Baltzar, Veijo

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Carelica-kirjailijat
kuva: Eva Persson 2007

 
 
Nimi
Baltzar, Veijo
Kirjailijan muu nimi
Baltzar, Veija Oskari
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Kirjailijan omat sanat
"Keväällä minä lähden. Pauhaavat äänet, velloo vaahtopäinen meri. Kaikki muu karkaa, mutta minä en karkaa. Nyt on hyvä lähteä, nukkua väsyksiin saakka."
Elämäkertatietoa
Veija Oskari Baltzar s.9.6.1942 Suonenjoki

Vanhemmat hevosmies Kalle Kusti Baltzar ja käsityöläinen Hilma Johanna Matilda Hagert.
Puoliso 1) Christina Salingre 1969-1974, eronnut, 2) Kirsi Kettunen.
Suonenjoki - Kuopio 1942-1962, Rautalampi 1989-1993.
Mikael Agricola -mitali 2008.

Veijo Baltzar syntyi Kuopion liepeillä saunassa. Baltzar alkoi kirjoittaa jo varhain. 60-luvun taitteessa hän pakeni kotikonnuilta nälkää Helsinkiin, jossa nuorukaisen lahjat huomattiin ja häntä alettiin kutsua kirjailijaksi, vaikkei yhtään tuotosta ollut vielä julkaistu. Esikoisromaani Polttava tie (1968) herätti ilmestyessään suurta kohua. Ensimmäistä kertaa mustalaisyhteisön jäsen oli raottanut salatun heimokulttuurin maailmaa.

Veijo Baltzar vietti lapsuutensa voimakkaassa perhekulttuurissa. Perheeseen kuuluivat vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat, sedät, tädit, miniät, vävyt, serkutkin. Tiiviiden ihmissuhteiden keskellä lapset omaksuivat sisään kasvatetun moraalin ja vahvan mustalaisidentiteetin. Yli 30 vuotta Baltzar on elänyt tiiviisti valtaväestön yhteydessä ihmissuhteiden ja työnsä kautta. Vahva mustalaisidentiteetti ja kulttuurillinen pohja sekä valtaväestön kulttuurin syvällinen tuntemus ovat avanneet Baltzarille vahvoja ja kriittisiä näköaloja molempiin maailmoihin.

Kirjallisen työn ohella Baltzar on toiminut muun muassa toimittajana, kuvataiteilijana, käsikirjoittajana, opettajana ja teatteriohjaajana. Hän perusti mm. mustalaisteatteri Dromin Suomessa v.1981. Vuonna 2002 hänestä tuli Suomessa perustetun Kansainvälisen Romanikirjailijaliiton (IRWA) puheenjohtaja.

Veijo Baltzarin esikoisromaani Polttava tie (1968) herätti huomiota tuomalla ensimmäisen kerran suomalaiseen kirjallisuuteen sisältä päin nähdyn kuvan väheksytyn kansanosan, mustalaisten elämästä.

Veijo Baltzar pitää pääteoksinaan Imatralla 1995 ensi-iltansa saanutta Orli-oopperaa sekä 1988 ilmestynyttä romaania Käärmeenkäräjäkivi. Kirjaa on vuodesta 2000 lähtien saatavana Lasipalatsin Kirja kerrallaan -kioskista http://kirja.lasipalatsi.fi/

Teostensa pääteemoiksi hän katsoo myyttien ja riittien katoamisen ja niiden seurauksen sekä jumaltarut.

Veijo Baltzar on perustanut Suomen mustalaisteatterin Dromin ja johtanut sitä perustamisesta eli vuodesta 1982 vuoteen 1987.

Veijo Baltzar toteaa, että karjalaisuus on kulttuurien raja-alueella elämistä, välittäjänä toimimista. Baltzar kokee itsensä välittäjäksi mustalaiskulttuurin ja karjalaisen kulttuurin välillä. "Molemmat heimot ovat joutuneet alistetuiksi ja aina nousseet taas ylös. Karjalaisuus on se voima, jonka avulla näytämme oman tiemme, menneen ja tulevan", hän vakuuttaa.

