Analyysi.kirjasampo.fi (Kirjasampo 2.0) julkistettiin 10.10.2023. Uusi sivusto toimii jatkossa vaihtoehtoisena hakuna Kirjasammon alkuperäisen teos- ja tekijähaun rinnalla. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston SeCo-tutkimusryhmässä kehitetty prototyyppi mahdollistaa Kirjasammon sisältämien kirjallisuustietojen semanttisen haun, selailun ja data-analyysit. Se tarjoaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden hakea kirjoja ja tekijöitä karttanäkymässä Kirjasampoon tallennettujen paikannimien kautta. Kirjasampo 2.0:lla voit katsoa esimerkiksi, mitkä ovat yleisimmät teemat tietyssä kirjallisuudenlajissa. Palvelu näyttää kirjallisuustietoa myös kaaviokuvien ja aikajanojen muodossa.

Esimerkiksi uuden hakuliittymän ”Romaanit”-näkymässä voit hakea romaaneja eri rajauksilla, mm. nimi, tekijä, kirjallisuudenlaji, teema, alkukieli, kirjallisuuspalkinnot, päähenkilöt, paikannimi, tapahtuma-aika, sivumäärä, kustantaja, julkaisuvuosi. Voit tarkastella tuloksia taulukossa, kartassa tai kaavioiden avulla. ”Kansikuvat”-näkymässä puolestaan voit hakea kirjojen kansikuvia eri rajauksilla: kannen asiasana, kannen kuvittaja, teoksen tyyppi, teoksen kirjallisuudenlaji, teoksen teema ja teoksen asiasana.

Palvelun avulla voit hakea esimerkiksi eri paikkakuntien tai asuinalueiden nimillä (Tampere, Lissabon, Tornionlaakso, Kenia...) ja katsoa, mitkä kaunokirjalliset teokset sijoittuvat kyseisille paikkakunnille. Samoin voit tehdä hakuja vaikkapa teemoittain (seikkailu, hakkerit, murha, ongelmanratkaisu...) ja selailla karttanäkymästä, mille paikkakunnille kyseistä teemaa käsittelevät kirjat sijoittuvat.

Kirjasampo 2.0 on tarkoitus liittää osaksi Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista FIN-CLARIAH-tutkimusinfrastruktuuria.

Kirjasampo-verkkopalvelu on kehitetty erityisesti kaunokirjallisuuden hakua varten, mutta palvelussa esitellään rajatusti myös tietokirjallisuutta. Teosten sisällönkuvailutiedot Kirjasammossa ovat erityisesti vanhemman kirjallisuuden osalta kattavammat kuin kirjastojen tietokannoissa yleensä. Palvelussa on (21.9.2023) tietoa mm. yli 84 800 romaanista, yli 7 000 novellikokoelmasta, lähes 16 000 runokokoelmasta, yli 6 200 sarjakuva-albumista, yli 64 400 kirjallisuuden tekijästä ja yli 120 000 teoksen kansikuvaa.

Lisätietoa:
Artikkeli uuden hakuliittymän teosta (englanniksi)
SeCo: Kirjasampo 2.0 – semanttinen haku, selailu ja data-analyysit

"take away-muggens tunna papp mot läpparna / och rasslet i träden // i den kyliga vinden / späds de sista dofterna av sommar ut // hösten / och alla dess tomma blad." - Ur Victor von Hellens debutsamling Något i tiden håller på att ta slut (2020). Von Hellens andra diktsamling Onkalo (2022) är nominerad till lyrikpriset Den dansande björnen 2023. Vinnaren tillkännages den 2 november.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saa tänä vuonna norjalainen Jon Fosse (s. 1959). Ruotsin akatemia on kertonut valinnastaan torstaina 5.10. kello 14.

Erityisesti näytelmistään tunnettu Fosse on julkaissut näytelmien rinnalla suuren määrän proosaa, runoutta ja lastenkirjoja. Hänen tuotantoaan on käännetty paljon muille kielille ja hänen näytelmiään esitetään paljon ympäri maailmaa. Suomen kielellä häneltä ei ole ilmestynyt ainuttakaan teosta kirjamuodossa, mutta ruotsiksi hänen teoksiaan löytyy runsaasti. Hänen näytelmiään on kuitenkin suomennettu mm. "Lapsi", "Tyttö sohvalla", "Vielä joku tulee" ja "Nimi".

