Pohjois-Pohjanmaalla asuva Eeva Heilala (s. 13.12.1934) on ollut runoilijana aiheillaan marginaalissa – päivätyönsä hän teki maatalon emäntänä. Heilalan runokokoelma Omenat omasta puusta (Tammi 2006) tuo näkyviin vanhenevan ihmisen, joka hakee muuttuvassa maailmassa turvaa kodin maisemasta, muistoista ja menneisyydestä. Rakkaus luontoon, maaseutuun ja kanssaihmisiin kantaa. "Hänen lyriikkaansa luonnehtivat helppotajuisuus, omanarvontunto ja huumorilla ryyditetty kriittinen särmä. Epäilemättä ainakin hänen oman sukupolvensa maaseudun naiset, vakaiden traditioiden ja nopean modernisoitumisen ristivedossa eläneet, ovat voineet tunnistaa itsensä ja työstää paineenalaista identiteettiään Heilalan runojen avulla", kirjoittaa Lauri Oino kokoomateoksen Punaposkipuolukoita arviossa Turun Sanomissa. Heilala on palkittu mm. Oulun läänin taidepalkinnolla 2005.

"Ruska alkaa olla ohi, / sanomme kuin yhdestä suusta, / syksyn läpi näkyy kevät / kuin lapsuus pitkän matkan takaa. // Koivujen valkoiset varret hehkuvat / tämän maiseman kädet ovat pitkät / paljon koskettaneet / paljon hyvästelleet."

Korvatunturilla kaikki on mallillaan joulun valmisteluissa ja niin Joulupukki lähtee jakamaan lahjoja. Myry kuitenkin huomaa, että yksi paketti tippuu reestä keskelle metsää ja eihän pakettia tietenkään voi sinne jättää, vaan se pitää toimittaa saajalleen. Myry ottaa homman hoitaakseen, mutta onko tehtävä sittenkään kovin helppo? Henna Ryynäsen vauhdikas Jouluinen Myry avaa Joulupukin pörröisestä Myry-koirasta kertovan sarjan.

”En kärleksförklaring till nordisk melankoli, det finska språket och Helsingfors!” ”Som en Tabucchi-roman filmad av Kaurismäki!” – En medvetslös man hittas i Triestes hamn 1943. Den okände patienten har förlorat både sitt minne och språk, men på hans sjömansjacka står namnet Sampo Karjalainen. Mannen skickas alltså till Finland för att återupptäcka sitt språk, sin kultur och sin identitet. Men hur går det för Sampo i det vintriga Helsingfors – och vem och varifrån är han egentligen? Diego Maranis roman Ny finsk grammatik är en liten men filosofisk roman om minne, språk och identitet.

Marokkolais-ranskalaisen Tahar Ben Jellounin (s. 1.12.1944) romaani Seitsemäs portti (Gummerus 1987, suom. Annikki Suni) kuvaa mystiseen tapaan naisen asemaa arabikulttuurissa. Seitsemän tyttären isä päättää, että syntymässä oleva kahdeksas lapsi kasvatettaisiin Ahmed-nimisenä poikana, kävi miten kävi. Ja näin tapahtuu. Romaanin päähenkilö on tuo pojaksi naamioitu kahdeksas tyttö. "Hän kirjoittaa myös siitä naisesta ja miehestä, sadismista ja masokismista, joka kiihdyttää ja tyydyttää meitä, jota etsimme ja johon kaipaamme samaistumista. Hienostunut, monikerroksinen, salaisuuksia hipova kertomus ihmisestä", kuvasi Arvostelevan kirjaluettelon aikalaisarvio. Teos oli ilmestyttyään Ranskassa Goncourt-palkinnon ehdokkaana.

"Kun me sitten kerran saavumme seitsemännelle portille, meistä on ehkä tullut todellisia hyvyyden ystäviä. Onko tämä seikkailu vai koettelemus? Sanoisin että molempia. Niin että kohottakoot oikean kätensä uskollisuuden merkiksi ne jotka lähtevät minun matkaani. Muut voivat mennä muiden tarinoiden mukaan, toisten kertojien luo."

Milla-muorin hoiviin jätetty Jaan erotetaan koulusta kahdeksi viikoksi ja rangaistukseksi hänet lähetetään työkomennukselle Välimaan sahalle. Pahinta kaikista rangaistuksessa on se, että sahan omistaa pahimman kiusanhengen, Leon, isä. Jaan ei halua mennä töihin ja päättää lähteä vanhempiensa luona vierailevan äitinsä luo etelään, luvatta. Mutta kun poika pääsee junaan, tyssää matka heti alkuunsa kamalaan sumuun, jonka keskeltä kuuluu karmeaa karjuntaa. Mikä on tuo sumu ja millaisista olioista lähtee niin hurjaa karjuntaa? Näitä Jaan alkaa selvittää ystävänsä Titin kanssa, apunaan muutama neuvo, noitapussi ja mustapuinen keihäs. Mervi Heikkilän jännä seikkailu Jaan ja Jäähammas.

