Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoa tavoittelee tänä vuonna 14 pohjoismaista romaania, kertomusta sekä runo- ja esseekokoelmaa. Mukana on teoksia kaikista maista ja kaikilta kielialueilta. Palkinnonsaaja julkistetaan Oslossa 31. lokakuuta.

Tässä ehdokkaat:

Tanska
Niels Frank: Fanden tage dig. Beretning om et kvindedrab (kertomus) (Gyldendal 2022)
Kirsten Hammann: Georg-komplekset (romaani) (Gyldendal 2022)

Suomi
Emma Puikkonen: Musta peili (romaani) (WSOY 2021)
Peter Sandström: Den stora blondinens sista sommar (romaani) (Schildts & Söderströms 2022)

Färsaaret
Marjun Syderbø Kjelnæs: Karmageitin ja Gentukamarið (runokokoelma ja näytelmä) (Ungu Føroyar 2022)

Grönlanti
Katrine Rasmussen Kielsen: Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga (romaani) (Katrinemuna 2021)

Islanti
Guðni Elísson: Ljósgildran (romaani) (Lesstofan 2021)
Ragnar Helgi Ólafsson: Laus blöð (runokokoelma) (Bjartur 2021)

Norja
Ingeborg Arvola: Kniven i ilden (romaani) (Cappelen Damm 2022)
Kathrine Nedrejord: Forbryter og straff (romaani) (Forlaget Oktober 2022)

Saamelainen kielialue
Anne-Grethe Leine Bientie & Bierna Leine Bientie: Jaememe mijjen luvnie jeala (kertomuksia) (Iđut 2021)

Ruotsi
Joanna Rubin Dranger: Ihågkom oss till liv (sarjakuvaromaani) (Albert Bonniers Förlag 2022)
Isabella Nilsson: En bok för Ingen (esseekokoelma) (Ellerströms 2022)

Ahvenanmaa
Zandra Lundberg: Konsten att inte hitta sig själv på Bali (proosakertomus) (Schildts & Söderströms 2022)

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
Norden.org

”Minulle tulee lämmin ja onnellinen olo, kun vain ajattelenkin Melliä. Ei haittaa, vaikka en ole erityisen hyvä ratsastamaan. Voimme Mellin kanssa melkein lukea toistemme ajatuksia.”

Melli on ruskea, liinaharjainen shetlanninponi, joka asustaa yhdessä kimon newforestinponi Kapun kanssa. Ponit ovat Emman isosiskon Fannin, mutta Emma saa ratsastaa Mellillä ja auttaa ponien hoitamisessa joka päivä koulun jälkeen. Aina se ei tunnu reilulta – miksi Fannilla on kaksi ponia ja Emmalla ei yhtään? Toisinaan ponien hoitaminen on raskasta: heinät pistelevät ihoa, karsinoiden siivoaminen vaatii voimia ja ponien hoitaminen vie niin paljon aikaa, että kavereiden näkeminen jää vähemmälle.

Eräänä päivänä Emma saa tarpeekseen. Hän päättää jättää ponit koulun jälkeen ruokkimatta ja mennä sen sijaan kaverilleen kylään. Yllättäen siellä ei olekaan hauskaa: mielessä kummittelee koko ajan Mellin ilme, kun kukaan ei ilmestykään heinätukon kanssa paikalle… Lopulta Emma huomaa, että mukavatkin asiat muuttuvat ikäviksi, jos niihin ryhtyy muiden hyvinvoinnin kustannuksella. Ja kenties, jos Melli-ponia hoitaa oikein hyvin ja vastuullisesti, sen voi sittenkin saada ihan omakseen…

Melli on minun -kirja aloittaa uuden helppolukuisen kirjasarjan, joka käsittelee tallielämää ja ponitouhujen ihanuutta. Kirja ei ole silkkaa hehkutusta, vaan tuo esiin myös hevosten pitoon liittyvän vastuun ja työn määrää. Tallielämä on välillä raskasta ja vaatii hurjasti aikaa  – lopulta se on kuitenkin aika ihanaa!

Kirja sopii luettavaksi noin 6-8-vuotiaille hevosten ja ponien ystäville.

Kirjailija Timo Parvela ja kuvittaja Linda Bondestam on nimetty ehdolle arvostetun Hans Christian Andersen -palkinnon saajiksi.

Kansainvälinen IBBY-järjestö jakaa palkinnon kahden vuoden välein ansioista lastenkirjallisuudessa. Kirjailijoille palkintoa on jaettu vuodesta 1956 ja kuvittajille vuodesta 1966. Suomeen palkinto on jaettu kerran, vuonna 1966, jolloin H. C. Andersen -palkinto myönnettiin Tove Janssonille.

Vuoden 2024 Hans Christian Andersen -palkinnon saajiksi on nimetty 59 henkilöä yli kolmestakymmenestä maasta. 

