För andra året ordnar bokbranschen en kampanj som kallas Läslov. Det infaller under skolornas höstlov vecka 42, men de exakta datumen varierar beroende på vilken skola man går i. Under läslovet uppmanas familjerna att läsa tillsammans. Läslovets slogan är Läs till världens ände. Det är tryggt att resa i böckernas värld. Och det är spännande att läsa om olika kulturer och hur de gör i andra länder. Just nu går det inte att resa fysiskt, men man kan resa virtuellt eller med hjälp av en bok.

Organisationer inom läsbranschen har märkt ett minskat läsintresse i Finland och med den här kampanjen vill man öka intresset igen. Inspirationen till kampanjen kommer från en motsvarande kampanj som nått stor framgång i Sverige.

Inför läslovet har vi sammanställt en bokhylla med tips för barn och unga med böcker som handlar om resor och om andra kulturer. Länk till bokhyllan finns lägst ner på sidan. Gå gärna in på Läslovets webbplats. Där kan t.ex. lärare skriva ut bokmärken att dela ut till sina elever. 

Aktörer som är med i Läslovskampanjen är följande: Kirjailijaliitto, Kirjakauppaliitto, Boksampo, Läscentrum, Läsrörelsen, Utbildningsstyrelsen, Finlands biblioteksförening, Finlands bokstiftelse, Finlands förlagsförening, Finlands facklitterära författare och Äidinkielen opettajain liitto. Kampanjen stöds av vetenskaps- och kulturminister Annika Saarikko.

Bokhyllan: Läslovstips om resor

Mera information: Läslovet 

Fira djurens dag med en klassiker! Vita Bim med svart öra av Gavriil Troepolskij är en vacker och gripande berättelse om förhållandet mellan djuret och människan. Settern Bim älskar sin husse Ivan Ivanovich över allt annat, och mannen och hunden är oskiljaktiga. Men så hamnar Ivan på sjukhus. Grannarna ska ta hand om hunden, men Bim kan inte sluta söka efter sin husse. Under sin vandring möter Bim både goda och onda människor – men kommer han någonsin att hitta tillbaka till Ivan? Vita Bim med svart öra var ett viktigt inlägg i diskussionen om djurens rättigheter när den kom ut i Sovjetunionen på 1970-talet.

Veckans boktips handlar om Paddington, den lilla björnen med den stora hatten. Paddington har fått sitt namn från tågstationen Paddington i London, där han hittades av familjen Brown. Han hade då en lapp med sig där man bad någon ta hand om björnen. Paddington kommer från Peru i Sydamerika. Där har han en tant som heter Lucy som brukar skicka vykort åt honom ibland. På tågstationen Paddington finns det en staty av björnen som sitter på sin resväska. Böckerna om Paddington skrevs av Michael Bond (1926-2017). Böckerna blev otroligt populära och såldes i över 30 miljoner exemplar och har översatts till över 30 språk. Dessutom har man gjort flera filmer och TV-serier om björnen. Den första boken kom i slutet av 1950-talet. 

Den bok som jag läst (som e-bok) heter Paddington ordnar allt. Där finns sju olika berättelser, eller kapitel om man vill kalla dem det, som delvis hänger ihop. Första berättelsen heter "Paddington på utflykt". Där faller han bland annat ur båten och tappar sin älskade hatt. I andra berättelsen, "Paddington går på auktion", följer han med sin kompis, antikhandlaren herr Gruber, på auktion. Det är första gången han är på auktion och vet inte riktigt hur det går till. Han lyckas ropa till sig en verktygslåda utan att veta att han gjort det, och gör ett riktigt fint fynd. Men mest sitter han och ser på herr Gruber som ropar in saker till sin affär. Tredje berättelsen heter "Gör det själv, Paddington!" Björnen tycker om att bläddra i olika kataloger. Han får för sig att göra en tidningslåda med hjälp av verktygen i sin nya verktygslåda, men råkar såga sönder herr Currys bord på samma gång. Curry är granne med Paddington. Han tycker inte riktigt om Paddington.