Kalevi Jäntin Säätiö on jakanut vuosittain nuorille kirjailijoille myönnettävät Kalevi Jäntin palkinnot. Palkintojen suuruus on tänä vuonna 18 000 euroa.

Palkitut ovat:

Juhani Karila (s. 1985) romaanistaan Pienen hauen pyydystys (Siltala)
Reetta Pekkanen (s. 1985) runokokoelmastaan Kärhi (Poesia)
Pontus Purokuru (s. 1987) romaanistaan Römaani (Kosmos)

Palkintolautakunnan perustelut:

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala)

Omaperäisen lyhytproosan kirjoittajan ensimmäinen romaani vie Itä-Lapin syrjäkylälle.  Etelään muuttanut Elina palaa kotiseutunsa suolammelle joka kesä. Nuori nainen pyydystää kuin pakonomaisesti pohjattoman lätäkön pientä haukea, ja tämä tehtävä on hänelle elämän ja kuoleman kysymys. Tarinan rimpsut ulottuvat syvälle rakkauden ja elämänvoiman salaisuuksiin.
Sankarilla riittää hankaluuksia: Elinaa epäillään murhasta ja poliisi kulkee hänen jäljissään vaativissa olosuhteissa. Haasteet ovat pitkälti yliluonnollisia: peijoonit, hattara-riivaajat, raitajalat, meteli ja Näkki edellyttävät tietoa ja toimintakykyä. Asennetta tarvitaan myös suolla kulkijan kuorruttaviin sääskiin ja paarmoihin.
Karilan suurenmoinen romaani on reaalifantasiaa lappilaisella twistillä. Sen sydän on kielessä, jolla Koillis-Lapin murretta puhuvat hahmot hurmaavat lukijansa. Tarinan ekofilosofinen elämänkuva syvenee maisemaan, jonka yksityiskohtien kerronta on suomalaista proosaa kauneimmillaan.

Reetta Pekkanen: Kärhi (Poesia)

Kärhen runous tarttuu tähän hetkeen ja kurottautuu samalla kohti ikuista. Luonto, ilmastonmuutos ja menetyksen suru ovat teemoja Pekkasen painavassa ja viisaassa kokoelmassa.

"Joku itkee lohduttomasti ylimmässä ikkunassa
Kaikki hänen kysymyksensä olivat yön aikana puhjenneet
Asiat kaukana ovat olemassa saman verran kuin asiat lähellä"

Jos lohtua on, se syntyy Kärhessä kaikkeuden kuvasta, elottoman ja elollisen yhtäaikaisesta läsnäolosta. Kieli pysyttäytyy välillä minimalistisena, välillä versoo orgaanisesti köynnöksen tavoin. Teoksen fragmentaariset, toisinaan kahta sivua yhdistävät runot muotoutuvat kasvun, riuhtaisun ja kääntymisen prosessissa. Kokoelmassa vuorottelevat ihmissuhteen etäisyys ja läheisyys, luopumisen ja kiinnittymisen kuvat. Runojen liike vuorottelee ylhäältä alas, sisäänpäin, planeetan ytimeen ja ulospäin, ajallisesti hetkelliseen, muuttuvaan ja pysyvään. Kokoelmaa voi lukea menetyksen kirjoituksena, ihmissuhteen tai elonkirjon katoamisen kuvauksena. Tähän mykkään maailmanhetkeen Pekkasen pohdittu, kaunis teos tuo armottoman valon, totuuden äänen, joskus hienovaraisen toivon.

Pontus Purokuru: Römaani (Kosmos)


Kollaasiromaanin ahneeseen kitaan mahtuu mitä vain. Römaani koostuu fragmenteista, jotka ovat proosaa, runoa, esseetä, aforistisia kärjistyksiä, kuvia, merkkejä, emojeja, twiittejä. Jo teoksen mottosivulla kirjoittaja sanoutuu irti perinteisen romaanin muotomaailmasta, jonka todellisuuteen pohjaava autofiktio rikkoo sirpaleiksi. Onpa Römaanissa juonentapainenkin, mutta teoksen voima ei ole tarinallisuudessa, vaan dokumentoivassa intohimossa. Sivu sivulta lukijan eteen rakentuva sanataideteos kertoo vaikuttavasti millenniaalin ahdistuksesta ajassa ja maailmassa,  jonka internet on mykistävän täydellisesti vallannut.
Tarkimmillaan Römaani terävöityy mieleenpainuviksi kiteytyksiksi, ja sen depressiivisessä pimeydessä välähtelee kiero, aseistariisuva huumori.

