Katajavuori, Riina

 
Nimi
Katajavuori, Riina
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat
Helsinkiläisyys on olennainen osa minua ja kirjoittamistani. Kun opiskelin kirjoittamista Oriveden opistossa 1980-luvun lopulla, sain huomata,etten ole mistään kotoisin. Muilla oli oma murre ja oma romanttinen kotipaikkakunta, sellainen kuin Petäjävesi, Merikarvia tai Ikaalinen, minulla ei mitään, vain pahainen slangi, jota muut eivät ymmärtäneet - luulivat, että brassailin, kun puhuin omaa kieltäni.

Helsinkiläisyys on läsnä kaikissa kirjoissani. Kolmannessa runokokoelmassani Painoton tila (Tammi 1998) olen pohdiskellut vähän skeptisesti näin: "Joskus kuvittelin että turisti katsoo minua ja ajattelee tuo tuossa on helsinkiläinen, se kuuluu tänne". Kirjoittaessani esikoiskokoelmaani Varkaan kirja (Otava 1992) asuin Kampissa, Pohjoisella Rautatiekadulla. Koko kaupunki oli sylissäni - erkkeri-ikkunastani näkyi suoraan yli Linja-autoaseman Tavastian portille, ja sinne minunkin tieni usein vei. Tunsin asuvani majakassa, ja minun tehtäväni oli tähystää yötä: "Tahtoisin kerran kertoa, millaista täällä on,/ Bengtskär keskikaupungilla. On jätettävä tämä tarkkailuasema."

Toisessa kokoelmassani Kuka puhuu (Otava 1994) kirjoitan talvisen Helsingin taiasta: "Pakkanen on sulkenut ikkunat. Helsinki on umpeen huurrettu, junat ottavat suunnan/ kohti toisia kohinoita." (Kaikki näytteet ovat katkelmia, eivät kokonaisia runoja.)

Varsinainen kunnianosoitukseni kotikaupungilleni Helsingille ja erityisesti sen paratiisilliselle Puu-Käpylän kaupunginosalle on ensimmäinen romaanini Hevikimmat (Tammi 1999). Sen kirjoitin puhelinluettelon kartta Käpylän kohdalta auki. Halusin sijoittaa heavy metalia kuuntelevien 1980-luvun nuorten tarinan tarkasti aikaan ja paikkaan. Hevikimmoista voisi tehdä vaikka lautapelin, niin tarkasti Pinni, Leea ja Anita kulkevat pitkin Pohjolankatua postin ohi palokunnantalolle. Minua ihastutti ajatus fiktiivisestä mikrohistoriasta, jonka tunnelman voi jäljittää oikeasti olemassaolevaan paikkaan.

Olen asunut Käpylässä Kalervonkadulla 10-13-vuotiaana ja minulla on sinne siteitä edelleen. Käpyläläisyyden eli tietyn paikallisuuden avulla halusin myös kuvata hyvää vauhtia aikuiseksi kasvavien nuorten kohellusta, rakkautta synkeään mustaan hevimusiikkiin, halusin kirjoittaa maistuvaa dialogia ja tutkia tapoja, joilla tytöt ja pojat kutuvaiheessaan kommunikoivat. Innoittajiani tämäntyyppisen romaanin kirjoittamiseen olivat Kim Weckströmin Sista sommaren (Viimeinen kesä) ja Kjell Westön Drakarna över Helsingfors (Leijat Helsingin yllä), olletikin, että Westön laaja eeppinen romaani on paljon isompi sylillinen tavaraa kuin vain yhteen sukupolveen keskittyvä Hevikimmat.

Tällä hetkellä kirjoitan novelleja ja runoja. Viime aikoina olen ihmetellyt rottia työmatkallani Töölönlahdella. Helsinki on yllätyksiä täynnä. Rottia porvariskaupunginosassa, tiesitkö mokomaa?!


