ja kielellisesti rikkaan maailman, jossa Viipurin gnostilaisen sieniseuran jälkeenjääneiden dokumenttien ja mustan huumorin avulla leikitellään eri kirjallisuuden lajeilla kuvattaessa sienten ja kasvien välistä sotaa muistioineen, taistelukuvauksineen ja tiedusteluraportteineen. Lopputuloksena on hauska, filosofinen, runollinen, ällistyttävä fragmenteista rakentuva kokonaisuus."

Anna Elina Isoaro: Tämänilmaiset (Aviador)

"Anna Isoaron runot vievät hienosti lukijalle näkymiä avaaviin maisemiin, joihin voi rauhassa pysähtyä ja asettua tarkastelemaan myös itseään, omia tuntemuksiaan. Kieli on tarkkaa, ilon ja surun kudelmaa, jokainen sana on oikeassa paikassa. Koskettava ja lohtua tuova teos."

Maria Laakso & Johanna Rojola (kuvitus): Taltuta klassikko (Tammi)

"Maria Laakso kirjoittaa kirjallisuudesta ja kirjoista oivaltavasti ja hauskasti. Kirja tarjoaa avaimet, joilla voi avata ovia kirjallisuutemme keskeisiin teoksiin. Se toimii mainiosti monen ikäisille, varmasti erityisesti nuorille. Kirja osaa yllättää iloisesti myös lukijan, jolle klassikot ovat entuudestaan tuttuja. Myös kirjan kuvitus ihastuttaa."

Pirjo Tuominen: Opettajatar (Tammi)

"Historiallisten romaanien Grand Old Ladyn, Pirjo Tuomisen Opettajatar vie lukijansa 1850−1870-luvuille. Kirjan päähenkilön, hillityn mutta rohkeasti haasteisiin tarttuvan opettajattaren elämänvaiheiden kuvauksen myötä teoksessa nousee vahvasti esiin naisen asema tuon ajan Suomessa. Oolannin sota, suuret nälkävuodet ja tsaarin vierailu luovat historiallisen kehyksen, jossa yhteiskunnallisten olojen ja teollistumisen ohella korostuvat kansan koulutuksen tarve ja koululaitoksen perustaminen. Epookkiromaani on vakavista asioista viihdyttävästi ja elävästi laadittu ajankuva. Viihderomaanien parhaimmistoa!"

Jyrki Vainonen: Yön ja päivän tarinoita (Aula & Co)

"Jyrki Vainosen toiminnalle ja tuotannolle ominaista on, että hän ei kirjailijana etsi helppoja teitä kuljettavakseen. Ei hän sellaisia tarjoa lukijoilleenkaan. Hän tietää hyvin, että tarina on tarkoitettu todeksi. Tämä näkyy tarinoiden aloituksissa, jotka usein ovat jonkin arkisen asiantilan toteamista. Nopeasti kirjailija kuitenkin johdattelee lukijansa kirjallisuuden eri lajityyppien rajamaille. Teoksessa on gotiikkaa, kauhua ja fantasiaa, mutta lukijan tehtäväksi jää selviytyminen maailmassa, joka ei toimi totutulla tavalla. Vainosen teos on kerronnallisesti vaativa. Saman kaltaisia motiiveja esiintyy eri kertomuksissa. Yhtenäisistä tyylin piirteistä huolimatta tarinat ovat monimuotoisia, monesti sisäkkäisiä, joissa sisältö ja muoto hienosti tukevat toisiaan."

Aino Louhi: Mielikuvitustyttö (Suuri Kurpitsa)

"Aino Louhen sarjakuvaromaaniksi nimeämä teos on valloittava ja vastaansanomaton kuvaus nuoren tytön kasvusta. Teoksen keskiössä olevat ystävyydet, ihastukset ja muut tyypilliset nuorten elämän käänteet avautuvat koko ihmisyyttä leimaaviksi ydinkuvioiksi. Teoksen lähes minimalistinen ja hauras ote sekä kuvan ja kielen saumaton yhteys tuottavat äärimmäisen tarkkanäköistä ja koskettavaa taidetta. Olemisen hauraan kauniin viehätyksen Louhi tiivistää tyylikkäästi: 'En uskalla tehdä elettäkään ettei koko hauras maailma särkyisi.'"