Säätiön palkintolautakunnan puheenjohtaja on kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko ja jäsenet VTT Anna Alanko, kriitikko Mervi Kantokorpi, professori Jyrki Nummi, kustantaja, fil. tri h.c. Touko Siltala ja runoilija, taiteilijaprofessori Saila Susiluoto.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Pro Finlandia -mitali on myönnetty kirjailija Timo Parvelalle, joka juhlii tänä vuonna 30-vuotista uraansa. Parvela on saanut urallaan myös Finlandia-palkinnon (2006) ja Suomi-palkinnon (2014). Pro Finlandia on korkein Suomen presidentin myöntämä tunnustus taiteilijoille.

Kuva: © EVA PERSSON

Lisätietoja:
STT-Tiedote: Yhteiskunnallisesti vaikuttava hattutemppu: Timo Parvelalle Pro Finlandia -mitali

Tämän viikon sunnuntaina vietetään Sibeliuksen päivää. Kansallissäveltäjä on merkittävässä roolissa Maritta Lintusen Mozartin hiukset -kokoelman (WSOY 2011) novellissa "Jannen pää". Musiikkiteemainen novellikokoelma näyttää ihmissuhteiden kriittisiä leikkauspisteitä. Kertomuksissa tavataan mm. taustamuusikoksi nörtynyt konserttipianisti, erirytmiset sisarukset ja habitustaan varjeleva oopperadiiva. "Lintunen pystyy kehittelemään näennäisesti pienimuotoisista sattumuksista elämää suurempaa dramatiikkaa. Hän puhkoo arkipäivän täyteen ihmeitä, jopa magiaa", kuvaa Eija Komu teosta Savon Sanomien arvostelussa.

"Se mitä lukiessa olin jo aavistanut, lävisti lihani. Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia alkoi hulmuta silmissäni kuvina ja väreinä. Ei enää minkäänlaisia epäilyksiä. Ymmärsin että minussa puhkeavat aivomyrskyt olivat olleet totta myös hänelle. Olin Jeanin sukulaissielu." (Novellista "Jannen pää")

Vuoden parhaasta käännöskirjasta jaettavan Jarl Hellemann -palkinnon ehdokkaina 2019 ovat viisi laadukasta proosateosta ja niiden suomentajat:

Hassan Blasim: Allah99, suom. Sampsa Peltonen (WSOY 2019)
Rachel Cusk: Siirtymä, suom. Kaisa Kattelus (Kustantamo S&S 2019)
George Eliot: Daniel Deronda, suom. Alice Martin (WSOY 2019)
Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla, suom. Ville Keynäs ja Anu Partanen (Siltala 2019)
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani, suom. Arto Schroderus (Gummerus 2019)

Raadin perustelut:

Hassan Blasim: Allah99

Suomentanut Sampsa Peltonen (WSOY 2019)



Irakilaissyntyisen, Helsingissä asuvan Hassan Blasimin genrejä pakeneva Allah99 (Allah99, 2018) kuvaa niin sisällöllään kuin muodollaan sitä, mitä on olla ihminen luomassamme todellisuudessa. Teos on fragmentaarinen ja kompleksinen kuin elämä ja ristiriitainen kuin tarinoissa kuvatut ihmiset. Teksti etenee sujuvasti ilman juonta; se on täynnä tavaraa ja samalla huokoinen. Sampsa Peltosen suomennos arabiasta onnistuu auttamaan lukijaa löytämään rajujen ihmiskohtaloiden hyväntuulisesta kerronnasta läheltä vierasta ja kaukaa tuttua.

Rachel Cusk: Siirtymä
Suomentanut Kaisa Kattelus (Kustantamo S&S 2019)

Rachel Cuskin Siirtymä (Transit, 2016) on romaani ihmisyydestä ja kertomisesta: näennäisen juonettoman teoksen juju on tarinoissa, joita minäkertoja Fayen kohtaamat satunnaiset ihmiset kertovat. Arkiset kohtaamiset syvenevät yllättäen ja paljastavat niin kertojien kuin kuulijankin kätkettyjä toiveita ja pelkoja, jotka Cusk näyttää hätkähdyttävän suoraan. Siirtymä on Cuskin romaanitrilogian toinen osa, mutta sen voi lukea myös itsenäisenä helmenä. Kaisa Kattelus välittää Cuskin kuulaan, vähäeleisen ja samalla syvästi koskettavan romaanin tarkasti ja nautittavasti suomen kielelle.