MAKUASIOITA:

Unohtumattomia taide-elämyksiä on tietysti lukuisia. Kirjoista voisi mainita L.M.Montgomeryn Runotyttö-sarjan, Patricia Wellesin Pikkuhipin, Hannu Ahon Saaran ja F.M.Dostojevskin Idiootin. Runoilijoista läheisiä ovat olleet nuorena Teemu Hirvilammi, esikoisrunoilijana Anna Ahmatova, kirjallisuusopiskelijana Ezra Pound, myöhemmin Aila Meriluoto ja monet ikäiseni aikalaisrunoilijat.


Musiikkiharrastus oli nuorena melkein yhtä intensiivistä, joskus jopa intensiivisempää, kuin lukuharrastus. Kaikki lähti Lena Zavaronista ja Elvis Presleystä. Kuljin Eddie Cochranin ja Gene Vincentin kautta luontevasti Dave Lindholmiin, Black Sabbathiin ja Led Zeppeliniin. Oriveden opistolla tutustuin Patti Smithiin, Kitaroon ja Joni Mitchelliin. Myöhemmin innostuin myös barokkimusiikista, Purcellista ja Monteverdistä.

Elokuvaa harrastin nuorena paljon: lapsena tv:stä katsottiin kaikki kotimaiset elokuvat ja tietysti Angelikat. Liimailin päiväkirjaan Markku Tuulin arvosteluja Katso-lehdestä. Nuorena kävin paljon elokuva-arkistossa ja myöhemmin toimin kymmenen vuotta elokuva-arvostelijana Ylen Teksti-tv:ssä. Nykyään olen pohjattoman kyllästynyt elokuviin ja menen paljon mieluummin teatteriin.

Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua? Totta kai Scarlett O'Hara Tuulen viemää romaanista. Häikäilemätön, sinnikäs nainen, jota ei mikään eikä kukaan voi lannistaa. Tunsin myös Idiootin Rogozinin itselleni läheiseksi.

Vaikuttava paikka maailmalla on Pietari. Kotimaassa rakastan Kampin autotalon katolla hitaasti pyörivää mersunmerkkiä, jota lapsuudessa katselin isovanhempieni asunnon ikkunasta.

Kiehtova historiallinen henkilö on Valentina Tereshkova, ensimmäinen nainen, joka oli avaruudessa. Näin tämän naiskosmonautin elävänä Moskovassa joulukuussa 1997. Hän oli pyylevä täti tummassa jakkupuvussa. Otin hänestä zoomilla kuvan. Muutenkin neuvostoaika on täynnä tukahduttavaa ja perverssiä kiehtovuutta.

Mikä minua ärsyttää? Nopeus, tehokkuus, informaatiotulva, pakko olla saatavilla. Hennes & Mauritzin jokakeväiset bikinimainokset, jotka muokkaavat kasvavien tyttöjen minäkuvaa väärään suuntaan.
Elämäkertatietoa
Riina Katajavuori (s. 1968) (s. 1968) on helsinkiläinen kirjailija. Hän on kirjoittanut runoja, proosaa ja lastenkirjoja. Katajavuori debytoi vuonna 1992 runokokoelmalla Varkaan kirja. Hän on ollut keskeisiä hahmoja niin Nuoren Voiman Liiton kuin Elävien Runoilijoiden Klubin toiminnassa. Katajavuori on ollut toimittamassa ERK:n vuosikirjaa MOTMOT:ia ja uusien kirjoittajien antologiaa Ryhmä 06. Kuvittaja Salla Savolaisen kanssa hän on julkaissut mm. Pentti-kuvakirjasarjaa. Katajavuoren runoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Nykyisin hän opettaa kirjoittamista Helsingin yliopiston Palmeniassa ja Työväen akatemiassa.

Lukukeskus

---


Kirjailija, fil.maist. Riina Katajavuori on syntynyt Helsingissä 1968 ja opiskellut kirjallisuutta Helsingin ja Edinburghin yliopistoissa. Hän on kirjoittanut niin runoutta kuin proosaakin, ja kuvittaja Salla Savolaisen kanssa yhteistyössä hän on julkaissut mm. Pentti-kuvakirjasarjaa. Runokokoelma Koko tarina (2001) oli Einari Vuorela -ehdokkaana v. 2005 ja äitiysromaani Lahjat (2004) Runeberg-ehdokas.