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Lisätietoa:
Tampere: Tampereen kaupunki myönsi kirjallisuuspalkinnon kymmenelle kirjailijalle

Julkaisupäivä: 
21.4.2020

Kaikki naiset näkevät unia

Marja-Liisa Vartion romaanin Kaikki naiset näkevät unia (Otava 1961) päähenkilö on rouva Pyy, tyytymätön keski-ikäistyvä kotirouva, joka kaipaa uutta sisältöä elämäänsä. Asioiden muuttajaksi tai toteuttajaksi hänestä ei kuitenkaan tunnu olevan. Naisen rooli on liian ahdas, ja rouva Pyy syyttää aviomiestään vaikeasta olostaan. "Rouva Pyyn vieraantumisen syy ei ole niinkään aviomiehen toiminnassa vaan 1950-luvun sukupuolijärjestelmässä, joka sitoo rouva Pyyn kodin piiriin, kaventaa hänen olemisensa mahdollisuuksia ja tekee hänestä turhautuneen ihmisen", kirjoittaa Elise Nykänen niin & näin -lehdessä 4/19 julkaistussa artikkelissaan "Muukalaisena maailmassa".

"Vaikka saatiin tämä asunto... eihän tässä voi ajatella edes apulaisen pitoa. Mihin sen tässä panisi? Äitisi asuu siinä huoneessa, joka lasten piti saada, ja lapset ovat siinä mihin voisi panna apulaisen. Ja äitisi asuu juuri sen huoneen päällä, jossa sitten itse täytyy nukkua. Eikä täällä uskalla puhua, kun kaikki kuuluu lävitse, hengityskin."

Julkaisupäivä: 
21.4.2020

Runoklassikoita e-kirjoina rajoituksetta

Tuomas Aitonurmi
20.4.2020

Hyllyssä 12 kirjaa

Tutustu hyllyyn Runoklassikoita e-kirjoina rajoituksetta

Aktuellt
20.4.2020

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Läsveckan 2020

Nu har årets Läsvecka inletts! Den pågår från 20.4 till 26.4. Temat för i år är kreativitet i luften.

Du kan delta i Läsveckan genom att läsa böcker. Läs böcker ur din egen bokhylla, eller läs en e-bok. Utmana gärna dina vänner eller din familj att läsa. Kanske kan ni läsa samma bok och sedan diskutera den. Ta dig tid att läsa, t.ex. en halvtimme varje dag, eller en tidslängd som passar just dig.

Använd hashtaggarna #läsveckan #läsveckan2020 eller #kreativitetiluften och låt andra få veta vad du läser.

För mer information, besök den här adressen:

https://lukuviikko.fi/sv/sa-har-deltar-du/

Trevlig läsning!

Julkaisupäivä: 
20.4.2020

Hilda och gymnastikdräkten

Veckans boktips handlar om en flicka som heter Hilda. Hon har en bror som heter Rasmus och två kompisar som heter Bella och Henning. Mamma är frisör och skild från pappa som bor i Norge och har en ny familj. Mamma har någonting som kallas migrän och kan inte jobba så mycket då hon får jätteont i huvudet ibland.

Bella går på gymnastikträning och har en jättefin dräkt på sig. Hilda vill så klart också börja gympa. Man får öva några gånger gratis för att se om man tycker det är intressant. Henning följer med, fast han är inte så duktig. Han får sitta vid sidan och vakta vattenflaskorna. Han blir så andfådd då hans lungor inte är så starka. Henning föddes för tidigt. 

Hilda tycker det är roligt på gympan där man får slå kullerbyttor, stå på händer och allt möjligt. Men det är en sak som bekymrar Hilda. Alla har gymnastikdräkter på sig. Alla utom Hilda och Henning. Mamma betalar för att Hilda ska få gå på gympa ända till sommaren, men mamma tycker att gympadräkterna är alldeles för dyra. Hilda får nöja sig med shorts och t-skjorta. 

Så får Hilda höra att de ska ha en uppvisning för familjer och bekanta. På uppvisningen ska de också få ett märke som de kan sätta på väskan t.ex. Det kallas märkesdagen. Hilda blir allt mer orolig. Hon vill inte tänka på hur det skulle vara att ha uppvisning i shorts och t-skjorta när alla andra har fina gympadräkter. Dessutom ska man ha flätor i håret på märkesdagen. Mamma är ju frisör, så hon kan göra flätor åt Hilda. Men mamma är bjuden på fest till en kompis och hinner kanske inte komma till uppvisningen. 

Pappa kommer från Norge för att sköta Hilda och Rasmus. De har roligt; går på badhus, har spelkväll med chips. Men hur ska Hilda våga berätta för sin pappa om gympadräkten? Pappa har ju inte heller så mycket pengar. Och Rasmus behöver nya fotbollsskor. De är också dyra. Hilda blir ledsen när hon tänker på det. Dessutom måste pappa fläta Hildas hår och då ser det ut som om Hilda har två korvar i håret!