Kirjallisuuden Nobeleita on jaettu vuodesta 1901 alkaen ja palkinnon arvo on noin 950 000 euroa. 

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
YLE Uutiset 5.10.2023
Jon Fossen tuotantoa ja näytelmäarvioita suomeksi Finnassa

Kuva: Tom A. Kolstad / Det Norske Samlaget (Wikimedia Commons)

Årets Nobelpris i litteratur tilldelas norrmannen Jon Fosse.

Priset delas ut i Stockholm 10 december 2023. Prissumman är 11 miljoner svenska kronor vilket motsvarar ca 900.000 euro. 

Jon Fosse är född 1959. Han är författare och dramatiker. Han har gett ut ca 40 verk i olika genrer, t.ex. pjäser, romaner, noveller, och finns översatta till flera språk. 

Här finns en bokhylla med en del av hans verk, som går att läsa om på Boksampo:

Nobel 2023: Jon Fosse

"Man får inte kritisera dem som utför djurförsök. / De har känslor. / De längtar efter frihet och frisk luft, / ömhet och uppskattning, / rätt att få vara sig själva, / fungera naturligt. / Man måste klappa och smeka dem: / Det gör inget. / Förlåt. / Vi har ingen rätt att behandla er så här. / Gå. Lev. / Ni behöver inte skaka längre." - Ur Animalia (1988) av Eeva Kilpi. I dag den 4 oktober firar vi Djurens dag.

Venäjän kielellä kirjoittaneen Nikolai Gogolin (1809-1853) tuotanto käsittää pietarilaisnovellien (”Päällystakki”, ”Nenä”, jne.), Kuolleiden sielujen ja näytelmien rinnalla myös vähemmälle huomiolle jääneen sarjan ukrainainalaistarinoita. Gogol oli kotoisin Ukrainasta ja kirjoitti nuoruudessaan tarinoita, joissa korostui ukrainalaisten tai vähävenäläisten kansalliset erityispiirteet.

1600-luvun Ukrainaan sijoittuva romaani Taras Bulba (Basam Books 2010, suom. Eero Balk) kuvaa Ukrainan tasangoilla vaikuttaneiden kasakoiden elämää. Päähenkilöinä ovat vanha karskisti käyttäytyvä Taras Bulba ja hänen kouluja käyneet poikansa Ostap ja Andri. Alun perin vuonna 1835 ilmestynyt romaanin ensimmäinen versio sisälsi viitteitä Vähä-Venäjän alueiden hallintaan liittyviin kiistanalaisiin kysymyksiin ja korosti ukrainalaisten kansallistunnetta. Myöhemmin romaanista ilmestyi korjattu versio, jossa korostui panslavistinen, suurvenäläinen näkökulma. Korjattu versio on saanut klassikon aseman Venäjällä ja se on ollut pohjana myös monille käännöksille. Basam Books julkaisi alkuperäisen sensuroimattoman version Eero Balkin mainiona suomennoksena vuonna 2010.

”Bulba lohduttautui etukäteen ajatuksella, kuinka hän nyt kahden poikansa kanssa ilmaantuisi sanomaan: ”Katsokaapa, millaiset urhot minä teille toin!” Hän ajatteli, miten veisi heidät Zaporižžjaan, tuon ajan Ukrainan sotakouluun, esittelisi heidät tovereilleen ja katsoisi, kuinka he edistyisivät silmissä sotataidossa ja hummailussa, jota sitäkin hän piti yhtenä ritarin perushyveistä. Aluksi hän halusi lähettää heidät matkaan yksin, koska piti tärkeänä ryhtyä kokoamaan uutta joukkoa, ja se vaati hänen läsnäoloaan. Mutta hänen nähdessään pitkät ja rotevat poikansa hänessä syntyi äkkiä sotaisa henki, ja hän päätti lähteä heidän kanssaan heti seuraavana päivänä, vaikka siihen pakotti vain itsepäisyys.”