Boksampo tipsar om godbitar ur vårens och sommarens deckarskörd!

Elmer Diktoniuksen (1896-1961) esikoisteos Min dikt (Bokförlaget Lyrik 1921) ilmestyi 100 vuotta sitten loppukesästä 1921. Aforismeista ja muutamasta runosta koostuva teos on suomenruotsalaisen modernistisen ja kokeilevan runouden tärkeitä avauksia 1920-luvulla. Gunnar Björling ja Rabbe Enckell julkaisivat esikoisensa vasta sen jälkeen vuosina 1922 ja 1923. Teos ilmestyi suomeksi viitisenkymmentä vuotta myöhemmin nimellä Runoni (Tammi 1972, suom. Arvo Turtiainen).

Min dikt –teoksen syntyhistoria on mielenkiitoinen, sillä sen taustalla vaikutti Diktoniuksen ja Otto Wille Kuusisen ystävyys. Diktonius oli opettanut vuodesta 1915 lähtien Kuusiselle musiikin teoriaa ja miehet olivat ystävystyneet. Sisällissodan jälkeen maanpakolaisena Ruotsiin muuttanut Kuusinen oli saanut Diktoniukselta käsikirjoitusnipun runoja ja aforismeja, jolle Kuusinen antoi nimeksi Min dikt. Tukholmasta Kuusinen löysi käsikirjoitukselle kustantajan, pienen sosialistisen Lyrik-kustantamon. Painettuja kirjoja päätyi myös Suomeen, mutta vain harvat saivat sen käsiinsä. Kaikki teoksen lukeneet olivat kuitenkin vaikuttuneita, myös monet ruotsalaiset runoilijat.

Diktoniuksen aforismit ja runot hyödyntävät arkista ja yksilöllistä kieltä perinteisen ylevän runokielen sijasta. Teoksen keskeisenä aiheena ovat taiteilijan rooliin ja taiteen yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvät pohdinnat, mutta olennaista on myös työväenluokka ja vallankumous. Terävän pilkan kohteina hänellä on erityisesti porvarillinen hienostelu. Jörn Donner kirjoittaa teoksesta Diktonius – elämä (Otava 2007, suom. Raija Mattila): ”Kannattaa huomata, että nämä ajatukset painettiin Ruotsissa. En tiedä, mitä niistä olisi seurannut Suomessa, mutta ilmapiiri valkoisessa Suomessa ei ollut otollinen tällaisille tulevaisuudennäyille.”

"Suuri taide ei "tunnelmoi" - se repii kappaleiksi.
Jokainen todellinen taideteos on aurankärki.

Yhtä vähän kuin kavahdamme lääkäriä koska
hänen on pakko käsitellä märkiviä ruttopaiseita,
yhtä vähän meillä on aihetta inhota taiteilijoita jotka
puuttuvat elämän sairausoireisiin ja paljastavat sen
inhottavia haavoja.

Herkimmät ja tunteellisimmat luovat useimmiten
kovinta ja häikäilemättömintä taidetta.
Heitä ei pidä tuomita siitä.
Nykyisen yhteiskunnan kirous on vääntää kaikki
paradokseiksi."

Den här helgen är det midsommar! Då kan det passa bra att läsa om vad Muminfamiljen gjorde under midsommaren. En vulkan (som i boken kallas det eldsprutande berget) får ett utbrott och orsakar en stor flodvåg, som gör att Mumindalen svämmar över. Snart sitter Muminfamiljen på taket till Muminhuset, där de blir bekanta med Homsan och Misan. En konstig byggnad flyter förbi och man bestämmer sig för att stiga ombord. 

Det visar sig vara en teater! Men det händer något konstigt på teatern och Muminfamiljen tror att det kanske spökar. Men det är bara teaterråttan Emma som bor där. Hon förklarar för familjen vad en teater egentligen är och Muminpappa får genast lust att skriva en teaterpjäs. Det visar sig vara lättare sagt än gjort. 

Samtidigt har Snusmumriken ett eget äventyr. Han räddar Lilla My som har fallit överbord och så ska han hämnas på den sura Parkvakten. Mumin och Snorkfröken bestämmer sig för att sova över i ett träd men Emma lyckas lossa förtöjningarna, så teatern flyter iväg utan dem. Med i handlingarna finns också en ensam Filifjonka, en stor grupp med skogsungar som Snusmumriken får ta hand om och en hemul som arresterar några ur Muminfamiljen. Dessutom får vi veta hur det går till när Hattifnattarna föds och växer. 