Boken har skrivits av Christina Lindström och illustrerats i svartvitt av Annika Lundholm Moberg. Det är en fin berättelse med många allvarliga teman; en mamma som ofta är sjuk, skilda föräldrar, pengatrubbel och att inte våga berätta vad man behöver. Det finns åtminstone två böcker till om Hilda. De handlar om en hamster som blir stulen och årets kalas.

Boken har en åldersrekommendation på 6-9 år. Den kan även passa som högläsningsbok. Boken har 100 sidor, men kapitlen är ganska korta och texten lättas upp med Annikas illustrationer i början av varje kapitel. Boken finns även som e-bok, bland annat i det e-bibliotek som används av Vasa stadsbibliotek och Fredrikabiblioteken. Jag har själv läst boken som e-bok och rekommenderar den. 

Julkaisupäivä: 
20.4.2020

Suomen kansan seikkailusatuja

Iivo Härkösen kokoama Suomen kansan seikkailusatuja herättää eloon vanhoja suomalaisia kansansatuja. Teoksen alkusanoissa todetaan näin: ”Toivottavasti tämäkin kokoelma lisää nuorisossamme rakkautta vanhaan satuaarteistoomme, ja ehkäpä siitä löytää jotain mielenkiintoista aikuinenkin lukija.”
Teos on luettavissa rajoituksetta Project Gutenbergistä.

Julkaisupäivä: 
20.4.2020

Sommarboken

Biblioteken har ännu stängt, men det finns massor av böcker på nätet som du kan läsa helt gratis. Gå till exempel in på Svenska Yles sidor och lyssna på när Tove Jansson läser sin klassiska roman Sommarboken, en glad och varm bok fylld av livskänsla om Sophias sommar med sin gamla farmor och sin pappa på en ö i skärgården: "Det var en tidig mycket varm morgon i juli..." Boksampos lista över bra webbsidor med gratis elektroniska böcker och ljudböcker hittar du här.
Julkaisupäivä: 
17.4.2020
Sivupiiri
16.4.2020

Toimitukselta: Ajankohtaista Sivupiirissä

Satuja e-kirjoina rajoituksetta

Verkossa on digitoituna paljon vanhaa tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta, joka on luettavissa rajoituksetta. Satuja löytyy runsaasti, tähän listaan on koottu kymmenen erilaista satukokoelmaa. Teoksen tai kirjailijan nimeä klikkaamalla pääsee Kirjasammon tietoihin ja lisäksi löytyvät linkit Project Gutenbergiin sekä Project Gutenbergin selaimessa luettaviin versioihin. 

Andersen Hans Christian: Satuja ja tarinoita 1
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Grimm, Jacob ja Wilhelm: Kultainen hanhi ja muita Grimmin satuja 
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Hagman, Tyko: Satuja ja runoja lapsille
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Härkönen, Iivo: Suomen kansan seikkailusatuja
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Japanilaisia satuja
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Kianto, Ilmari: Turjanlinnan satukirja
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Perrault, Charles: Hanhiemon satuja
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Saukkonen, Alfred: Kultainen linna
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Suomen kansan eläinsatuja 1
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Tolstoi, Leo: Luonnosta ja elämästä
Project Gutenberg
Project Gutenbergin selaimessa luettava versio

Lisää digitaalisia aineistoja:
Kirjasampo haku: Gutenberg lastenkirjallisuus
Kansalliskirjasto: Kaunokirjallisuus ja lastenkirjat

Huom. Muista tekijänoikeudet, mikäli aiot esittää teoksen!
Tekijänoikeusvapaiden teosten tekijöiden kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta. On kuitenkin muistettava, että tekijänoikeus koskee teoksen kaikkia tekijöitä, myös kääntäjiä ja kuvittajia. Näin ollen esimerkiksi sadun esittäminen julkisesti ei ole sallittua, jos kyseessä on käännös, jonka tekijä on vielä elossa tai kuolemasta on kulunut vähemmän kuin 70 vuotta. Sama koskee myös teosten kuvitusta.

Lisätietoja tekijänoikeuksista:
Sanasto: Tietoa tekijänoikeuksista
Sanasto: Tarvitsenko luvan?
Kopiosto: Tekijänoikeuden abc

Katja Kyllönen / Sivupiiri

Julkaisupäivä: 
16.4.2020

Kahdeksan serkusta

Näin poikkeustilassa voi matkata vaikkapa 1800-luvun Amerikkaan tarttumalla Louisa M. Alcottin vuonna 1875 ilmestyneeseen herttaiseen tyttökirjaklassikkoon Kahdeksan serkusta. Rose jää orvoksi ja monet sukulaiset ovat kiinnostuneet tytön kasvatuksesta. Lopulta meriltä palannut setä tohtori Alec Campbell saa tytön huollettavakseen. Miten sairaalloinen Rose sopeutuu uuteen kotiin, uusiin kasvatusmenetelmiin ja seitsemään serkkuun, jotka kaikki ovat poikia? Teos on luettavissa rajoituksetta Project Gutenbergistä.

