Leena Landerin (s. 25.10.1955) romaani Kuka vartijoita vartioi (Siltala 2015) vie myrskyävälle Irlanninmerelle ja jouluaattoon 1895. Suomalainen fregatti on joutunut merihätään, ja apuun lähtenyt pelastusalus kaatuu traagisin seurauksin. Ison mediahuomion saanutta tapausta ja sen tutkimusta alkaa seurata Irish Timesin toimittaja. Vuoden 2012 aikatasossa nainen kirjoittaa tapahtuneesta historiallista romaania ja perehtyy laajaan lähdeaineistoon. Käänteet alkavat kehittyä trillerimäisiksi. "Syiden ja seurausten merimerkit osoittavat lukuisiin ihmisiin, salattuihin ja paljastuviin rakkauksiin ja suhteisiin eikä vähiten ristiriitaisuuksiin laivanvarustajan, kauppakamarin, pelastusseuran ja muiden omistavien ryhmien itsekkäiden hyötynäkökohtien sekä köyhien dublinilaisten välillä", kirjoittaa Teppo Kulmala Savon Sanomien arviossa.

"Lapsi oli järkkymättömän varma asiastaan: heti kun myrsky laantuisi, isä tulisi rantaan, ja he menisivät yhdessä veljien kanssa junalla Dubliniin katsomaan nukketeatteria."

Joka toinen vuosi jaettava Aarresaari-palkinto myönnetään kääntäjälle korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöksestä. Aarresaari-palkinnon 2020 on saanut Kaisa Kattelus teoksesta Maailman rikkain poika (Tammi 2018). Englanninkielisen alkuteoksen Billionaire Boy (2010) on kirjoittanut David Walliams ja kuvittanut Tony Ross.

Kunniamainintoja jaettiin kaksi. Toisen sai Hannele Huovi teoksesta Pierun elämää (S&S 2019). Ruotsinkielisen alkuteoksen Fisens liv (2019) on kirjoittanut Malin Klingenberg ja kuvittanut Sanna Mander. Toinen kunniamaininta myönnettiin Marja Kyrölle nuorten fantasiakirjasta Maresin voima: punaisen luostarin kronikoita 3 (Tammi 2018). Kyrö on suomentanut kirjan Maria Turtschaninoffin käsikirjoituksesta Breven från Maresi.

Palkintoperusteluista:

Kaisa Kattelus:
Maailman rikkain poika
Alkuteos: David Walliams - Billionaire Boy
Kuvittanut Tony Ross
Kustannusosakeyhtiö Tammi

Maailman rikkain poika on kertomus 12-vuotiaasta Joe Spudista, joka on hävyttömän rikkaan vessapaperitehtailijan poika. Pojan järjettömiä rikkauksia kuvaava kieli on teoksessa Walliamsille tyypilliseen tapaan kirjavaa ja kutkuttavan hauskaa. Kattelus on tarttunut teoksen kieleen ansioituneen suomentajanuransa suomalla varmuudella: suomennos on kevyttä ja nokkelaa tekstiä. Kattelus on onnistunut uudelleenluomaan alkuteoksen muikeat sananvalinnat (esimerkiksi perheen vessapaperibrändin nimi, Freshbum, Puhtopeppu). Alkuteoksen hyrisyttävät sanaleikit on pyöritelty upeasti (esimerkiksi kolme sivua pitkä lista epäonnisista, poikkeuksellisen kiusausalttiista opettajien erisnimistä, kuten Villiam Mattilainen, Johan Onkova ja Eino Jata). Lennokas englanti taipuu luontevan eläväiseksi suomeksi.

Teoksen yleiskäännösstrategia on varsin vieraannuttava: suomennoksessa esimerkiksi hienostokoulun lukujärjestykseen kuuluu Harper’s Bazar -lehden lukeminen ja tweedin historiaa käsittelevät oppitunnit. Päätös sijoittaa suomennos tiukasti brittiläiseen kehykseen on suomalaisen lapsilukijan maailmankuvaa avartava.

Hannele Huovi:
Pierun elämää
Alkuteos: Malin Klingenberg - Fisens liv
Kuvittanut Sanna Mander
S&S, 2019

Hannele Huovin suomennos Pierun elämää on verraton oodi Klingenbergin pieruhuumorille. Huovi tavoittaa taitavasti ne keinot, joita suomen kieli tarjoaa pierun syvimmän olemuksen kuvaukseen. Hänen pieruluokittelunsa on vertaansa vailla: teoksessa on rupsuja, hajupommeja, tuhnuja, suhnuja, suhnukoita, prutkuja, prutputusta ja jyrinää. Huovi on tarttunut teoksen huumoriin tosissaan mutta hauskasti. Suomennos on paneutuneen innostunut, ja se säilyttää alkutekstin kepeyden upeasti. Huumorin lisäksi teos tosin tarjoaa myös asiatietoa pieruista; niiden terveysvaikutuksista, niiden suhteesta taiteeseen sekä niiden historiasta.

