Pentti Haanpää (1905-1955) kirjoitti parhaana teoksenaan pitämänsä Noitaympyrän 90 vuotta sitten vuonna 1931. Teoksen julkaiseminen viivästyi kuitenkin 25 vuodella, sillä mikään kustantaja ei suostunut julkaisemaan sitä. Haanpää oli suututtanut isänmaalliset piirit ja samalla myös kustannusmaailman novellikokoelmallaan Kenttä ja kasarmi (Kansanvalta 1928), jolla hän kuvasi realistisesti ja kyynisesti omia armeijakokemuksiaan. Romaani julkaistiin ensimmäisen kerran postuumisti osana hänen koottuja teoksiaan niteellä Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset II (Otava 1956).

Romaani kertoo innovatiivisesta metsätyömiehestä Pate Teikasta ja hänen onnettomasti päättyvästä urastaan metsäyhtiön palveluksessa. Pettynyt Pate haluaa päästä irti kapitalistisen järjestelmän lainalaisuuksista ja karkaa maisteri Raunion kanssa Lappiin. Raunio päätyy itsemurhaan ja lama-ajan ankeuteen kyllästynyt Pate päättää loikata paremman elämän toivossa rajan yli Neuvostoliittoon. Hän tietää kuitenkin koko ajan, että ei elämä sielläkään ole sen kummempaa kuin Suomessa. Matti Salminen kirjoittaa kirjassaan Pentti Haanpään tarina (Into 2013): ”Pentti Haanpää ei anna vastauksia, ja lukijalle jää epämiellyttävä olo: mistä tästä pitäisi ajatella? Luulenpa, että Haanpää nauroi itsekseen. Piirsinpä Noitaympyrän, joka ei helpolla laukea."

”Tämä maailma oli tarujen maa. Tämä elämä oli satujen noitaympyrä. Oli olemassa niin paljon ruokaa, että suunniteltiin sen valmistuksen vähentämistä, tuhottiin, poltettiin elintarpeita. Ja kuitenkin lukemattomat eivät saaneet syödä. Oli paljon avojalkaisia, verhottomia, ja vielä enemmän joutilaita, tyhjiä vaatekappaleita ja jalkineita. Oli tyhjiä huoneita ja kuitenkin joutui ihmisiä värjöttelemään öisen taivaan alle. Ja jos ei näin olisikaan, niin on raaka-aineita, on joutilaita käsiä valmistamaan kaikkea. Mutta työttömät kädet eivät tapaa raaka-aineita…”

Veckans boktips handlar om Vera som bor tillsammans med sina föräldrar, storebror Svante och lillasyster Olivia. Hennes bästa kompis heter Lise, men vänskapen sätts på prov när det visar sig att båda är kära i samma kille, Hugo, som råkar vara nyinflyttad granne till Veras familj. Hugos mamma Jennifer är en gammal klasskompis till Veras mamma, och de utkämpar ett slags krig om vem som har det häftigaste halloweenpyntet i trädgården och hemma, trots att Veras mamma inte förr har varit särskilt intresserad av halloween. Veras pappa är besatt av tacos och tortillas. Mamman tycker att pappan går överstyr med sitt tacointresse och pappan tvingas gömma sina tacoförpackningar. Han har lovat mamman att sluta äta tacos och tortillas. Svante har en youtube kanal där han försöker få flera följare genom att göra olika challenges, t.ex. låta lillasyster sminka honom eller dricka en äcklig smoothie som bl.a. innehåller prickig korv och kattmat. Svante gillar också pranks och inte sällan är det Vera som utsätts för pranks av sin storebror. Bl.a. får hon en hel hög med slajm över sig när hon kommer hem. Med i boken är också Veras moster Bibban som drömmer om att bli polis och löser egna mysterier och övar sig på ninja moves. 

Veras dröm är att få spela monstermamman Maria i den pjäs som skolans dramagrupp ska spela på halloween. Lise ska spela en kamel och Hugo ska vara monsterpappan Josef. Men drömmen ser ut att gå i kras när man upptäcker att någon har stulit det lilla monsterbarnet som ska vara med i föreställningen. Hur ska det gå med pjäsen? Vera och Bibban försöker lösa mysteriet med den försvunna dockan genom att bryta sig in i skolan ett par gånger, men Bibbans polisiära färdigheter är ännu inte så bra. Vera skriver om sina känslor och händelser i en dagbok som hon kallar Blåmögel. 

