Kuinka eletään sellainen elämä, joka jää historiaan?

Sivupiiri
22.10.2018
Tänä syksynä on ilmestynyt monta tunnettujen suomalaisten naisten ja miesten elämänvaiheisiin keskittyvää tietokirjaa lapsille ja nuorille. 
 
Maailmanlaajuinen ilmiö sai alkunsa muutama vuosi sitten. Vuonna 2016 ilmestyi  Elena Favillin & Fransesca Cavallon ensimmäinen kokoelma Good Night Stories for Rebel Girls 1 ja sittemmin myös sen jatko-osa, (suom. Iltasatuja kapinallisille tytöille 1 ja 2 , S&S 2017 ja 2018). Kirjat saavuttivat valtaisan suosion.   
 
Tässä neljä kiinnostavaa ja erilaista kotimaista uutuutta, jotka esittelevät työtä ja ponnistuksia kaihtamattomia oman tiensä löytäjiä, rohkeita uudistajia ja vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistajia.
 
Kirjat inspiroivat myös laatimaan oman elämän sankaritarinaa. Missä asioissa sinä olet hyvä? Minkälaisia unelmia, tavoitteita ja periaatteita pidät tärkeänä? Entä löytyykö omasta suvusta tai lähipiiristäsi aineksia sankaritarinoihin? 
 
 
Keijo Leppänen: Snaipperi. Eeli Tolvasen tarina, 108 sivua, Keile Oy/ Myllylahti 2018.
 
Snaipperi - kirjan kansikuva
 
Snaipperi kertoo NHL:ssä Pohjois-Amerikan ammattilaissarjassa pelaavan jääkiekkoilija Eeli Tolvasen (s. 1999) tarinan. 
 
Nuoresta iästään huolimatta Tolvanen on jo ehtinyt urallaan paljon. Eeli Tolvanen on kotoisin Vihdistä. Myös hänen isoveljensä pelaavat jääkiekkoa ja koko perhe on mukana kannustamassa.
 
Snaipperin on kirjoittanut Eeli Tolvasen ja hänen taustajoukkojensa haastatteluihin pohjaten  MTV 3:n uutisten ankkuri Keijo Leppänen. 
 
Perinteisten lukujen sijasta kirjassa on kolme erää jääkiekko-ottelun tapaan. 
 
Ensimmäisessä erässä käydään läpi lapsuuden ja varhaisen nuoruuden vaiheita, toisessa erässä päästään jo voiton ja menestyksen makuun ja kolmannessa erässä mietitään myös elämän muita tärkeitä peruspilareita, mm. suhdetta isänmaallisuuteen, maineeseen ja vähän sen varjopuoliinkin. 
 
Eeli Tolvasen ääni ja asenne kuuluvat tekstistä ilman uhoilua tai pätemisen tarvetta: 
 
”Kaukalossa tarvitaan päätä, mutta samalla fyysinen työ on kunniassa. Muualla raskaita duuneja siirretään roboteille, täällä vääntäminen on välttämätöntä ja hienhaju edelleen vahvasti läsnä”.
 
Snaipperi on kohteensa oloinen ja näköinen fanikirja. 
 
Eeli Tolvasen kerrotaan olevan kuin ”kuka tahansa ikäisensä suomalaisjannu: kavereittensa kanssa hengaileva vähän ujonsorttinen urheilija, joka räplää kännykkää, pelaa pleikkaa ja nukkuu mielellään aamulla pitkään. Erilaisen hänestä tekee oikeastaan vain pari ominaisuutta kaukalossa: poikkeuksellinen pelinlukutaito ja nopea laukaus”. 
 
Keijo Leppäsen esikuvana on ollut ruotsalaisesta jalkapalloilijasta Zlatan Ibrahimovicista tehty elämäkerta. Snaipperissa käytetään minä-kertojaa ja annetaan lukijalle välähdyksiä kaukalosta ja sen laidalta sekä tekstissä että valokuvissa. 
 