Runot ovat haastavimpia tekstiä, joita kääntäjä työpöydälleen saattaa saada. Huovin suomennosriimit ovat taidokkaita, rytmikkäitä ja ennen kaikkea raikkaan yllätyksellisiä (esimerkiksi tsaari – peräfanfaari). Suomennos on myös erinomaisella herkkyydellä sidottu Sanna Manderin riehakkaaseen kuvitukseen, joka esittää pierupakarat iloisen pyöreinä ja itse tuhnut hauskan tempperamenttisinä pyörrepilvinä. Pierun elämää on kannesta kanteen kutkuttavan hauska ja ällöttävän ihana paukkuarkku.

Marja Kyrö:
Maresin voima. Punaisen luostarin kronikoita

Alkuteos: Maria Turtschaninoff - Breven från Maresi. Krönikor från det Röda klostret
Tammi, 2018

Maresin voima. Punaisen luostarin kronikoita on Maria Turtschaninoffin sarjan kolmas osa. Siinä seitsemäntoistavuotias Maresi palaa kotiin Rovasiin Menoksen saaren Punaisesta luostarista, jonne Maresin köyhät vanhemmat ovat tyttärensä vieneet vuosia sitten paremman elämän toivossa. Teos kuvaa Maresin riemukasta ja raastavaa paluuta omiensa pariin sekä hänen kutsumustyönsä vaiheita: Maresi haluaa perustaa tyttökoulun, jossa tytöt voisivat oppia lukemaan. Tie ei ole helppo kylässä, jota raakalaismaiset sotilaat pitävät otteessaan.

Maresin voima on kirjemuotoon kirjoitettu romaani. Marja Kyrön suomennostyön upeimpia piirteitä on se varmuus, jolla suomentaja säilyttää ja luo leimalliset tyylit eri kertojille eli kirjeiden kirjoittajille. Kyrön teksti on runollista ja taianomaista. Kyrö säilyttää suomennoksessaan upeasti Turtschaninoffin luomat jännitteet: päähenkilön naiseksi kasvuun liittyvät ristiriidat, jännitteet naisten ja miesten sekä hyvän ja pahan välillä, Maresin äidin tarinan, josta kirjailija tarjoaa vain pieniä vihjeitä, sekä hieman mystiseksi jäävän Maresin voiman käsitteen. Huomionarvoista on myös se, että Kyrö on suomentanut ruotsinkielisen teoksen käsikirjoituksesta.

Turtschaninoffin teos on oodi lukutaidolle ja lukemiselle – siinä päähenkilö näkee, kuinka mullistavia vaikutuksia lukutaidolla voi ihmisten elämään olla. Marja Kyröstä teos sai ansaitsemansa kääntäjän: suomentajan, joka säilyttää tarinan nyanssit, kerronnan kauneuden ja sen voiman.

Henriika Tulivirta / Sivupiiri

Lisätietoja: 

IBBY Finland: Aarresaari-palkinto 2020

Salla Simukan kirjoittama Lukitut kertoo maailmasta, jossa nuoret joutuvat vankilaan rikoksista, jotka heidän on päätelty tulevaisuudessa tekevän. Hätkähdyttävä ja varsin mukaansatempaava teksti etenee viiden vangitun nuoren: Johanneksen, Vegan, Kaspianin, Meean ja Oliverin näkökulmasta. Vankilasta he voivat vapautua vain, jos arvaavat oikein oman tulevan rikoksensa ja osoittavat katuvansa sitä. Tarinan edetessä lukija tutustuu nuoriin yhä paremmin, kun heidän kipukohtansa ja menneisyyden haasteensa alkavat paljastua. Mutta keksivätkö nuoret keinon päästä vapaiksi? Kumpi lopulta on arvokkaampaa - vapaus vai ihmishenki?

"Meidät noudettiin keskellä kirkasta päivää, kohteliaasti ja rauhallisesti. Ei varmasti ollut tarkoitus, että kukaan kuolisi. Ei varmasti ollut tarkoitus, että kaikki menisi sellaiseksi kuin meni. Tämä on meidän tarinamme. Nämä ovat meidän äänemme.”