Det är Moa de Bruin som skrivit boken om Vera. Den andra delen i serien heter Vera Svansons dagbok för vloggstjärnor och lifehackberoende. I andra boken har hon döpt sin dagbok till Dammtuss. Boken har ca 200 sidor och rekommenderas för 9-12-åringar. Den är rolig att läsa och jag ser fram emot att läsa även den andra boken om Vera. Jag har läst boken som e-bok, så den möjligheten finns också, åtminstone i vissa e-bibliotek. 

Amari Peters on 13-vuotias tyttö, joka asuu kaupungin köyhällä alueella kaksin äitinsä kanssa.  Amarin isoveli Quinton on kadonnut puoli vuotta aiemmin, eikä kukaan tiedä mitä hänelle on tapahtunut. Poliisi epäilee Quintonin sekaantuneen laittomuuksiin, mutta Amari ei tätä usko: hän tietää veljensä olevan hyvä ja rehellinen ihminen.

Kouluvuoden viimeisenä päivänä Amari löytää veljensä huoneesta tikittävän salkun ja kutsun Yliluonnollisten asiain viraston pääsykokeisiin. Amarille avautuu täysin uusi maailma: hän saa tietää, että ihmisten joukossa vaeltelee yliluonnollisia olentoja, joita tavalliset ihmiset eivät kuitenkaan näe. Amarille paljastuu myös, että Quinton on työskennellyt viraston salaisena agenttina ja kadonnut kesken vaarallisen tehtävän. Selvittääkseen veljensä kohtalon, Amari osallistuu Yliluonnollisten asian viraston kokeisiin, mutta on täysin valmistautumaton kokeiden tuloksiin. Amarin yliluonnolliset kyvyt paljastuvat laittomiksi ja pelätyiksi. Pian hänen epäillään olevan mukana salajuonessa, joka uhkaa koko yliluonnollista maailmaa. Amari ei kuitenkaan voi antaa periksi – hänen on saatava selville, mitä Quintonille todella tapahtui…

Amari ja yön veljet aloittaa uuden fantasiasarjan, joka sopii erinomaisesti luettavaksi 12-15-vuotiaille, mutta viihdyttää myös sitä vanhempia lukijoita. Kirjailija B. B. Alston on kertonut kirjoittaneensa päähenkilöksi mustan tytön, koska hänen kaltaisensa sankarit ovat seikkailukirjoissa harvassa. Teos ottaakin hienovaraisesti kantaa lukuisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin: ennakkoluuloihin, rasismiin, köyhyyteen ja kiusaamiseen.

Amari ja yön veljet on vauhdikkaasti etenevä teos täynnä magiaa ja salaperäisiä hahmoja. Mitä Quintonille todella tapahtui? Kuka on vastuussa virastoa vastaan suunnatuista hyökkäyksistä? Kehen voi luottaa? Tähän kaikkeen saat vastauksen lukemalla tämän kirjan!  

Författaren Kerstin Ekman fyller 88 år! I fjol kom Ekman ut med Tullias värld, en personlig essäbok om antikens Rom. Romarriket var männens imperium, och vi vet inte mycket om kvinnors liv i antiken. I Tullias värld ger Ekman sig ut på en upptäcktsresa i historien, och utifrån olika källor – brev, litteratur, konst – målar hon upp en levande bild av Tullia, dotter till den berömda talaren, författaren och politikern Cicero, och den värld som hon levde i. En fascinerande liten bok för alla som intresserar sig för historia.

Argentiinalaisen Jorge Luis Borgesin (1899-1986) suomennosvalikoiman Haarautuvien polkujen puutarha (WSOY 1969, suom. Matti Rossi) niminovelli ilmestyi alun perin 80 vuotta sitten vuonna 1941. Borges muistetaan erityisesti novelleista ja esseistä, mutta hän kirjoitti myös merkittävää runoutta. Borges toimi uransa aikana mm. kirjastonhoitajana, mikä näkyy hänen tuotannossaan. Monet hänen novelleistaan rakentuvat jonkin fiktiivisen lähdeaineiston tai keksityn tieteellisen teorian varaan, jonka pohjalta hän luo vaihtoehtoisia todellisuuksia. Hänen ironista huumoria sisältävät teoksensa ovat nousseet 1900-luvun loppupuolella kansainväliseen kulttimaineeseen, sillä niiden on nähty ennakoivan postmodernismia ja verkottuneen maailman hypertekstin ideaa. Matti Rossi kirjoittaa suomentamansa kokoelman esipuheessa: ”Borges – viileä realisti, skeptikko, anarkisti – valitsee jonkin hätkähdyttävän ajatuksen ja soveltaa sen pieneen sievään tarinaan joka antaa aavistuksen yhdestä vaihtoehdosta mutta jättää kaikki mahdollisuudet avoimiksi. Lopputuloksena on usein rakastettava burleski, älykkään, epätunteellisen miehen ajatusleikki.”

