Saamelainen kirjallisuus Suomessa
Suomen pieni saamenkansa on kasvattanut kokoonsa nähden suunnattoman määrän luovan työn tekijöitä, kuvataiteilijoita, muusikoita, taidekäsityöntekijöitä ja kirjailijoita. Musiikista, kuvataiteesta ja käsitöistä saa helposti käsityksen vaikka kieltä ei osaisikaan. Kirjallisuuden tilanne on haastavampi, kirjallisuus tarvitsee tulkkeja, kääntäjiä ja käännöksiä päästäkseen esille muiden kielten ja kirjallisuuksien rinnalle.
Saamenkieltä on kirjoitettu yhtä pitkään kuin suomenkieltä, 1500–1600-luvulta lähtien. Oma kaunokirjallisuus syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Johan Turin Muitalus sámiid birra (1910) ja Pedar Jalvin Muohtačálmmit (1915), Matti Aikion ja Anders Larsenin tuotantojen myötä. Aina 1970-luvulle saakka tekijät olivat yksittäisiä nimiä, kuten opettajat ja oppilaitaan saamenkielellä kirjoittamaan rohkaisseet Hans Aslak Guttorm ja Pekka Lukkari. 1970- ja erityisesti 1980-luvulla saamelaisen yhteiskunnallisen revitalisaation mukana syntyi saamelainen kirjallisuus. Useat edelleen kirjailijoina työskentelevät julkaisivat silloin esikoisteoksensa; airueina Kirsti Paltto (Soagŋu -novellikokoelma 1971) ja Nils-Aslak Valkeapää (Terveisiä Lapista –pamfletti 1971).
2000-luvulla saamelaista kirjallisuutta ilmestyy kuudella saamenkielellä, Suomessa inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi. Kaunokirjallisuuden sisällöt monipuolistuvat; kirjoitetaan myös historiallista viihdettä, dekkareita ja itseironista huumoria. Erityisesti nuortenkirjoissa käsitellään arkojakin aiheita, kuten insesti, nuorten seksuaalisuus, arkailematta. Saameksi myös käännetään kirjallisuutta, suomalaisia Edith Södergrania, Timo K. Mukkaa, Rosa Liksomia ja Riina Katajavuorta voi lukea myös saameksi. Saamelaisen kirjallisuuden tutkimus elää vahvana eri maiden yliopistoissa ja tutkimuksia ja väitöskirjoja ilmestyy myös saameksi.
Kustantamisesta
Valtaosa saameksi ilmestyvää saamelaiskirjallisuutta julkaistaan Norjassa, missä suurin osa saamelaisista asuu. Norjassa kirjat ilmestyvät norjaksi ja saameksi usein samanaikaisesti. Myös Suomen ja Ruotsin saamelaiset joutuvat etsiytymään norjalaisiin saamelaiskustantamoihin, sillä näissä maissa ei ole varsinaista saamelaiskustantamoa. Suomessa on saamelaiskäräjien alainen ja valtion rahoittama oppimateriaalikeskus, jonka vastuulla on saamenkielisten oppimateriaalien julkaiseminen.
2000-luvulla saamenkielistä kaunokirjallisuutta on ilmestynyt kaikkiaan puolentoista sataa teosta. Suomen kirjailijat saavat odottaa pitkäänkin kirjojensa julkaisemista saameksi, ja varsinkin suomeksi. Suomessa on muutama kääntäjä, käännöksiä niinkin on mutta niille ei löydy kustantajaa. Norjalaiskustantamot julkaisevat toisinaan kirjailijansa teoksen suomennoksen, mutta suomennos jää ”rajantakaiseksi” eli vähälevikkeisenä tuntemattomaksi Suomessa. Kaikista saamelaisen kaunokirjallisuuden (lasten, nuorten ja aikuisten) useista sadoista nimekkeistä useilta kymmeniltä tekijöiltä on suomeksi luettavissa parikymmentä nimekettä. Jotkut saamelaiskirjailijat ovat kirjoittaneet teoksensa tai osan niistä pelkästään suomeksi: Eino Guttorm, Siiri Magga-Miettunen, Kati-Claudia Fofonoff, Ante Aikio.
