Viron itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta, ja tänä vuonna Viro juhlii myös 100-vuotispäiväänsä. Tunnetuimpiin virolaisiin kirjailijoihin kuuluu erityisesti historiallisia kertomuksia kirjoittanut Jaan Kross (19.2.1920 – 27.12.2007). Krossin romaani Kuningasajatus (WSOY 1994, suom. Juhani Salokannel) on kuvaus kolmesta erilaisesta miehestä eri aikakausina, ja näiden tarinoiden lomaan Kross on punonut kaksinkertaisen rakkausjuonen. Jüri Vilms taisteli vuonna 1918 Virolle itsenäisyyttä saksalaisia ja bolshevikkeja vastaan. Vilmsin vaiheita tutkii myöhemmin nuori historioitsija, kirjan minäkertoja. Vilmsiä ja hänen tutkijaansa on pienestä pitäen kiehtonut S. A. Andréen kohtalokas yritys lentää kuumailmapallolla Huippuvuorilta Pohjoisnavalle. "Ironia ja äly toimivat, kun Kross kertoo. Modernin ja postmoderninkin romaanin häilynnät ja siirtymät sujuvat suvereenisti, kuten Nobel-ehdokkuustasolla ainakin. Juhani Salokanteleen käännöksen välityssuhde tuntuu optimaaliselta, suomennos on erinomaisen luettava", kehuttiin kirjaa Helsingin Sanonien arviossa suomennoksen ilmestyttyä. "Enkä minä ollut omassa asiassani enkä asenteessani vielä ollenkaan varma. Päinvastoin, värähdin joka kerran kun minulle tuli mieleen, joka kerran kun pidätysten tihetessä minulle tuli mieleen: mutta mitä tapahtuu sitten kun he alkavat tutkia minun Vilms-muistokomiteani aineistoja? Ja sitä millaisen miehen muistoa minä siellä olin edesauttanut säilymään...?"

Susanne Ringell är nominerad till Nordiska rådets litteraturpris för boken God morgon.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaat vuodelle 2018 julkistettiin 22. helmikuuta. Suomen ehdokkaiksi on valittu Olli-Pekka Tennilän runokokoelma Ontto harmaa (Poesia 2016) ja Susanne Ringellin lyhytproosateos God morgon (Förlaget 2017). Ahvenanmaan ehdokkaaksi on valittu Carina Karlssonin romaani Algot (Schildts & Söderströms 2017).

Koko ehdokaslista:

Tanska

Caroline Albertine Minor: Velsignelser. Novellikokoelma, Rosinante, 2017.

Vita Andersen: Indigo. Roman om en barndom. Romaani, Rosinante, 2017.

Suomi

Susanne Ringell: God morgon. Lyhytproosaa, Förlaget M, 2017.                  

Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa. Runokokoelma, Poesia, 2016.

Färsaaret

Jóanes Nielsen: Gudahøvd. Runokokoelma, Mentunargrunnur Studentafelagsins, 2017.                     

Grönlanti

Magnus Larsen: Illinersiorluni ingerlavik inussiviuvoq. Omaelämäkerta, Maanuup atuakkiorfia, 2017.

Islanti

Auður Ava Ólafsdóttir: Ör. Romaani, Benedikt bókaútgáfa, 2016.

Sigurður Pálsson: Ljóð muna rödd. Runokokoelma, JPV Útgáfa, 2016.

Norja

Roskva Koritzinsky: Jeg har ennå ikke sett verden. Novellikokoelma, Aschehoug, 2017.

Carl Frode Tiller: Begynnelser. Romaani, Aschehoug, 2017. 

Ruotsi

Gunnar D Hansson: Tapeshavet. Runokokoelma, Albert Bonniers förlag, 2017.

Agneta Pleijel: Doften av en man. Romaani, Norstedts, 2017.

Ahvenanmaa

Carina Karlsson: Algot. Romaani, Schildts & Söderströms, 2017.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna Oslon oopperatalossa 30. lokakuuta.

Lisätietoja:
Norden.org: 13 teosta ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 kirjallisuuspalkinnon saajaksi