"Paddington går på bio" heter fjärde berättelsen. Där får han gå på bio och kladdar med glass och kola. Dessutom hjälper han en skadad pianist att vända notblad under pausen mellan filmerna. "Paddington lagar mat" heter femte berättelsen. Den handlar om att herr och fru Brown, som är föräldrarna i den familj där björnen bor, är sjuka. Hushållerskan fru Fogel är bortrest och det är också familjens barn Judit och Jonatan. Därför måste Paddington själv ta hand om hushållet. Han råkar sätta en dammvippa i brand och stökar till det i köket när han ska göra klimpar till köttsoppan! Vilken tur att herr Gruber kommer förbi i rätt ögonblick och ställer allt till rätta. Nästsista berättelsen heter "Paddington tvättar" och handlar om Paddington som samlar en massa tvätt i en skottkärra. Fru Fogel och barnen är ännu borta och herr och fru Brown är sjuka. Paddington tar även med herr Currys fina ylletröjor och beger sig till tvättomaten där han får hyra fyra tvättmaskiner samtidigt! Han ställer till det och gör så det blir översvämning i tvätteriet. I sista berättelsen "Paddington går på restaurang" ska familjen och herr Gruber fira Paddingtons födelsedag (som de firar både på vintern och på sommaren). Dessutom ska de fira att han bott med familjen Brown i ett helt år. De ska gå på en fin, fransk restaurang. Som alltid när Paddington är i farten händer det någon olycka. På restaurangen fastnar Paddingtons lök i en saxofon och så släcker han en eld. Herr Grubers omelett börjar brinna och Paddington släcker omeletten med en sköljkopp, trots att det handlar om en flamberad omelett och det är meningen att den ska brinna strax innan servering.

Ja, det är mycket som Paddington råkar ut för i boken. Men han försöker ställa allt till rätta och människorna blir oftast inte så arga på Paddington. Han är ju så artig och vänlig. Det reder nog ut sig till slut. Boken har illustrerats av Peggy Fortnum, som gjorde teckningarna redan på 1960-talet. Boken har ca 130 sidor och mycket text på varje sida, med Peggys små teckningar i svart och vitt lite här och där i boken. Men om man läser en berättelse i gången så går det nog bra. Jag skulle rekommendera Paddingtonboken som högläsning eller för större barn som redan är duktiga på att läsa.

Det finns många böcker om Paddington, som sagt. Det finns både kapitelböcker, som den här, och även som bilderböcker. Jag har skapat en bokhylla med Paddington-böcker. Den finns här, klicka på länken:

Paddington bokhylla

Marisha Rasi-Koskinen on valittu Nuori Aleksis 2020 -palkinnon saajaksi ro­maanillaan Auringon pimeä puoli (WSOY 2019). 

Palkinto jaetaan parhaalle edellisvuonna il­mestyneelle nuorille suunnatulle kauno- tai tietokir­jalle. Sen saajan valitsee yläkoulun oppilaiden muodostama raati, jonka ko­koaa Äidinkielen opettajain liitto. Rasi-Koskinen on ensimmäinen yläkoulun Nuori Aleksis ‑palkinnon saanut kirjailija.



Loppuraadin perustelut:
"Auringon pimeä puoli on kiehtova kertomus aikamatkustamisesta ja kasvamisesta. Juoni on yhtenäinen ja mukaansatempaava. Kerrontatyyliltään teos on mielenkiintoinen ja saa lukijan pohtimaan syvällisiä. Romaani on kieleltään persoonallinen ja kaunis. Kertojan huomautukset tuovat teokseen lisää ulottuvuuksia. Ajan eri tasoja käytetään hyvin, ja ne avataan lukijalle, mikä on hyvä asia etenkin nuortenkirjassa Tapahtumat ovat selitettävissä järjellä ja etenevät loogisesti. Mukana on paljon symboliikkaa, ja moni asia saa uuden merkityksen juonen edetessä. Jokainen kirjan henkilöistä on moniulotteinen ja tarkoituksenomainen. Hahmojen väliset suhteet ovat järkeenkäyviä ja juonen rakennetta yhteen punovia. Kaiken kaikkiaan Auringon pimeä puoli edustaa suomalaisen nuortenkirjallisuuden parhaimmistoa."