Kirjan tekstikoko ja ladonta olisi kuitenkin saanut olla luettavuuden kannalta väljempää.
 
 
 
Minna! - kirjan kansikuva
 
Minna! -kuvakirja on johdatus kirjailija Minna Canthin elämään, keskeisiin teoksiin ja saavutuksiin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Canthin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Monet hänen näkemyksensä ja tavoitteensa ovat silti edelleen nykypäivänä jopa valitettavan ajankohtaisia.  
 
Minna Canthin (1844–1897) elämänvaiheet tulevat tutuksi sopivan kokoisina annoksina ja välähdyksinä. Tampereella syntynyt Minna opiskeli ja avioitui Jyväskylässä. Miehen ennenaikainen kuolema jätti hänet suurperheen yksinhuoltajaksi. Perhe muutti Kuopioon, missä Canth ryhtyi hoitamaan isältään jäänyttä lankakauppaa. 
 
Minna Canth oli ensimmäisiä suomen kielellä kirjoittavia naiskirjailijoita. Romaaneissaan ja näytelmissään hän halusi kertoa todenmukaisesti heikkojen ja sorrettujen elämästä. Hän oli myös oman aikansa yhteiskunnallinen aktivisti, joka ajoi rohkeasti köyhien, sorrettujen ja naisten oikeuksia. Minna Canth puhui väsymättä tyttöjen koulutuksen puolesta, mutta hän kohtasi myös paljon vastustusta ja paheksuntaa. 
 
Leena Virtanen on poiminut kiinnostavia yksityiskohtia Minna Canthin elämästä. 1800-luvun historiallinen ajankuva ja miljöö tulevat hienosti esille Sanna Pelliccionin kuvituksessa. 
 
Minna! aloittaa uuden Suomen supernaisia -sarjan.
 
 
Pirita Tolvanen: Paroni. Jarno Saarisen elämä, 54 sivua, Myllylahti 2018.
 
Paroni - kirjan kansikuva
 
Jarno Saarinen oli ensimmäinen vuonna 1972 maailmanmestaruuteen yltänyt suomalainen ratamoottoripyöräilijä. Hän kuoli traagisesti kesken kilpailun Italian Monzassa 27-vuotiaana. 
 
Saarinen sai jo lapsena kolmelta veljeltään lempinimen Kissaparoni, koska piti kissoista. Myöhemmin, kun hän saavutti mainetta kilparadoilla, lisänimi lyheni Paroniksi.
 
Kuvakirja havainnollistaa kiinnostavasti ja elävästi Saarisen elämää. Heti kirjan alussa on koko aukeaman kartta, joka todentaa hyvin Saarisen uran merkkipaaluja. 
 
Tekstin ja kuvituksen tehnyt Pirita Tolvanen on tiivistänyt Saarisen uran huippuhetket, mutta hän on tavoittanut niiden rinnalle myös sitkeän harjoittelun, kekseliäisyyden, yhteistyön tekemisen ja tiimihengen merkityksen. Jarno Saarinen ratkaisi vaikkapa käytännön ongelmia varsin luovasti: moottoripyörä kuljetettiin kilpapaikoille vanhalla ruumisautolla! 
 
Jarno Saarinen oli edelläkävijä moniin aikalaisiinsa nähden siinä, että hän huolsi ja viritti pyöränsä itse. Hän kehitti myös uudenlaisen ajotekniikan, jossa kuski kaartaa sisäkurvissa lantiotaan alas siten, että polvi hipoo maata. Saarisen tärkein kannustaja oli vaimo Soili, joka seurasi aina miestään kisoihin ja auttoi monissa käytännön asioissa.
 
Äärimmäisen pelkistetty, mutta silti värikäs ja yksityiskohdissaan runsas kuvitus tuo lukijan nenään kilparatojen moottorin katkun. 
 