”Haarautuvien polkujen puutarha on epätäydellinen mutta ei vääristelty kuva maailmankaikkeudesta sellaisena kuin Ts’ui Pen sen tajusi. Päivänvastoin kuin Newton ja Schopenhauer, teidän esi-isänne ei uskonut yhteen ainoaan, absoluuttiseen aikaan. Hän uskoi lukemattomiin aikasarjoihin, eri suuntiin ja samaan pisteeseen pyrkivien ja rinnakkaisten aikojen kasvavaan, suunnattoman laajaan verkkoon. Tuo kuvio jossa ajat lähenevät toisiaan, haarautuvat, leikkaavat toisensa tai hylkivät toisiaan jossain ajassa, sisältää kaikki vaihtoehdot. Suurimmassa osassa noita aikoja me emme ole olemassa; te olette joissakin kun taas minä en ole; joskus olen minä mutta ette te; joskus me olemme samassa ajassa.”

Syysloma on tänäkin vuonna lukuloma!

Sivupiiri kokosi nuortenkirjavinkkejä lukulomalle. Lisää vinkkejä löytyy esimerkiksi selailemalla päivän täkyjä, tai tutustumalla kevään 2021 ja syksyn 2021 uutuuskirjalistoihin.

Lastenkirjojen lukulomavinkit löytyvät Lukemosta, aikuisten vinkkeihin voi puolestaan tutustua Kirjasammon puolella.

Hyviä lukuhetkiä!

Acevedo, Elizabeth: Kaikilla mausteilla (Karisto, suom. Leena Ojalatva)

Emoni Santiago on high school -opiskelija, pikaruokalan työntekijä ja pienen tytön yksinhuoltajaäiti. Kun luokkatoverit katsovat jo tulevaisuuteen, Emonin vaihtoehdot ovat rajatut. Kun koulussa alkaa ruoanlaittokurssi, Emoni haluaa osallistua, vaikkei hänellä ole varaa kurssiin sisältyvään opintomatkaan. Lähipiirin, sekä inspiroivan opettajan kannustuksen avulla Emonille aukeaa uusia, odottamattomia polkuja.

Alston, B. B.: Amari ja yön veljet (Otava, suom. Ilkka Rekiaro) 

Amari löytää kadonneen veljensä huoneesta tikittävän salkun, joka johtaa hänet Yliluonnollisten asiain viraston pääsykokeisiin. Paljastuu, että hänen veljensä on ollut Viraston salainen agentti, joka on kadonnut kesken vaarallisen tehtävän. Amari joutuu heti vaikeuksiin, sillä hänen kykynsä paljastuvat laittomiksi. Pian hänen epäillään olevan mukana salajuonessa, joka uhkaa Virastoa ja koko yliluonnollista maailmaa. Amari ei kuitenkaan voi luovuttaa. Hänen on pakko selvittää, mitä hänen veljelleen tapahtui.

Bourne, Holly: Vuosikirja (Gummerus, suom. Kristiina Vaara) 

Koululehden toimittaja Paige on tottunut elämään tekaistuiden tarinoiden kanssa. Nyt koulun suosituin tyttö Grace seurapiireineen on koonnut high school -aikojensa ”parhaat” hetket Paigelle, jotta tämä voisi julkaista ne tuiki tärkeässä Vuosikirjassa. Nämä tarinat eivät ole pelkästään tekaistuja. Ne ovat ehtaa myrkkyä. Paige on kuitenkin saanut tarpeekseen kaikesta valehtelusta. Apunaan Elijah, ainoa poika joka pystyy ymmärtämään häntä, hän aikoo viimein paljastaa totuuden.

Helminen, Sini: Hurme (Myllylahti)

Kuinka pieleen treffit ovat menneet, jos toinen alkaa niiden jälkeen kirjaimellisesti ghostata? Mustankirjava Hurme yhdistelee urbaanin fantasian, kauhun ja romantiikan piirteitä kaikissa sateenkaaren sävyissä. Hirtehisellä huumorilla varustetussa teoksessa Mullan alla kohtaa Addams Familyn. Teos aloittaa itsenäisistä osista koostuvan Lujaverinen-trilogian.