Nuori Aleksis -esiraatiin kuului 71 yläkouluikäistä huippulukijaa eri puolilta Suomea. Raatilaiset lukivat kevään ja kesän aikana vuonna 2019 jul­kais­tua suomalaista nuorille suunnattua tieto- ja kaunokir­jallisuutta. Luku-urakan päätteeksi kukin raatilai­nen lis­tasi neljä suosikkiaan, ja valintojen perusteella Äidinkielen opettajain liitto nimesi palkinto­ehdokkaiksi viisi eniten ääniä saanutta teosta.

Jokainen esiraatilainen luki vähintään 15 teosta; keskimäärin esiraatilaiset lukivat 24 kirjaa, ahkerimmat kaikki 68 listan teosta. Raatilaiset saivat luku-urakan helpottamiseksi käyttöönsä BookBeatin lahjoittaman lisenssin. Esiraadin kuusi parasta lukijaa pääsivät loppuraatiin, joka valitsi ehdokkaiden joukosta palkittavan teoksen. Nuori Aleksis -palkinto on arvoltaan 1 500 euroa.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo



Lisätietoja:

Sivupiiri: Yläkoulun Nuori Aleksis -ehdokkaat 2020

Kirjailijakuva: Laura Malmivaara / WSOY

Koulujen syyslomalla perheitä kannustetaan viettämään lukulomaa lukemalla yhdessä. Kirja-alan järjestöjen yhteiskampanja toteutetaan nyt toista kertaa, ja tänä vuonna kampanja näkyy verkossa ja kuuluu radiossa. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tukee kampanjaa.

Lukuloma-kampanja korostaa lukemista koko perheen yhteisenä harrastuksena. Erityisesti korona-aikana lomamatkalle on turvallisinta lähteä kirjan siivin.

Kampanjan verkkosivuille Lukuloma.fi on koottu kirjavinkkien lisäksi tulostettavia värityskuvia, joiden avulla voi asettaa itselleen lukutavoitteita ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi kirja-alan ammattilaiset antavat kampanjan aikana lähikirjastoissa ja kirjakaupoissa lukuvinkkejä.

”Lasten lukuharrastuksen siemen kylvetään perheen yhteisessä vapaa-ajassa. Kirjallisuus avaa uusia maailmoja ja näköaloja. Se tarjoaa välineitä henkiseen kasvuun ja toinen toisemme parempaan ymmärtämiseen. Lukeminen on harrastuksista tasa-arvoisimpia: kattavan kirjastoverkoston kautta se on kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta,” tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

Kampanjan viestintä tukee sanomaa lukemisesta hyvinvointia lisäävänä, tasa-arvoisena ja ekologisena harrastuksena. Kirjastokaistan toteuttamissa kampanjavideoissa eri-ikäiset nuoret sekä perheet kertovat lukutottumuksistaan. Valtakunnallinen radiokampanja painottaa lukemista perheen yhteisenä harrastuksena.

Kampanjan taustalla on Suomen kirja-alan järjestöjen huoli lukuinnon ja lukemisharrastuksen laskusta. Innoittajana ovat Ruotsin menestyksekkäät kokemukset vastaavasta muutoksesta muutama vuosi sitten (Läslov.se). Lukuloma on osa Opetushallituksen Lukuliikettä, joka tukee lasten ja nuorten sekä aikuisten lukemista ja lukuintoa.

Kirjasampo kutsuu erityisesti kirjastot mukaan lukulomaan: kirjastoissa on tarjolla sekä monipuolisesti luettavaa että asiantuntemusta kiinnostavien kirjojen löytämiseksi.

Katso aikuisten kirjavinkkejä Kirjasammosta, nuortenkirjavinkkejä Sivupiiristä ja lastenkirjavinkkejä Lukemosta.

Mukana kampanjassa ovat Kirjailijaliitto, Kirjakauppaliitto, Kirjasampo, Lukukeskus, Lukuliike, Opetushallitus, Suomen Kirjastoseura, Suomen Kirjasäätiö, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Tietokirjailijat ja Äidinkielen opettajain liitto.