Korkeatasoisesta lastenkuvakirjatuotannosta on suomeksi ilmestynyt vain pari kirjaa, kuten Annukka ja Samuli Aikion Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi (1982) ja Rauna Paadar-Leivon kirjoittama ja kuvataiteilija Aletta Ranttilan kuvittama Halstamojängän noita (1990).
Suomalaisen kirjallisuuden vientikeskus Fili jakaa saamelaiskirjallisuuden painatus- ja käännöstukia, mutta kustantamistilanteen heikkous johtuu edelleen tuki- ja levitysjärjestelmän puutteista. Saamelaisilla kirjailijoilla ja saamelaisella kirjallisuudella on oltava tasa-arvoisesti paikkansa suomenkielisen ja ruotsinkielisen kirjallisuuden rinnalla suomalaisen kirjallisuuden toimintakentällä.
Irene Piippola, erikoiskirjastonhoitaja, Suomen saamelainen erikoiskirjasto
Kaunokirjallisuutta suomeksi
Lentonoidan poika : saamelaisia satuja / Annukka Aikio & Samuli Aikio ; kuv. Riitta-Kaarina Tikkamäki. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1978.
ÁllanváriI márkanat : ja eara muitalusat = Kyynärvaaran markkinat : ja muita kertomuksia / doaim. = toim. Jouni Kitti, Kalle Mattila ; jorgalusat suomagillii = suom. Jouni Antti Vest ; govat = kuvat Merja Ranttila. – Helsinki : Lapin sivistysseura, 1988.
Kuun metsä : kolttalappalaisten tarinoita / Robert Crottet ; suom. Sinikka Kallio-Visapää ; kuv. Erkki Tanttu. - Hki : Otava, 1954. - 176 s. : kuv.
Vanha Jäkäläpää : kertomuksia / Kati-Claudia Fofonoff. - [Ivalo] : [K.-C. Fofonoff], 2008.
Seidan kirous : romaani / Kati-Claudia Fofonoff. - [Ivalo] : [K-C. Fofonoff], 2010.
Seitsemän veden joiku / Harald Gaski, Lars Nordström ; käännös Irene Piippola. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2009.
Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak = Lappalaisten satuja ja tarinoita / Pedar Jalvi ; toaimmatam/toimittanut Samuli Aikio. - Helsinki : Lapin sivistysseura, 1966.
Elämä helvetintulen varjossa / V. O. Laiti. - 1. p. - [Borås] : Compania Comder, 2013
Siirin elämä / Siiri Magga-Miettunen. - Inari : Kustannus-Puntsi, 2006.
Haile Selassie ja Lass'uulan Niila : tarinoita Kutturan kairoilta / Siiri Magga-Miettunen. - Inari : Kustannus-Puntsi, 2010.
Sarvikiela : kirjoituskokoelma / Rita Magga-Kumpulainen. - [Tampere] : Pilot-kustannus, 2006
Binna Bánna : romaani / Rita Magga-Kumpulainen. - [Tampere] : Mediapinta, 2009.
Skabmatolak : sabmelaš kirjjalašvuoda antologiija = Tulia kaamoksessa : saamelaisen kirjallisuuden antologia / toimittaneet = toaimmatam Samuli Aikio, Erkki Itkonen, Pekka Sammallahti. – Helsinki : Otava 1974.
Kertomus saamelaisista / Johan Turi ; suomentanut Samuli Aikio. – Porvoo : WSOY 1979.
Perilliset : romaani / Jovnna-Ánde Vest. - [Kárášjohka] : Davvi Girji, 2007.
Sataprosenttinen, eli Lippalakkitytön oppivuodet / Kerttu Vuolab ; suomentanut Irene Piippola. - [Kemi] : Atrain, 2014.
Runot
Kevään yöt niin valoisat / Nils-Aslak Valkeapää ; [saamenkielisestä alkuteoksesta suom. Anneli Rosell ; kuv.: Nils-Aslak Valkeapää]. - Hki : Kirjayhtymä, 1980.