Kallioniemi, Tuula: Mopoautolla mun prinssini saapuu (Otava)

Rakkaus on kuin kutina, joka ei lähde raapimalla! Sekopäinen kesä. Riipovien tunteiden kesä. Ella alkaa tapailla Tonia, joka on saanut hänen polvensa notkahtamaan jo seiskalla. Ellan molemmat bestikset Pilvi ja Iiris säheltävät tahoillaan, samoin pikkuveli Veeti. Ihan puskista äiti esittelee jonkun Martin, vaikka on ikäloppu yksinhuoltaja. Kaiken huipuksi Ella kuulee vahingossa kipeän perhesalaisuuden. Hulvaton romaani 16-vuotiaiden kesälomakuvioista. 

Lockhart, E.: Me olimme valehtelijoita (Wsoy, suom. Riina Vuokko)

Sinclairin kaunis, rikas ja menestynyt perhe vietti täydellisiä kesiä yksityissaarella Massachusettsin rannikolla. Sitten eräänä kesänä tapahtui onnettomuus. Cadence oli onnettomuuden aikaan viisitoistavuotias, eikä kahta vuotta myöhemminkään muista tapahtumista kuin välähdyksiä. Menneisyys ei kuitenkaan jätä häntä rauhaan. Mitä todella on tapahtunut – ja kuka valehtelee kenelle?

Mattila, Riina: Silmät avatessa on edelleen pimeää (WSOY)

Vilja ja Joel ovat erottamattomia. Kun parhaan ystävän mieli muuttuu yhä useammin mustaksi ja vuoroin impulsiiviseksi ja arvaamattomaksi, varmistuu diagnoosiksi F31: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sairaus vie Joelin lopulta kokonaan. Viljan elämän on silti jatkuttava.

Meresmaa, J. S.: Khimaira (Myllylahti)

19-vuotiaalla suomenvenäläisellä Saralla on intohimona valokuvaaminen ja Anna Ahmatovan runot, allaan vintage-moottoripyörä ja takana lääkiksen pääsykokeet. Käsipuolessa Saralla keikkuu uusi tyttöystävä Iina, joka on myös Saran ex-poikaystävän tyttöystävä – yhteisestä sopimuksesta. Monimutkaistako? Ehkä vähän, mutta milloin elämä ei sitä olisi. Lisämutkia matkaan tuo se, ettei Sara ole kertonut vanhoillisille vanhemmilleen lesboudestaan saati monisuhdejärjestelyistä. Hänellä on jo jalka oven välissä omaan, itsenäiseen elämään. Ja vaikka kotitalo on komea, sen sisällä kaikuu tyhjyys, joka valtaa tilaa Saran sisältä päivä päivältä enemmän. Hän tuntee seisovansa kuilun reunalla. Mitä paljastuu, kun hiljaisuus lopulta rikkoutuu?

Mikama, Anniina: Myrrys (Wsoy)

15-vuotias orpo Niilo elää kovissa oloissa Kivihalmeen talon kasvattina. Hän ei muista omaa menneisyyttään, mutta siihen liittyy jotakin, mistä ei puhuta. Kun talossa tarvitaan tietäjän apua, ottaa mahtava myrrys palkkioksi avustaan Niilon rengikseen ja päättää perehdyttää hänet parantamisen ja tuonpuoleisen taikuuden saloihin. Monien seikkailujen ja käänteiden kautta vaietut salaisuudet paljastuvat ja Niilo nousee vastustamaan heitä, jotka ovat tehneet hänelle vääryyttä.

Pettersen, Siri: Rautasusi (Jalava, suom. Eeva-Liisa Nyqvist)

Juva inhoaa verenlukijoita. Heitä ylistetään kyvyistään, mutta he ovat vain huijareita, käyttävät hyväkseen ihmisten pelkoja saadakseen itselleen rahaa ja valtaa. Juva tietää tämän varsin hyvin, koska hän on syntynyt verenlukijoiden sukuun. Hän ei kuitenkaan aio koskaan tulla yhdeksi heistä.
Kun Juvan perhettä uhkaavat vardarit, kammottavat olennot jotka eivät vanhene, hän sotkeutuu mukaan kamppailuun verenlukijoiden perinnöstä: synkästä salaisuudesta, joka kerran mullisti koko maailman - ja saattaa tehdä niin uudestaan.