Kirjan syntyyn liittyy hauska anekdootti. Pirita Tolvanen myöhästyi lennolta ja jäi  Münchenin lentokentälle odottamaan jatkoyhteyttä. Lentokentällä hän tapasi moottoriurheiluharrastajan, joka ryhtyi spontaanisti kertomaan Saarisen urasta ja kehotti Tolvasta tekemään kirjan. Tolvanen innostui asiasta, vaikka ei itse olekaan harrastanut moottoripyöräilyä. 
 
Toim. Taru Anttonen & Milla Karppinen: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, 256 sivua, Into Kustannus 2018.
 
 
Sankaritarinoita tytöille -kirjassa kerrotaan 60 suomalaisen rohkean naisen tarinat. Kirja on syntynyt 24 eri kirjoittajan ja 41 kuvittajan voimin.
 
Sankaritarinoita tytöille - kirjan kansikuva
  
 
Naiset esitellään etunimen mukaan aakkostetussa järjestyksessä. Vanhin sankarinainen on jo vuonna 1550 syntynyt Kaarina Maununtytär, jonka puoliso kuningas Eerik XIV hallitsi myös Suomea Ruotsin vallan aikana. Nuorimmat sankarinaiset ovat syntyneet 1990-luvulla, kuten tubettaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen, laulaja Alma eli Alma-Sofia Miettinen ja kansainvälistäkin malliuraa tehnyt Maija Mattila. 
 
Kokoelmaan valitut naiset ovat rohjenneet tehdä asioita oman mielensä mukaan. He eivät ole piitanneet aikansa sovinnaissäännöistä tai jääneet jumittamaan tytölle varattuun ahtaaseen toimijarooliin. 
 
Moni heistä on ollut Suomessa jossakin asiassa ensimmäinen laatuaan, osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai tehnyt mainetekoja, jotka ovat kiirineet myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Mukana on taiteilijoita, urheilijoita, poliitikkoja, nykypäivän kansalaisaktivisteja ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Naisten elämäntarinat kerrotaan elämyksellisesti, ilman liiallista pitäytymistä vuosilukuihin. 
 
Kerrontatekniikkana käytetään usein dramatisoituituja välähdyksiä naisten elämän käänteentekevistä hetkistä. Kirjaa ei ole pakko lukea kannesta kanteen, vaan sitä voi selailla ja silmäillä ja etsiä tarinoita, jotka kokee omakseen.  
 
Artikkelien perään on koottu kustakin naissankarista lyhyet elämäkertatiedot ja yksi heille ominainen elämänviisaus, jonka voi ottaa myös omaksi motokseen. Esimerkiksi feministi ja tutkija Saara Särmä muistuttaa: ”Jokaisessa meissä on jotain kehuttavaa, aina” ja presidentti Tarja Halonen korostaa: ”Kompromissien teko ei ole heikkoutta, vaan kykyä nähdä asiat eri puolilta.” 
 
 
Ensi vuonna Into Kustannus julkaisee myös samalla konseptilla toteutetun Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)
 
 

Lisää sankaritarinoita suomalaisista naisista:  

 
 
 
 

Todellisia ja kuviteltuja kuninkaallisia suurnaisia maailmalta: 

 
 
 
Sanna Mander & Anna Sarve: Prinsessakirja, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom, S&S 2018
 
 

Nuortenromaaneja suomalaisista suurnaisista ja -miehistä:

 
 
 
 
 
 
 
Raili Mikkanen: Ei ole minulle suvannot, Tammi 2002 / Aino Kallas 
 
Raili Mikkanen: Aavikoiden seikkailija, Tammi 2001/ tutkimusmatkailija G. A. Wallin 
 
Raili Mikkanen: Aurora, Keisarinnan hovineito, Tammi 1998 / Aurora Karamzin
 
Raili Mikkanen: Karhun kumarrus. Miina Sillanpään nuoruus, Otava 1996 
 
Anneli Toijala: Myrskylintu, Tammi 1994 / Minna Canth
 
 
 
Päivi Heikkilä-Halttunen
 
Päivi Heikkilä-Halttunen - kuva
Kuva: Tuomas Sarparanta.
 
 

Ajankohtaista Sivupiirissä