19 oktober presenterades nomineringarna för årets Augustpris i litteratur. Totalt 18 böcker har nominerats i tre olika kategorier. Dessutom har sex titlar nominerats till Lilla Augustpriset som är en skrivtävling för ungdomar 16-20 år. Lilla Augustpriset har en vinstsumma på 15.000 kr medan vinnarna i de tre huvudkategorierna får 100.000 kr. Dessutom får de en bronsstaty designad av Mikael Fare. Måndag 23.11 presenteras vinnarna under Augustgalan i Stockholm. Augustpriset instiftades 1989 av Svenska Förläggareföreningen. Priset har fått sitt namn efter den svenska författaren August Strindberg. 

Notera att alla böcker inte finns på Boksampo. Det gäller fackböckerna och de nominerade till Lilla Augustpriset. När det gäller de två andra kategorierna kan ni klicka på bokens titel för att läsa mera om boken. 

Nominerade till årets svenska skönlitterära bok

Minnestrådar (av Carola Hansson) Albert Bonniers Förlag

Splendor (av Stefan Lindberg) Albert Bonniers Förlag

Jag ser allt du gör (av Annika Norlin) Weyler Förlag

Samlade verk (av Lydia Sandgren) Albert Bonniers Förlag

Jordlöparens bok. Om natur, konst och människor (av Thomas Tidholm) Ordfront Förlag

Renegater (av Klas Östergren) Polaris

Nominerade till årets svenska fackbok

Livets tunna väggar (av Nina Burton) Albert Bonniers Förlag

Familjen (av Johanna Bäckström Lerneby) Mondial

Herrarna satte oss hit. Om tvångförflyttningarna i Sverige (av Elin Anna Labba) Norstedts

Längta hem, längta bort. En essä om litteratur på flykt (av Kristoffer Leandoer) Natur & Kultur

Trubbel. Berättelsen om Olle Adolphson (av Jan Malmborg) Albert Bonniers Förlag

Sverigevänner. Historien om hur pappa och jag försökte bli svenskast på Tjörn (av Arash Sanari) Volante

Nominerade till Årets svenska barn- och ungdomsbok

Mitt bottenliv. Av en ensam axolotl (av Linda Bondestam) Berghs Förlag

Kråkorna (av Anders Fager & Peter Bergting) Natur och Kultur

Billie, korven och havet (av Julia Hansson) Natur och Kultur

Kom dagen, kom natten (av Åsa Lind & Emma Virke) Lilla Piratförlaget

Humlan Hanssons hemligheter (av Kristina Sigunsdotter & Ester Eriksson) Natur och Kultur 

Alltid hejdå (av Alma Thörn) Galago

Nominerade till Lilla Augustpriset 

Elden kom (av Karla Backlund)

Frö (av Moe Duke-Bergman)

Offret (av Nanna Mikkelsen)

Brandstegen (av Julia Kaplan)

Mitt älskade Haverdal (av Josefine Larsson)

Farfarsrummet (av Allis Sääsk Berglund)

Källa: Augustpriset.se 

Helsingin Sanomien palkinto vuoden parhaalle kaunokirjalliselle esikoisteokselle jaetaan 19. marraskuuta. Palkintoehdokkaat julkistettiin 18. lokakuuta.

Ehdokkaat ovat:

Reetta Aalto: Vadim (S&S), romaani
Marko Järvikallas: Mihin täällä voi mennä (Siltala), novellikokoelma
Terhi Kokkonen: Rajamaa (Otava), romaani
Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa (Gummerus), romaani
Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa (Otava), romaani
Janne Saarakkala: Sen pituinen se (Like), romaani
Milja Sarkola: Pääomani (Teos), romaani
Sini Silveri: Titaanidisko (Poesia), runokokoelma
Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät (Atena), romaani
Elsa Tölli: Fun Primavera (omakustanne), runokokoelma

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa on jaettu vuodesta 1995 lähtien. Se jatkaa vuosina vuosina 1964–1994 jaetun J. H. Erkon palkinnon perinnettä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna Suvi Ahola, Arla Kanerva, Sanna Kangasniemi, Antti Majander (pj.), Eino Santanen sekä viime vuoden voittaja, runoilija Jouni Teittinen.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Lisätietoa:
HS: Kuka saa Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon? Tässä ovat kymmenen ehdokasta