Syyslomaa vietetään kouluissa lokakuussa viikolla 42 tai 43, tarkat päivät vaihtelevat kunnittain ja kouluittain.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo
Lukuloma-kampanjatiedote

Lisätietoa:
Lukuloma-kampanjasivu
Kirjastokaista: Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon videotervehdys

Ranskalaiskirjailija Élisabeth Gille (20.3.1937 – 30.9.1996) tutustui äitinsä Irène Némirovskyn traagiseen elämäntarinaan tarkemmin kirjoittaessaan romaaniaan Vartiotorni (Gummerus 2009, suom. Anna-Maija Viitanen). Kuvitellut muistelmat kertovat lapsuudesta julman äidin varjossa, pakomatkasta Venäjän vallankumouksen jälkeen, asettumisesta Ranskaan, seurapiirien ja kirjailijanuran löytämisestä. Némirovsky kuoli Auschwitzin keskitysleirillä 1942. "– – Gille todistaa omat kirjailijakykynsä. Hän ei yritäkään jäljitellä Némirovskyn kristallinkirkasta ja teräväreunaista tyyliä. Romaanissa puhuu lempeämpi Iréne", kirjoittaa Eeva Saesmaa Keskisuomalaisen arvostelussa.

"Tilanteella on silti myös nurja puolensa: meidän on jatkuvasti osoitettava, että olemme ensi kädessä ranskalaisia ja vasta sitten juutalaisia – vaikka merkitseekö tuo sana meille enää muuta kuin hämärää sukupolvien ketjua, joka pian sulautuu ajan usvaan."

Jarkko Laineen seuran hallinnoima Jarkko Laine -kirjallisuuspalkinto on myönnetty Juhani Karilalle romaanista Pienen hauen pyydystys (Siltala 2019).

Palkintoperusteluista:

"Lappiin sijoittuva romaani ammentaa kansanuskomuksista poikkeuksellisen tuoreesti ja on maagista realismia herkullisimmillaan. Erikoislaatuisia hahmoja peijoonista riivaajahattaraan vilisevä tarina on viihdyttävä kuin veijariromaani, johon on taitavasti ujutettu murhamystiikkaa. Hilpeästi soljuva kerronta ei peitä vaan korostaa vakavia teemoja: ihmisen suhdetta luontoon, oman itsensä etsimistä, syyllisyyttä ja rakkautta."

Jarkko Laine -palkinto myönnetään kolmen edellisen kalenterivuoden aikana julkaistulle, haastavalle kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle. Palkinto huomioi kaikki kaunokirjallisuuden lajit.

Palkintoraadin puheenjohtajana toimi tuottaja Jouni Tulonen, ja raatiin kuuluivat professori Leena Kirstinä, media-asiantuntija Riitta Monto, kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen, kirjailija, teematuottaja Paula Havaste sekä kirjailijat Jari Järvelä, Anu Kaaja, Tommi Melender ja Joni Pyysalo. Palkintoa rahoittavat Otava, Otavan Kirjasäätiö, Turun kaupunki, Turun yliopisto ja WSOY:n kirjallisuussäätiö. 10 000 euron lisäksi palkintoon kuuluu taiteilija Mika Linto-Vaaran veistämä Muovinen buddha.  


Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Lisätietoa:
Jarkko Laineen seuran tiedote Facebook-sivulla
Kirjasampo: Jarkko Laine -palkinnon ehdokkaat 2020

Kirjailijakuva: Laura Malmivaara / Siltala

Språket är en viktig del av allas vår identitet, men för en författare är språket dessutom både material och arbetsredskap. Vad händer då när en hyllad och prisbelönt författare förälskar sig i ett främmande språk? Hur påverkas hennes skrivande och författarrösten när hon ska uttrycka sig på ett nytt språk? Pulitzerprisvinnaren Jhumpa Lahiri skriver i sin essäsamling Med andra ord om hur skrämmande och samtidigt fascinerande det är att ge sig ut på en upptäcktsresa in i ett främmande språk. – Den europeiska språkdagen firas den 26 september.