Lisätiedot:
IBBY Finland: H. C. Andersen -palkinto
IBBY: Hans Christian Andersen Award

Kirjailijoiden kuvat: Timo Parvela / Eva Persson, Linda Bondestam / Niklas Sandström

---

Henriika Tulivirta / Sivupiiri
 

Lasten LukuVarkaus -finaalikirjat vuodelle 2023 julkistettiin 2.3.2023. Esiraati luki läpi Suomessa ja suomen kielellä vuonna 2022 julkaistut, palkinnon kategoriaan kuuluvat lastenromaanit, joista ehdokkaiksi valikoitui kuusi teosta.

Esiraatiin kuuluivat Maija-Helena Soininen Stora Enso Oyj:n edustajana, Katriina Leväinen ja Leena Ruotsalainen Varkauden kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolta, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Jouni Virtanen sekä Vekara-Varkauden edustajat Heli Sutinen ja Marketta Kosunen.

Ehdokkaiksi valikoituivat seuraavat teokset:

Mikko Kalajoki: Almus: Tännetuloa terve, kuvittanut Jani Ikonen (Wsoy)

Siri Kolu: Hereiset: Yön salaisuus, kuvittanut Johanna Lumme (Otava)

Tomi Kontio: Isäni on hipsteri, kuvittanut Elina Warsta (Teos)

Sari Peltoniemi: Ihmetyttö, kuvittanut Aiju Salminen (Tammi)

L. K. Valmu: Osaston tähti (Karisto)

Harri Veistinen: Revontuliefekti ja oranssit tiput, kuvittanut Teemu Juhani (S & S)

Palkinnosta päättävään Varkauden alakouluja edustavaan lapsiraatiin kuuluvat:
Luttilan koulu: Jonna Heikkinen 4. lk, Josefiina Rautiainen 5. lk.
Repokankaan koulu: Hilla Hoffren 5. lk, Aura Pyykkö 4. lk, Akseli Simonen 6. lk, Vilhelmiina Thil 4. lk. 

Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon perustivat vuonna 2001 Stora Enso Oyj sekä Varkauden kaupunki. Vuosittain jaettava palkinto on arvoltaan 3 500 euroa. LukuVarkaus -palkinnon voittajakirja julkistetaan ja kirjailija palkitaan kesäkuussa 2023 Vekara-Varkaus -festivaaliviikolla pidettävässä tilaisuudessa

Lisätietoja:
VekaraVarkaus: Lasten Lukuvarkaus -kirjallisuuspalkinto 2023

---

Henriika Tulivirta / Sivupiiri

Svenska Akademiens nordiska pris går i år till den isländske författaren Sjón. En av hans senaste böcker är romanen Rågblont hår, grå ögon som kom ut i svensk översättning 2020. Det är en berättelse om hur en helt vanlig pojke i efterkrigstidens Reykjavík blir en ledande gestalt i den nynazistiska rörelsen på Island. Varför radikaliseras unge Gunnar Kampen och varför hittas han död på ett tåg i London när boken börjar? Rågblont hår, grå ögon är en lågmäld och tankeväckande roman om ett ständigt aktuellt ämne. Boken bygger på verkliga personer och dokumentära uppgifter.

Johanna Sinisalon (s. 1958) ilkikurisen hauska romaani Sankarit (Tammi 2003) pohjautuu Kalevalan tarinoihin. 1990-luvun moderneissa sankaritarinoissa päähenkilöinä ovat huippu-urheilija, missi, rock-tähti ja it-osaaja. Koko kansan tietoisuuden nousseet sankarit paistattelevat julkisuuden valokeilassa muuttuen vähitellen myyttisiksi hahmoiksi. Kalevalasta tutut kateuden, ahneuden ja koston teemat eletään siinä nykyajassa. Antti Majander kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Sinisalo muuttaa ja mullistaa kansantaruston pyhän kirjan kenties omien mutta ainakin aikansa tarpeiden mukaiseksi. Nyt Väinämöinen rokkaa."

”Ennen Sankareiden ensimmäistä keikkaa Rex näkee unta, että puoli Suomea, puoli maailmaa yrittää soittaa hänen kalanluista kitaraansa, mutta kukaan ei saa sitä soimaan kunnolla. Unessa jopa muuten täysin soittotaidoton Mahti vaatii kitaraa käsiinsä ja koettaa sovitella sitä kymmenottelijan kouriinsa kuin mikäkin Clapton, mutta yhtään oikeaa sointua ei irtoa. Rex näkee rouva Alakorkeen kääntelevän ja vääntelevän kitaraa, koko Sariolan henkilökunnan koettavan kiskoa siitä edes yhtä oikealta kuulostavaa riffiä, mutta tuloksetta. Viimein Jimi Hendrix tulee ja sanoo, että kitaran rääkkääminen vie häneltä yöunet.”