George Eliot: Daniel Deronda

Suomentanut Alice Martin (WSOY 2019)

George Eliotin (oik. Marian Evans) klassikkojärkäle Daniel Deronda (Daniel Deronda, 1876) vie lukijan viktoriaaniseen Englantiin psykologisen romaanin uranuurtajan mestarillisella otteella. Daniel Derondan ja Gwendolen Harlethin lyhyt kohtaaminen pelikasinon rulettipöydässä aloittaa syntyperän ja sukupuolen, uskonnon ja politiikan läpisyövyttämien aikalaiskokemusten viiltävän ironisen inventaarion. Alice Martinin suomennos uurtaa oman uransa loihtiessaan menneen maailman 2000-luvun lukijalle hätkähdyttävällä voimalla ja tarkkuudella.

Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla

Suomentaneet Ville Keynäs ja Anu Partanen (Siltala 2019)

Ranskalaisen Maylis de Kerangalin Maailma käden ulottuvilla (Un monde à portée de main, 2018) imaisee lukijansa syvälle taiteen ja illuusioiden luomisen maailmaan. Päähenkilöt Paula ja Jonas ovat ystäviä, ehkä rakastavaisiakin, mutta ennen kaikkea koristemaalareita, joiden tehtävänä on saada todellisuus näyttämään toiselta kuin se on. De Kerangalin hyperrealistinen kieli on hurmaavan yksityiskohtaista, ja polveilevat virkkeet rekisteröivät pienimmätkin vaikutelmat. Kääntäjäkaksikko Ville Keynäs ja Anu Partanen loihtivat romaanin säkenöivän maailman häkellyttävän vaivattoman oloisesti suomen kielelle.

Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani

Suomentanut Arto Schoderus (Gummerus 2019)

Yhdysvaltalaisen Gabriel Tallentin esikoisromaani Minun ikioma kultani (My absolute darling, 2017) kertoo 14-vuotiaan Turtle-tytön armottoman selviytymistarinan, jossa luonnon ja aseiden ultratarkka kuvaus nivoutuu Turtlen sisäisen maailman amorfiseen vyöryyn. Psykologisesti romaani uskaltaa astua tabujen harmaalle vyöhykkeelle ja välttää sudenkuopat pimeimmän lähisuhdeväkivallan sanoittamisessa. Romaanin kielen moninaisesti haastavat rekisterit ovat suvereenisti suomentaja Arto Schoderuksen hallussa.

Kustannusosakeyhtiö Tammen vuonna 2014 perustaman Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kirjallisesti korkeatasoisten alkuteosten laadukkaan käännöstyön merkitystä sekä nostaa käännöskirjallisuuden tunnettuutta. Palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö.

Jarl Hellemann -palkinnon raatiin vuonna 2019 kuuluvat puheenjohtajana kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist sekä jäseninä opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja kirjailija Katri Lipson.

5 000 euron palkinto jaetaan parhaan käännöskirjan suomentajalle toukokuussa 2020 järjestettävän Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin yhteydessä.

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

Lisätietoja:
Suomen Kirjasäätiö: Jarl Hellemann -palkinto

Veckans boktips handlar om en kanin. Det är en hungrig kanin som är ute en kall vinterdag. Den söker efter något att äta. Kaninen får syn på ett rött äpple som hänger ensamt i ett träd. Det ser verkligen gott ut! Men kaninen är för liten. Den når inte upp till äpplet. Hur ska den göra? Kaninen springer till näbbmusen som lovar att försöka hjälpa till. Senare kommer även en räv fram och undrar vad de håller på med. Kaninen, näbbmusen och räven är så högljudda när de försöker få ner äpplet ur trädet att de råkar väcka den stora bruna björnen som sover i sitt ide en bit bort!

Det är turkiska Feridun Oral som skrivit texten och illustrerat. Bilderna är vackra och stora, sträcker sig över hela uppslagen. Färgskalan är brun och beige. Endast äpplet lyser rött på sidorna. Och de många vita prickarna visar att det snöar rikligt. Texten är kort och på vissa sidor finns bara en eller ett par rader. Boken passar därför bra åt de mindre barnen. Det är en fin vintersaga som handlar om att hjälpa varandra. Boken kom ut på svenska 2018 på Storge förlag och man har gett en rekommendation på 3-6 år. 

Nu när det kommit snö passar det bra att läsa böcker om vintern. Här är en bokhylla med vinterböcker. 

Vinterbokhylla