Palkinnot:
Teatterikeskus ry:n myöntämä Vuoden teatteriteko -palkinto 1981
Kuopion läänin taidetoimikunnan palkinto 1992
Rautalammin kunnan kulttuuripalkinto 1992
Tunnustuspalkinto kansainvälisessä mustalaistaiteen kilpailussa "Amico Rom"
Lanciano, Italia, 1999 (Thém Romano, Euroopan komissio, Pariisin René Descartes -yliopisto)
Arvo Turtiainen -kirjallisuuspalkinto 2002
Kustannusosakeyhtiö Tammen myöntämä Mikael Agricola mitali 2008, juhlistamaan ja kunnioittamaan kirjailijan 40 vuotta kestänyttä kirjailijan uraa

Harrastukset:
En harrasta mitään, kaikki asiat kuuluvat elämänpiiriini. Kuten ruumiin kulttuuri ja terveellinen ruokavalio. Lammasta en syö paljon koska se on rasvaista. Kasviksia kohtuullisesti. Miekkailen, käyn salilla, nyrkkeilen, lenkkeilen, joogaan. Rumista asioista kieltäydyn, ajattelen vain kauniita asioita. Kaikki vuodenajat ovat minulle sopivia. Naiset ovat kauniita vain silloin kun he itse pitävät itseään kauniina. Miehet ovat yleensä rumia, sillä he ovat arkipäiväsiä ja potevat alemmuuskomplekseja. Minä satun olemaan poikkeus.
Kuten edellä tulee ilmi, harrastan myös aivojoogaa. Siihen kuuluu yhtenä osana toisten ihmisten panettelu, mutta en toimi kuitenkaan kuten itäsuomalainen sonni, iske selkään. Mansikoista pidän myös aidan omalla puolella ja ”muu maa mustikka” pitää paikkansa, mutta minusta se on ihailtavaa ja eksoottista.

Kirjastot ovat läpikulkupaikkoja, koska ne ovat niin hiljaisia ja minä puhun aina kovalla äänellä, koska olen mustalainen ja minulla on hyvä itsetunto. Kirjaston kaltaisissa paikoissa hyssytellään. Ja sitä paitsi minulla ei ole silmälaseja. Mutta kirjastot ovat kaikesta arvostelustani huolimatta maailman tärkeimpiä paikkoja, koska sieltä saattaa löytyä myös Veijo Baltzarin romaani.

Makuasioita

unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Steinbeckin Vihan hedelmät: sellainen on elämä, todellisuutta parhaimmillaan
Eino Leino: ”Kell onni on, se onnen kätkeköön” – Leino ei ole kirjoittanut ainoastaan hienoja runoja, vaan on onnistunut purkamaan katkeruutensa satiiriksi, jonka ihmiset ovat ottaneet tosissaan.
Sibelius: ylevää hurmosta
Marc Chagall, Pablo Picasso, Salvador Dali – järkyttäviä sielun pilkkojia
Van Gogh – maailma palaa
Claude Monet ja Manet – kauneus on katsojan silmissä

fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
Don Quijote – älyllistä satiiria, jota hän esittää kiellettynä leikkinä, naivismina, joka vapauttaa ihmisessä olevaa energiaa

mieluisa paikka:
Kreivi Draculan päämaja – hänen linnansa ja kaikki hautakammiot. Tuhannet pitkät hampaat joista tihkuu veri, kun ne ovat pureskelleet naisten silkkisiä kauloja!

kiehtova historian henkilö:
Julius Caesar – teki mitä tahtoi ja oli ylpeä siitä, vaikka kuolikin omiin hyväilyihinsä

asiat ja ilmiöt jotka ärsyttävät:
Huumorintajun puute ihmisissä, joka ilmenee tosikkojen, härskien vitsien kertomisena sekä jatkuvan kasvun kehitys, joka ilmenee aivokuolemana.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
muu tuotanto:

Mustalaisballadi (tv-näytelmä, TV-1, 1974)
Mustan Saaran kristallipallo (kuunnelmakäsikirjoitus Ruotsin radiolle, 1978)
Verikihlat (elokuvakäsikirjoitus Ilkka Vanteen kanssa, 1979)
Punainen puutarha (tv-näytelmä, TV-1, 1979)
Musta ruoska (näytelmä, teatteri Drom, 1982)
Nälkäkurjet (näytelmä, teatteri Drom, 1982)
Tie (näyttämörunoelma, teatteri Drom, 1982)
Punainen hevonen (näyttämörunoelma, teatteri Drom, 1983)
Taon kivestä hevosen (näytelmä, teatteri Drom, 1983)
Rautayöt (näyttämörunoelma, teatteri Drom, 1984)
Mustat kiharat (näytelmä, teatteri Drom, 1985)
Rautaratsut (näytelmä, teatteri Drom, 1986)
Djengiba (kuunnelmakäsikirjoitus, Yleisradio, 1988)
Jumala on suuri (näytelmä, Rautalammin teatteri, 1991; Kolmen ristin kirkko Imatra, 1994)
Töpärin jengi (elokuvakäsikirjoitus Armas Baltzarin ja Ilkka Vanteen kanssa, 1991)
Jumalten paratiisi (näytelmä, Kuopion ylioppilasteatteri, 1993)
Kaveria ei jätetä! (näytelmä, Pieksämäen kristillinen kansanopiston draamalinja, 1993)
Orli (mytologinen ooppera, Imatran kulttuurikeskus, 1995)
Naisten metsä (näytelmä, Helsingin kaupungin työväenopisto, 1996)
Orli (kansanooppera, Finlandia-talo, Helsinki, 1997)
Rakkauteni Maria (korkeaveisu ajassaan, Lappeen Marian kirkko, 1997)

Lisäksi runoja vuodelta 1960 - tähän päivään.

Myös lehtiartikkeleita.
Tekstinäyte
Hevosen minä haluan, hevosen, joka uljaasti heittää päätään, ja korskuu minun
hevoseni, ori, kivestä taottu. Me ratsastamme hurjaa ravia läpi maailman, ohi savuavien raunioiden, joilla vaimot ja äidit itkevät. Korskuu minun oriini, kivestä taottu. Kuoleman varjoon, jatkamme matkaa. Itkekää äidit ja vaimot, itkekää poikianne, itkekää miehiänne! Kivinen ori ei itke, ei tunne tuskaa, kun tappamalla etsitään valtaa. Oriini kysyy: Eikö kukaan varoittanut ennen kyyneleitä, eikö kukaan kertonut vaarasta? Tekö ette tienneet, mikä meitä uhkasi? Oriini syöksee tulta. Itkekää vielä vaimot ja äidit, pian kyyneleenne ovat suolahappoa ja kasvonne putoavat tuhkana maahan. Ja viimeistä edellisenä päivänä, kun lähes kaikki olivat jo kuolleet sinäkin heräsit: en takonut tällaista rautaa! Minä pelästyin: en voi uskoa silmittömään katumukseesi, joka kansani verestä pulppuaa. Käsken vielä kerran hevostani: laukkaa niittyjä, ravaa puhdas ravi valkealla maantiellä. Älä raunioilla, tuhkassa ravaa, älä naisten tuskaa pilkkaa. Ihmisen sokeutta pilkkaa, pilkkaa myöhäisiä kyyneleitä! Oriini korskuu: ”Kivestä minut teit ja paremmin minä kuulen ja näen kuin lihasta tehty. Oriini heitti päätään, kiskaisi suitset ja jätti minut. Taoin kivestä hevosen ja ihmisen päälle se käy, eikä edes kiittänyt ihmistä.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Hotakainen, Kari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Rautalampi
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kuopio
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Niklander, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Högfors
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Karkkila
  • Ammatti
    toimittajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Zilliacus, Benedict(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Andersson, Claes(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    käsikirjoittajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Nummi, Lassi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • On sama kuin
    Kangas, Jukka
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kuopio
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kirstinä, Väinö(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    opettajat
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Etto, Jorma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Haavikko, Paavo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    käsikirjoittajat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • On sama kuin
    Lieksman, Anders
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Huldén, Lars(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Warburton, Thomas(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  •