Det blir ett riktigt äventyr för Muminfamiljen i Farlig midsommar. Boken är den femte som Tove Jansson skev om Muminfamiljen. Här kan du läsa mera om Mumintrollens skapare Tove Jansson och ta del av hennes Muminböcker.

Tove Janssons Muminböcker

Lider du av Sju systrar-abstinens? Här är några lästips för dig som tycker om Lucinda Rileys böcker.

Don Quijote är en av världens mest berömda litterära verk. Historien om den fattiga adelsmannen från La Mancha som läste alldeles för många riddarromaner, blev övertygad om att han själv också var en riddare, och gav sig ut i världen för att upprätthålla romanernas ideal och hitta kärlek. I Salman Rushdies nyaste roman Quichotte får vi möta en samtida Don Quijote. Han läser inga riddarromaner, utan förtittar sig på pratshower och ger sig ut på en odyssé för att slåss mot väderkvarnar i dagens USA, Trumpland. Quichotte är en metafiktiv roman och en postmodern satir över den globaliserade världens galenskaper. – Salman Rushdie fyller 74 år den 19 juni.

Veckans boktips handlar om en ung kille som heter Adrian. Han går på nian i högstadiet. Han har alltid varit lite utanför, men han gillar att umgås med Emma. Och så gillar han att fotografera. Innan skolan börjar igen efter sommarlovet säger Emma att hon inte längre vill träffa Adrian så mycket. Det visar sig att Emma har en pojkvän. Adrian är olycklig, och vet inte vad han ska svara när mamma undrar varför Emma inte kommer på besök längre. 

Adrians mormor dör och det blir begravning i Luleå. Själv bor Adrian med sin mamma i Örnsköldsvik. Adrian visar morfar hur man spelar spel på surfplattor. Under höstlovet åker Adrian tillbaka till Luleå, mest för att slippa mammas frågor om Emma. Morfar och Adrian umgås och Adrian träffar Vega, en rolig tjej som är spontan och social. Adrian slits mellan Vega som har är kär i, och Emma som han länge haft en relation till. 

Ida Ömalm Ronvall heter författaren till boken. Hon har tidigare gett ut en bok som heter Inte som du, som hon skrev tillsammans med Johanna Schreiber. Den är lämpad för unga vuxna. Boken om Adrian, Säg nåt då!, har en åldersrekommendation på 12-15 år. Det är en bra bok, och jag rekommenderar den. Sorgligt är det med mormodern som dör och även senare i boken. 

”Koko saari oli aivan autio ja tyhjä.
Meri oli peilityyni.”

Eräänä kauniina kesäpäivänä Hiirun äiti pakkaa eväät, kupoliteltan ja pari makuupussia: on saariseikkailun aika! Saareen päästäkseen pitää ensin matkustaa raitiovaunulla ja sitten vielä lautalla. Perillä on kaikkea kiinnostavaa: erilaisia kasveja, lintuja ja rantahiekkaa, johon on mukava upottaa käpälät.

Illalla teltassa vallitsee lempeä, vihreä hämärä. Pikkuinen Hiiru kuuntelee yön ääniä. Tuo on varis! Nuo ovat pääskysiä! Mutta tuo oli kyllä moottorivene…

Aamulla seikkailu jatkuu ja hiiret tutustuvat saareen paremmin. Merivesi on kylmää, mutta siinä on silti hauska sukeltaa, saaren ravintolasta saa herkullista ruokaa ja hanhea poikasineen pitää hieman varoa. Saarella tassutellessaan pienen hiiren varpaaseen tulee tikku, mutta onneksi äiti tietää siihenkin avun!

Riikka Jäntin Pikku hiiri telttaretkellä on suloinen kuvakirja retkeilystä ja kesästä. Tarina on mukavasti kirjoitettu ja hauskaa kuvitusta tutkii mielellään. Tämä pikkuinen kirja on täydellistä kesäluettavaa perheen pienimmille!

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien jakama palkinto runoteokselle. Tänä vuonna se jaetaan Runokuu-tapahtumassa 21.8. 

Ehdolla ovat:
Tarita Ikonen: Lasinalaiskudos (Kulttuurivihkot 2020)
Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke (Sammakko 2021)
Tuomas Timonen: Salkku (Teos 2020)
Elsa Tölli: Fun Primavera (Omakustanne 2020)
Kaarina Valoaalto: Banana split (Poesia 2020)
Virpi Vairinen: Kaikki tapahtuu niin paljon (Poesia 2020)

Tanssiva karhu -ehdokkaat julkistetaan Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä torstaina 17.6. klo 15.