Veckans boktips är en spännande historia som handlar om Liam, som bor med sin fosterfamilj. En kväll efter ett sent möte skyndar Liam hem. Han tar genvägen förbi gravgården. Det är kallt. Han får syn på en flicka som sitter på muren som omger gravgården. Hon har inga skor på sig och hon har ingen jacka heller. Det är något med flickan som gör Liam intresserad. Under dagarna som följer träffar han flickan på muren, och han får veta att hon heter Anna. Men var bor flickan egentligen? Hon pekar med handen, och visar. Där, i kvarter 3. Men vad är kvarter 3? Menar hon höghusen bakom gravgården? De har alltid bara ett par timmar på sig att träffas. Genast klockan slår åtta på kvällen får hon bråttom och skyndar sig så snabbt att Liam inte uppfattar vart hon tagit vägen. Liam bestämmer sig för att smyga efter. Det verkar som om hon gick upp i rök bakom en gravsten... 

Anna vill ha hjälp med någonting. Liam försöker hjälpa henne så gått det går. Det handlar om något som hände i ett höghus för trettiofem år sedan. Anna lämnar ett brev åt Liam, tillsammans med några artiklar. Och Liam försöker finna svaren åt den underliga flicka från gravgården. Snart är han inblandad i ett gammalt mordfall och mördaren som sluppit undan är nu på jakt efter Liam. Samtidigt sitter en man oskyldigt dömd på en sluten psykiatrisk avdelning.

Liam får till slut chansen att välja. Vill han fortfarande träffa Anna? Om inte kommer han aldrig att få se henne mera. Han har bara en timme att bestämma sig. Men han älskar ju Anna. Hur ska han kunna tacka nej? Och vad händer egentligen om han tackar ja?

Boken har 140 sidor och har en åldersrekommendation på 9-12 år, men jag tycker boken passar bra även för de yngre tonåren, 13-15. Det är stundtals en mycket spännande historia och lite läskig också. Jag rekommenderar boken varmt. Det är Dan Höjer som skrivit boken tillsammans med sin fru Lotta Höjer. Dan har skrivit ett stort antal böcker för barn och unga. Han har skrivit om Cirkusdeckarna, som jag tipsat om tidigare, Arkeologdeckarna och Strumpmannen. Dessutom har han skrivit många böcker med spökberättelser och också faktaböcker för barn, bland annat om kroppen. Vissa böcker, t.ex. de om Strumpmannen, har han skrivit tillsammans med frun. 

Vuoden 2020 Botnia-kirjallisuuspalkinnon saa Jouni Tikkanen tietokirjastaan Lauma (Otava). Palkintoraadin perusteluista: "Jouni Tikkanen yllättää lukijansa: avattuaan 1880-luvun lastensurmia ja suomalaista susivihaa käsittelevän tietokirjan lukija päätyykin kaunokirjallisuuteen. Kaikki faktateoksen elementit ovat silti vahvasti läsnä. Ilmaisu vain on enemmän, kuin mitä olisi osannut odottaa. Lukijana kokee saaneensa erityisen huomion osakseen."

Botnia-palkinto myönnetään kirjalliselle teokselle, jonka tekijä asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on sieltä kotoisin. Se on arvoltaan 10 000 euroa. Palkintoa jakaa Oulun kirjailijaseura. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija, journalismin yliopettaja Satu Koho (pj.), toimittaja Pia Kaitasuo, kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho, myymäläpäällikkö Heli Helenius, kirjabloggaaja Simo Sahlman, dramaturgi Jukka Heinänen ja kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Jyrki Korpua.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Lisätietoja:
Kaleva: Biologi-toimittaja Jouni Tikkasen tietokirja 1880-luvun susisurmista ja petovihasta voitti tämän vuoden Botnia-palkinnon
Kirjasampo: Botnia-palkinnon ehdokkaat 2020

Kuvat: Otava

Allt ett under av Juha Itkonen är en av Finlands kandidater till Nordiska rådets litteraturpris 2020. Enligt juryn är den autofiktiva boken ”en familjefars gripande intima och intensiva beskrivning av ett långt undantagstillstånd, en olidlig osäkerhet, som sätter såväl kärleken som själva livets skörhet och styrka på prov. Berättelsen börjar med det lilla ofödda barnet och fördjupas i Itkonens händer till en imponerande inre reflektion över lycka och sorg, kärlek och föräldraskap, trons och guds möjlighet, hopp och överlevnad – mänsklighetens centrala frågor konkretiseras akut, smärtsamt och på näravstånd." – Vinnaren av Nordiska rådets litteraturpris offentliggörs den 27 oktober.