Riina Katajavuori

Kirjailijaesittely
11.10.2011
Toimitukselta: Teos | Kirjailija | Teema

Elokuun 11. 1977 - Nyt minulla on hyvä syy kirjoittaa sinuun (=päiväkirjaan), sillä kirjoitan KYNTTILÄN valossa. Se on ihanaa! Tuo kynttilän sydän heiluu tuossa ja täällä häälyy ihania varjoja. Tämä on ihanaa, suurenmoista, sanoinkuvaamatonta ja romanttista! On aika harvinaista, että minä poltan kynttilää. Nyt minusta tuntuu että olen Uuden Kuun Emilia Byrd Starr, Runotyttö.

Elokuun 31. 1977 - Tämä päivä on sitten ollut hirveä: Tänään minulla oli Runotyttö mukana koulussa. Ensin riivattu Ykä (yök) löi Emilia - kirjan maahan(!) ja kuherteli sitten innokkaasti!!! Raivostuin hänelle hirveästi. Seuraavaksi: Anne tuli pulpettini eteen, ja työnsi sormensa kiinni kirjaani ja sanoi halveksivasti: - Runotyttö! En kyllä ikinä suostu olemaan Annen kaveri.

- Emilia Byrd Starr –

Näin kirjoitti päiväkirjaansa 9-vuotias Riina Katajavuori. Päiväkirjaotteet on julkaistu Suvi Aholan ja Satu Koskimehen toimittamassa kirjassa Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt. Samassa teoksessa Riina Katajavuori kertoo, miten runotytön leima pysyi hänessä pitkään vielä senkin jälkeen, kun 23-vuotiaana julkaistu esikoiskokoelma oli ilmestynyt. "Hevikimmat-romaanin jälkeen, seitsemän vuoden kuluttua esikoisteoksesta, lehtihaastattelussa todisteltiin tähän tyyliin: Jos Riina Katajavuori olisi tänään lähdössä pelaamaan roolipeliä, hän voisi esittää eteeristä runotyttöä. ---Vaikea uskoa lyyrisyyden ilmentymän rypeneen nuoruutensa hevimetallijengissä." Katajavuori jatkaa: "Mitä nykypäivän runotytöiltä siis odotetaan? Ylpeyttä ja pysyvyyttä? Uhrauksia ja kasvojen säilyttämistä, hinnalla millä hyvänsä? Voiko runotytön odottaa uudistavan kieltä tai ottavan kantaa? Osallistuuko runotyttö yhteiskunnalliseen keskusteluun?"

Katajavuoren runojen yhteiskunnallisuuteen on kiinnitetty huomiota vaikka niiden yhteiskunnallisuus onkin hienovaraista ja intiimiä. Yhteiskunta näyttäytyy runoilijalle absurdina paikkana, hän liikkuu kaupungilla - marketeissa, metrossa, laitoksissa -  ja nappaa runoihinsa hetkiä ihmisten arjesta. Runossa "Alkoholipolitiikka"  Katajavuori ironisoi nykypäivän perhe-elämää:

Ja koodisana on vastuu,
tiedättehän mitä se tarkoittaa,
hyvät pohjoiseurooppalaiset:
se tarkoittaa, että vanhemmat eivät ole lastensa kavereita
vaan lastensa autoja.

Kuten Irina Seppänen esittelytekstissään toteaa:  "Oikeastaan ainoita poliittisia piirteitä Katajavuoren runoissa on naiseustematiikan käsittely. Naisen on miehisessä maailmassa määriteltävä itse oma paikkansa ja löydettävä itsevarmuutensa. Mutta kyse ei ole mistään totisesta siskousjulistuksesta: esimerkiksi Kuka puhuu -kokoelman runo "Daami "alkaa sanoilla "Täällä tuoksuvat kissat ja kosmetiikka. / Naisen käsite liehuu ohitseni.". Katajavuorelaisessa maailmassa myös naiseus ja mieheys ovat eräänlaisia "kertomuksia", kulttuurin luomuksia. Sukupuoliroolit ovat todella vain rooleja."

Esittely on aikaisemmin ilmestynyt vuonna 2005.

- Sinikka Koskinen -

 

Viimeksi päivitetty 20.6.2007
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 11.10.2011

Toimitukselta