Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Veijo Baltzar - ”Kansalla on oltava kirjailijansa ja taiteilijansa”

Kirjailijaesittely
14.11.2011

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Suomessa on oikeastaan vain kaksi tunnettua romanitaustaista kirjailijaa: Veijo Baltzar ja Kiba Lumberg. Uranuurtajana voidaan ehdottomasti pitää Veijo Baltzaria (syntynyt 1942), joka vuonna 1968 julkaisi esikoisteoksensa Polttava tie. Sen jälkeen hän on kirjoittanut seitsemän romaania sekä muun muassa lukuisia näytelmä- ja elokuvakäsikirjoituksia. Baltzar on myös perustanut mustalaisteatteri Dromin ja toiminut teatteriohjaajana.

Baltzarin oma historia alkaa Kuopiosta. Hän syntyi kiertelevän mustalaisheimon monilapsiseen perheeseen. Romanien keskuudessa lukutaidottomuus oli yleistä mutta kirjailijan äiti luki kirjoja ja opetti lapsensa lukemaan ja kirjoittamaan. Kun Baltzar nuorena miehenä saapui Helsinkiin, hän ryhtyi työn ohessa kirjoittamaan ylös muistojaan. Ystäväpiirissä miestä ryhdyttiin kutsumaan kirjailijaksi, vaikkei mitään oltu julkaistukaan. Kustannusosakeyhtiö Tammi otti Baltzarin suojiinsa ja julkaisi muistiinpanot, joista syntyi romaani Polttava tie.

Polttava tie on ensimmäinen Suomen mustalaiskulttuuria kuvaava romaani. Marissa (1973) kuvataan mustalaisnaisen elämää ja asemaa heimossa. Näissä kahdessa ensimmäisessä romaanissa on paljon samoja elementtejä. Ne sisältävät kertomusta maaseudulla kiertelevistä mustalaisista, heidän elämänmuodostaan ja tavoistaan 1900-luvun puolivälissä. Kerronta on avointa, joskus jopa hätkähdyttävän uskaliasta. Verikihloissa (1969) kuvataan rakkauteen ja vihaan liittyvää verikostoakin, joka muuten on romaniyhteisön ulkopuolella tabu. Lähelle kirjojen tunnelmaa pääsee vaikkapa katsomalla Emil Lotianun ohjaaman venäläisklassikon Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen vuodelta 1975.

Mustan Saaran kristallipallo (1978) on puolestaan romanimytologiaa hyödyntävä lastenkirja. Se korostaa ihmisten välistä ystävyyttä ja tasa-arvoa sekä myötätunnon ja anteeksiannon merkitystä. Musta tango (1990) poikkeaa edellisistä nykyajan kuvauksena ja perustuu paljolti kirjailijan omaan elämään. Kirja on kuvaus nuoren maalta tulleen mustalaismiehen edesottamuksista pääkaupungin romaniyhteisössä sekä valtaväestön joukossa. Hämäräbisnekset rautatieaseman tienoilla, viinan myynti, miesten keskinäiset suhteet, sekä rakkaus valtaväestöön kuuluvan tyttöön muodostavat kirjan sisällön. Phuro (2000) on ajaton ja paikaton tarina kielletystä rakkaudesta, romanikulttuurin eri tasoista ja hierarkiasta, ahneudesta ja kateudesta.

Baltzarin viimeisin romaani Sodassa ja rakkaudessa (2008) puuttuu vaiettuun mustalaisten kansanmurhaan toisessa maailmansodassa. Kirjailija etsi tietoja ja työsti romaania kahdeksan vuotta. Vasta hiljan on selvinnyt ja tunnustettu, että satoja tuhansia romaneja kuoli tuhoamisleireillä Saksassa ja sen liittolaisvaltioissa. Näille ihmisille Baltzar halusi antaa äänen. Kirja on myös kertomus rakkaudesta ja vainoja pakenevasta mustalaisyhteisöstä Saksassa.

Kirjailijavierailun yhteydessä Itäkeskuksen kirjastossa joulukuussa 2008 kirjailija totesi, että yhteiskunnalliset asiat ja 2000-luku kiinnostavat häntä kirjallisesti. Kenties seuraava kirja kuvaakin 2000-luvun romanikulttuuria ja elämäntapaa.

Baltzarin tapa kirjoittaa ja käsitellä aiheitaan on täysin omaa luokkaansa. Baltzar myöntääkin tämän ja ”syyttää” siitä osaltaan savolaisuuttaan. Toisaalta mustalaisten tapa puhua on erilainen valtaväestöön verrattuna, muutaman sanan mittaiset lauseet tarkoittavat montaa eri asiaa tilanteesta riippuen. Baltzarille on ominaista myös symboliikka sekä rivien väliin upotetut viisaudet. Tekstiin kannattaa paneutua vaikka kielen poljento voi aluksi tuntua vieraalta. Koska romanikulttuurista on kirjoitettu kaunokirjallisuutta todella vähän, näitä kirjoja lukiessa pääsee tutustumaan aivan omanlaiseensa ja outoonkin maailmaan. Asioista kirjoitetaan ja tapahtumia kuvataan, ja silti aivan kuin jotain jäisi ilmaan roikkumaan, salaisuus säilyy tai ainakin kysymyksiä jää pohdittavaksi. Joskus tunnelma on niin tiheä, että sitä voisi veitsellä leikata. Veijo Baltzaria voidaan kiistatta kutsua kulttuurilähettilääksi. Hän on antanut romaniyhteisölle kielen.

Veijo Baltzarin uusinta näytelmää BOTOX, joka kertoo monikulttuurisuuden harhasta Suomessa, esitetään mm. kulttuurikeskus Stoassa Helsingissä huhtikuun lopulla 2009.  

- Satu Vähämaa -
 

Viimeksi päivitetty 30.3.2009
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 14.11.2011