Julkaisupäivä: 
16.4.2020
Sidospårets Tips
14.4.2020

Teostiedot: Djupgraven

Kaikki täyt

Djupgraven

Veckans boktips handlar om Tuva som bor i skärgården. Hon går i skola på en ö och får skjuts till skolan av en båt som kör runt i skärgården för att plocka upp andra skolbarn från öar i närheten. Tuva känner sig ganska ensam. Hon har inga kompisar, och inga syskon. Det är bara Tuva, mamma och pappa. Och hunden Bellman, förstås. Ibland hälsar hon på hos mormor Gerd, som inte verkar gilla Tuva så bra. 

Så händer något fruktansvärt under en gymnastiklektion. Eleverna ska orientera i området utanför skolan. Det är en tjock dimma och svårt att se. Plötsligt försvinner Axel, en av Tuvas klasskompisar. Axel som orienterade med Rasmus, eftersom läraren sa att de måste jobba i par. Men Tuva är ensam. Hon får se Rasmus som verkar vara borta, inte riktigt medveten om det som sker runt omkring. Han verkar inte se de ljusa prickarna som dansar framför honom. Han går som i trans längre in i skogen. Tuva måste knuffa till honom för att få honom att vakna till.

Polisen är misstänksamma mot Rasmus och Tuva. Så småningom blir Rasmus och Tuva vänner. Med Rasmus kan Tuva tala om vad som helst. Han är snäll. Tillsammans försöker de förstå vad som hände med Axel. Polisen hittar inga som helst spår av honom. Det är som om han slukats av havet. Axel är inte den ende som försvinner. Under det senaste halvåret har även andra, bl.a. en fiskare, försvunnit utan spår.

Tuva känner något som hon inte kan förklara. Hon vet att allt inte står rätt till, men förstår inte. Så får hon veta av mormor Gerd och skolsköterskan Maria att hon inte är som andra. Hon är en bortbyting. Hon tillhör Havsfolket, som är en del av det Gamla folket, som Maria kallar det. Och Maria själv är en mara, hon kan förvandla sig till en skugga under natten och ge människor mardrömmar. Det gör hon med Tuva. Till det Gamla folket hör stentroll, vättar, älvor och annat som vanliga människor inte kan se. Tuva känner till olyckan. När Tuva var en liten baby råkar hon ut för en olycka när mamma och pappa är med henne i båten. Hon faller i sjön och hittas sedan på en strand. Men mormor menar att det inte var Tuva som låg på stranden. Den riktiga Tuva drunknade. Havsfolket gav en av sina egna. En bortbyting. Tuva har ärr i form av streck på båda sidorna av halsen. Hon trodde att det var ärr från olyckan. Men mormor säger att det är gälar som vuxit ihop. När Tuva föddes hos Havsfolket hade hon gälar för att kunna andas. 

Hur ska Tuva kunna ställa allt till rätta och stoppa försvinnandena? Hon kan ju inte andas under vattnet längre! Hennes gälar har vuxit ihop. Ändå måste hon försöka rädda människorna från det onda som rör sig i havet. Vem ska kunna hjälpa henne när Havsfolket inte verkar finnas längre? Hon känner sig alltmer hjälplös. Men när hennes mamma riskerar att bli nästa offer är det som att hon får en extra kraft. Hon måste klara sitt uppdrag! De får inte ta hennes mamma!

Djupgraven har skrivits av Camilla Sten och Viveca Sten. Viveca är en av Sveriges populäraste deckarförfattare som har skrivit många böcker om morden i Sandhamn. Camilla är hennes dotter och de har nu skrivit en trilogi om Tuva. De andra delarna i serien heter Sjörök och Mareld

Det är en spännande bok och riktigt kuslig på några ställen. Boken har en åldersrekommendation på 9-12 år, men jag tycker att den bra kan läsas även av barn i de yngre tonåren, 13-15 år. Boken har över 300 sidor, men låt det inte skrämma dig! I slutet av boken finns det en del tips om hur man kan göra för att minska miljöförstörelsen i Östersjön. Där finns också några punkter med information om Östersjön, som tyvärr inte mår så bra p.g.a. nedskräpning, för mycket fiskande och utsläpp av farliga ämnen.

Jag rekommenderar boken varmt och när man kommer till slutet av boken vill man verkligen veta hur det går för Tuva. Sjörök är den andra delen i serien som avslutas med Mareld. Böckerna finns även som e-böcker. Jag har själv läst boken som e-bok.

Julkaisupäivä: 
14.4.2020

Sivut