Karhuraadissa ovat tällä kertaa mukana puheenjohtajana näytelmäkirjailija, runoilija Laura Ruohonen, Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä tuottaja Pekka Savolainen Yle Draamasta.

Jukka Uotila / Kirjasampo

Keskiviikkona 83-vuotiaana kuollut Laila Hirvisaari (1938-2021) muistetaan erityisesti hänen rakastetuista historiallisista romaanisarjoistaan kuten Lehmusten kaupunki, Laatokka ja Sonja. Sarjojen suosio perustuu Hirvisaaren ainutlaatuiseen kykyyn tavoittaa menneisyyden tapahtumien henki yksityiskohtien ja tarkan taustyön avulla. Hän julkaisi kuitenkin kirjallisen uransa alkupuolella 1970-luvulla myös nykyhetkeen sijoittuvia romaaneja. Nämä ovat jääneet hänen pääteostensa varjoon, mutta ovat silti hyviä osoituksia hänen laaja-alaisesta kyvystään kertoa tyyliltään erilaisia kiinnostavia tarinoita. Elämän huipulla (Otava 1974) sijoittuu huippu-urheilun ja dopingin maailmaan ja Rakkaani tuli vuorilta (Otava 1975) kertoo suomalaisen naisen ja intialaisen miehen rakkaustarinan.

Käden kosketus (Otava 1974) on psykologinen trilleri, jonka päähenkilönä on pikkukaupungissa asuva kotirouva Ellen. Hän on avioliittonsa ongelmien vuoksi yrittänyt aiemmin itsemurhaa unilääkkeillä, mutta joutuu pariskunnan ystävien järjestämillä juhlilla murhayrityksen uhriksi. Hän kaatuu alas portaita tuntemattoman käden työntämänä ja käy lähellä kuolemaa.  Ystävät epäilevät kuitenkin, että kyseessä on vain uusi itsemurhayritys. Vastaavanlaisia outoja onnettomuuksia tulee lisää ja Ellen vajoaa karmivan pelon ja ympäröivien ihmisten kyräilyn ja epäilyn suohon. Tuija Lassila kiteyttää romaanin Sanojen aika –verkkopalvelun esittelyssään: ” Psykologisessa jännitysromaanissa kuvataan 1970-luvun alun pikkukaupunkilaiselämän kapeutta lapsettomuuden ja viilenneen avioliiton puristuksessa elävän herkän naisen kautta.”

"Omituista, kuinka hitaalta putoaminen tuntui. Leijumiselta unenomaisesti ja kun tajusin iskeytyväni alaportaisiin, oli sekin pehmeää. Sitten tuli tulelta ja valkoiselta välähtävä tuska, ensi käsivarressa ja sitten kasvoissa. Tiesin olevani nyt vain röykkiö käsiä ja jalkoja, onneksi kuolen nopeasti, oli ainoa ajatukseni. Yritin saada ääntä suustani, heiluttaa kättäni, koetan huutaa, että minut tyrkättiin alas. Miksi kukaan ei kuuntele, vaikka ihmisiä on joka puolella. He kumartuvat ylitseni ja huutavat jotain minulle. Sitten lähestyvät kasvot ja silmälasit, Jumalani, miten suuret silmälasit, sitten tajuan, että ne kuuluvat Henrikille. Kun alan taas kuulla ääniä, joku jankuttaa jatkuvasti, että hankkikaa ambulanssi… Sitten tulee pimeys."

Aikuisten esiraati käy läpi kunkin julkaisuvuoden lastenkirjallisuuden, lukee kaikki kategoriaan kuuluvat lastenromaanit ja valitsee finaalikirjat.
Kuusi varkautelaisista alakouluista valittua lapsiraatilaista lukee finaalikirjat ja valitsee voittajan.

LukuVarkaus 2021 -voittaja on Tuutikki Tolonen teoksellaan Agnes ja unien avain (Wsoy). Teoksen on kuvittanut Kati Vuorento. 

Varkauden alakouluja edustavaan lapsiraatiin kuuluivat tänä vuonna Lumia Kröger 3 lk, Leea Laitinen 4 lk ja Sara Tolvanen 4 lk (Kangaslammin koulu), sekä Sanni Karvinen 4 lk, Sointu Karjalainen 5 lk ja Netta Voutilainen 6 lk (Waltterin koulu).