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

R. J. Palacion Auggie & minä - kolme Ihme-tarinaa on kurkistus Ihme-kirjan Auggie Pullmanin koulukavereiden maailmaan ja se sijoittuu ajallisesti rinnakkain Ihmeen kanssa. Ääneen tässä kirjassa pääsevät Julian, Christopher sekä Charlotte ja onkin mielenkiintoista tutkailla Ihmeen tapahtumia näiden kolmen henkilön näkökulmasta. Julian-tarina avaa nimensä mukaan oven Auggien pahimman kiusaajan mieleen ja kotioloihin, jossa kaikki ei todellakaan ole niin täydellistä kuin ulospäin annetaan ymmärtää. Pluto-tarinassa katsomme tapahtumia Christopherin eli Auggien vanhimman ystävän silmin ja saamme lukea, miltä tuntuu olla oikeasti todella erikoisen tyypin kaveri. Shingaling-tarina vie Auggien koulukummin, kaikille ystävällisen Charlotten maailmaan, jossa pääosassa on tyttöjen ystävyyssuhteet. Auggie & minä on mukava ja mielenkiintoinen lisä Ihmeen tarinaan.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry jakoi Tiiliskivi-palkinnon 10.2.2018 järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla Marko Annalalle romaanista Värityskirja (Like 2017). Palkinnon raati perusteli valintaansa: "Teos käsittelee laajasti ajankohtaisia ja vaikeitakin aiheita sortumatta turhaan epätoivoon. Synkkiäkin mielenmaisemia ja hetkiä kuljettaa kaunis kieli sekä lempeä ja salliva käsitys ihmiselämästä ja maailmasta yleensä. Teos kuvaa tarkkanäköisesti matkaa lapsesta aikuiseksi ja sitä, miten lapsuuden haavat tuntuvat kipeinä kohtina vielä pitkään, ja antaa samalla lohdun ja äänen monelle koulukiusatulle sekä mielenterveysongelmien kanssa painivalle. Valitsemamme teos osoittaa, että vakavista asioista täytyy voida puhua ja että mikään ongelma ei lopulta ole ylitsepääsemätön. Elämä jatkuu, kun sen antaa jatkua."

Vuoden 2017 Tiiliskivi-raatiin kuuluivat raadin puheenjohtaja Pinja Uotila sekä raatilaiset Kaisa Hammarén-Ojanen, Elsa Hyvärinen, Vilhelmiina Piipponen ja Pirkko Viitasalo. Tiiliskivi-klubin tuottajina toimivat Tuula Siira ja Roosa-Maria Kauppila.

Lisätietoja:
Kirjasampo: Tiiliskivi-palkinnon ehdokkaat 2017
Tiiliskivi-palkinto: Vuoden 2017 Tiiliskivi-palkinto Marko Annalalle!

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo

I fjolårets Finlandia Junior-vinnare bekantar vi oss med våra grannar och upptäcker hur olika, men ändå lika, vi kan vara. Boken är skriven på rim. Den börjar med att bokens huvudperson har tappat bort sina hemnycklar och börjar leta efter dem hos sina grannar. På varje sida eller uppslag får vi träffa en ny granne, den ena konstigare än den andra. Vad sägs till exempel om hårdrockaren Bengt som avskyr sitt namn och skulle vilja heta Bengan Bajskorv eller en flicka som har sju små pappor? Eller den gamla gubben Harry som samlar på godis? Roliga rim och fina bilder. Hittar du nyckeln?

Fjolårets mest utlånade finländska boken på svenska i Vasa stadsbibliotek! 

Sixten och Blixten är bröder som ibland gör lite konstiga saker. De är nyfikna och tar gärna reda på fakta om fenomen de inte förstår sig på. Oftast sker det en hel del missförstånd innan de har fullföljt sina uppdrag. I den här boken bekantar de sig med Finland: Finlands historia och nutid, geografi och natur, konstiga seder och kända finländare. 

I Janina Orlovs härliga översättning känns det finska genuint finskt, och boken kryllar av roliga detaljer och självironiska iakttagelser. Bokens detaljrikedom och humor kräver en lite äldre publik, och den går kanske hem allra bäst som högläsning för lågstadieelever, dock inte i en stor grupp, för bilderna behöver studeras noggrant. Den är också mycket underhållande för den vuxna läsaren.

Juhani Peltosen (12.5.1941 – 25.2.1998) romaani Salomo ja Ursula (WSOY 1967) on rakkaustarina, jonka kerronnassa on arkikuvauksen ohella fantasian vivahteita. Kirjaa on kuvailtu myös aikuisten saduksi. Salomo ja Ursula kohtaavat puistossa, rakastuvat ja yrittävät etsiä paikkaa, jossa asua. Kodin löytäminen kaupungista on vaikeaa, ja he päätyvät asumaan jopa junaraiteiden väliin ratapihalle. Teoksen kertoja tekee ihmisistä tarkkoja havaintoja. "Kertomus on samalla kertaa lämpimästi hauska ja traaginen, kuvaus rakkaudesta jolla ei ole kotia maan päällä. Lähtökohtana on todellinen tilanne, asuntopula, mutta Peltonen kertoo tarinansa todellisuuden ulkopuolella", kuvataan Vappu Karjalaisen aikalaisarviossa. "Ja papukaija huusi lauseensa ja vihelteli innoissaan kiitokseksi. Vaikka tuoleja oli nyt paljon vapaana, halusi Ursula kuitenkin edelleen istua Salomon sylissä. Tarjoilijatar tuli kaatamaan lopun viinin heidän laseihinsa."