Salmi, Veera: Olin niinku aurinko paistais (Otava)

Ensirakkaus, koronakevät. Säeromaani pojasta, jonka elämässä järisee yhtäkkiä kaikki. Äiti makaa sairaana huoneessaan, ruokakaapit ammottavat tyhjyyttään, rahat ovat loppu eikä pikkusisko Meerike jaksa osallistua etäopetukseen. Gabriel huomaa olevansa yksin vastuussa kaikesta. Varsinkin siitä, että sossuille ei paljastu, missä mennään, koska silloin Meerike saatettaisiin ottaa huostaan. Mutta kaiken kamaluuden keskelläkin löytyy välillä pilkahdus toivoa, kadulta löytynyt kymppi, pieni koiranpentu tai ihana Aava, joka saa Gabrielin leijumaan.

Sumanen, Nadja: Sade on kaikille sama (Otava)

Irina kadehtii umpirakastunutta Ellaa. Felix saa sanottua suorat sanat ex-tyttöystävälleen epäonnisella festarikeikalla. Viljami tempautuu riparileirillä irti takertuvasta äidistä. Ayshan vapaudella ei ole rajoja, kun hän tanssii kuulokkeet korvillaan yksin sateessa. Veljekset ihastuvat reppureissulla kumpikin Sabineen, joka vie toiselta sydämen, toiselta poikuuden. Veli-Matti tajuaa karvaan hiihtokisatappion jälkeen, mitä isä hänelle merkitsee. Mustia pilviä ja ilon pisaroita. Novelleja nuoruudesta.

Terentjeva, Dess: Ihana (Wsoy)

 

Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (Karisto, suom. Inka Parpola)

Transpoika Yadrielin isä ei halua hänen osallistuvan siirtymäriittiin, jossa nuoret brujo-miehet saavat voiman vapauttaa esi-isien henkiä tuonpuoleiseen. Yadriel päättää suorittaa rituaalin luvatta. Kun murha vavisuttaa tiivistä yhteisöä, Yadriel yrittää todistaa kykynsä vapauttamalla uhrin hengen. Hän kuitenkin kutsuu esiin väärän henkilön: hurmaavan mutta raivostuttavan Julianin. Liittyvätkö kuolemat toisiinsa, ja onko Yadriel valmis luopumaan Julianista?

With, Mikko: Saakelin satanen (Myllylahti)

Uuno asuu äitinsä ja pikkuveljensä kanssa pienellä Pyhäharjun paikkakunnalla. Keväällä hän lopettelee yhdeksättä luokkaa, etsii kesätöitä, välttelee kiusaajia ja uneksii tyttökaverista.
Yllättäen Uuno tempautuu mukaan tapahtumasarjaan, josta ulospääsy tuntuu mahdottomalta. Lopulta ollaan siinä pisteessä, että Uunolla on kolme tuntia aikaa valmistella ja toteuttaa lähikaupan ryöstö yhdessä omaperäisen kaverinsa Heikkisen kanssa.

Lavarunoilija Elsa Töllin teos Fun Primavera (omakustanne 2020) on voittanut vuoden 2021 Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon. Kääntäjäkarhun voitti Janne Salon suomentama ja viittein varustama André Bretonin valittujen runojen kokoelma Unen hiekkarannoilla (Sammakko 2020).

Palkintoperusteissa kerrotaan, että Töllin teos on "riehakas, pitelemätön runsaudensarvi, äänelle kirjoitettu leikekirja, joka pursuaa nuoruutta, räyhää, suttuja ja putoilevia paljettitähtiä. Se testaa voittoisasti, kuinka käy kun lavarunon kiihko survotaan kansiin."

Salon Breton-suomennosta kuvataan "huikeaksi järkäleeksi, joka vyöryttää iloksemme surrealismin johtohahmon keskeistä tuotantoa neljältä vuosikymmeneltä ensi kertaa suomeksi. Salo sukeltaa syvälle vieden lukijan mukanaan unen, kapinan ja ehtymättömän mielikuvituksen outoihin maisemiin."

Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana näytelmäkirjailija, runoilija Laura Ruohonen, Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä tuottaja Pekka Savolainen Yle Draamasta. Vuodesta 1994 alkaen jaetun Tanssivan karhun palkintosumma on 4000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa.

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoja:
Yle kulttuuri - Tanssiva karhu
Tanssiva karhu 2021 ehdokkaat Kirjasammossa