Aurinko, isäni / Nils-Aslak Valkeapää ; Pekka Sammallahti on kääntänyt lyriikkakuvateoksen Beaivi, áhcážan runot. - [Guovdageaidnu] : DAT, 1992.
Cálbmemihttu = Silmämitta / [runot] Rauni Magga Lukkari ; [kartat Paula Salonen]. - [Rovaniemi] : Lapin maakuntamuseo, 1995.
Polku poromiehen sydämeen / Pentti Nikodemus ; kuvat: Riitta Lehvonen ; [saameksi kääntäneet = sámás: Birit-Rauna Ketola, Maarit Kirjarinta ja Marjo-Riitta Mattus]. - Sodankylä : P. Nikodemus, 1998.
Suonet / kuvat: József Timár ; runot: Inger-Mari Aikio-Arianaick ; runojen suomennos: Irene Piippola, Inger-Mari Aikio-Arianaick. - Wien : Dr. Josef Timar, 2009.
Kylmä kumppani / Rose-Marie Huuva ; suomentanut Kaija Anttonen. - [Inari] : Kustannus-Puntsi ; [Kautokeino] : DAT, 2012.
Äitejä, tyttäriä = Árbeeadni / Rauni Magga Lukkari ; suomentanut Kaija Anttonen. - Tromsø : Gollegiella, 2013.
Beaivváš cuohká gaba : diktamusihkkaduodji = Aurinko juo kermaa : runomusiikkiteos / [divttat = runot] Inger-Mari Aikio, [musihkka = musiikki] Miro Mantere ; [luonddugovat = luontokuvat: Inger-Mari. - [Guovdageaidnu] : DAT, 2014.
Lähteitä saamelaiskirjallisuuteen
Ei alkua ei loppua : saamelaisten puheenvuoro / Elina Helander ja Kaarina Kailo (toim.). - Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 1999.
Girjin : näkökulmia saamelaiskirjallisuuteen = oaidninvuogit sámi girjjalašvuhtíí = aspekter till samiska litteratur / [vásttolaš doaimmaheaddji = vastaava toimittaja = ansvarig redaktör: Irene Piippola]. - [Rovaniemi] : Lapin maakuntakirjasto ; [Inari] : Kustannus-Puntsi, 2000.
Saamenmaan ääniä : saamelaisen naisen tie kirjailijaksi / Vuokko Hirvonen. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Cáŋa gillii! : sámi girjjálašvuohta = saamelainen kirjallisuus = samisk litteratur / [cálli = kirjoittaja = forfatter: Rauna Kuokkanen]. - Ohcejohka : Sámiráddi, 1998.
Rajamaan identiteetti : lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa / Veli-Pekka Lehtola. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
Marginalia ja kirjallisuus : ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta / toimittanut Matti Savolainen. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
Saamelaiskirjallisuus Suomessa / Irene Piippola. - Julkaisussa: Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. - 2003 : 3. - Oulu : Kaltio, 2003, s. 122-126 (www.kaltio.fi)
Pedar Jalvi : Suomen ensimmäinen lapinkielinen kirjailija / Matti A. Sainio. - Helsinki : Lapin sivistysseura, 1966. - (Lapin sivistysseuran julkaisuja ; n:o 29)
Luonnossa : vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa / Leena Valkeapää. - [Helsinki] : Maahenki, 2011.
Verkko-osoitteita
http://www.samediggi.fi Oppimateriaalikeskus, Inari
http://www.samiduodji.com Saamelainen kirjakauppa, Inari
http://www.finlit.fi/fili Suomen kirjallisuuden viestikeskus
https://lappi.verkkokirjasto.fi Lappi ja saamelaiset
Yle: Aikion suvussa kirjailijoita kahdessa polvessa (17.12.2014)
Teksti ja kirjalistat: Irene Piippola
Toimitustyö Kirjasammossa: Tuomas Aitonurmi
- Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kirjoittaaksesi viestejä.