Riina Katajavuori on toiminut Nuoren Voiman Liitossa ja Elävien runoilijoiden klubissa. Hän on kirjoittanut säännöllisesti kolumneja useisiin lehtiin (mm. Martat, Kaksplus ja Lapsen maailma) sekä ollut toimittamassa ERK:n vuosikirjaa MOTMOTia ja uusien kirjoittajien antologiaa Ryhmä 06. Nykyisin hän opettaa kirjoittamista Helsingin yliopiston Palmeniassa ja Työväen akatemiassa.

Katajavuoren runoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Hän on osallistunut kansainvälisiin runokäännöstyöpajoihin Shetlannissa ja Sloveniassa ja esiintynyt lukuisissa kirjallisuustapahtumissa ympäri maailmaa, niin Siperiassa, Kanadassa, Irlannissa kuin manner-Euroopassakin.

(Tammi)

---

vanhemmat: toimittaja Juhani Marttila ja kirjailija Satu Koskimies (Satu Marttila)

opinnot: filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1995; opintoja Edinburghin yliopistossa


Palkinnot:
Kansan Sivistysrahaston Katri Valan rahaston stipendi 1994
Suuren Suomalaisen Kirjakerho OY:n tunnustuspalkinto 1995
YLE:n Tanssiva karhu -runopalkinnon kunniamaininta 1995
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Esseitä ja artikkeleita:

Mitä merkillinen tapiiri etsii? - Taide ja vastaanotto. Motmot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1995.
Emiliat on yli-ihania. Uuden kuun ja Vihervaaran tytöt. Tammi 2005.
Minä, raha ja nakit. Kirjailijan työmaat. Tammi 2007.
Eksyksissä. Poetiikkaa. II : runouskäsitysten toistoa. Savukeidas 2009.
Runovihkoja:

Periferioita, (yhdessä Andy Willoughby’n kanssa), Ek Zuban 2007 (englantilainen kustantaja)
Tekstinäyte
NOITA-AKKA MUISTELEE

Ei sellaisessa elämäntilanteessa katsota peiliin, sanoi noita-akka.
Minulla oli homeinen kaksio ja siellä se syrjäytynyt vätys, kolme
kakaraa ja kaupanpäällisinä vielä Oma ja Opa. Kaikki samoissa
tehoneliöissä.

Ei katsota peiliin. Haistaan vaan. Ja jos katsotaan joskus
epähuomiossa, peilistä näkyy vain lisää jälkikasvua. Se on
hallusinaatio. Se on tulevaisuus. Se on tuleva.

Kun synnytin neljännen lapseni, sain sairaalassa oman huoneen.
Huoneessa oli peili. Siihen minä katsoin. Mitäkö näin?
Näin peilissä nuoren mustatukkaisen tytön. Hänellä oli paljaat
jalat. Me haisimme hyvälle. Me olimme yksin. Meillä oli nälkä.


(Teoksesta Kerttu ja Hannu, Tammi 2007)
Ylitornio, marraskuu

Vaara uinahtaa.
Poro pöljäilee tiellä.
Heijastin heiluu.

Riina Katajavuori

Haiku on japanilainen kolmirivinen runo, jossa on tavallisimmin 17 tavua (5-7-5). Haikuun sisältyy yleensä jokin vuodenaikaan viittaava huomio. Kun haikuja esitetään, ne toistetaan aina kahteen kertaan.

Teksti julkaistu alunperin Okariinon Runoraitissa, päivitetty viimeksi 29.11.2011.
Siirretty Kirjasampoon 27.1.2016
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. 9 / Mari Viertola. Avain, 2012.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Tapola, Katri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Helsingin Kirjailijat ry
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sinervo, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Venho, Johanna(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Marttinen, Tittamari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Latvala, Riitta(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Helsingin Kirjailijat ry
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • On sama kuin
    Latvala, Riitta S.
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Toivola, Ritva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Helsingin Kirjailijat ry
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Niklander, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Liehu, Rakel(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Mäkelä, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • On sama kuin
    Mäkelä, Hannu, arvostelija
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  •