Toijala, Anneli

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Toijala, Anneli
Kirjailijan muu nimi
Toijala, Anneli Tuulikki
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Kirjailijan omat sanat
Jouduin 6-7-vuotiaana olemaan paljon yksin ja isälläni oli tapana työhön lähtiessään jättää sängyn viereen joku satukirja, jota herättyäni saatoin lukea ja niinpä sain kirjoista turvaa ja ne häivyttivät ikävää. Niillä kehitin kyvyn luoda itselleni mielikuvitusmaailmoita, niissä olen joskus muun elämän rinnalla elänyt tähänkin asti. Faktat oat kirjoissani tulleet puhtaan fantasian mukaan. Kirjoilla torjun yhä ikävää ja yksinäisyyttä.

Lapsena hankittu innokas lukuharrastus on saanut minut kiintymään kieleen ja sillä tavoin ilmaisemaan itseäni. Varhaisia omia tekstejä olivat päiväkirjat, kirjeet ja luokkalehdet. Kielen suullinen ja kirjallinen vivahteikas käyttö on ollut työvälineeni opetustyössäkin. Tampereella on hykerryttävän hauska oma tampereen kieli, jota ei sanota murteeksi, ja jota olen innolla käyttänyt kirjoissanikin, sillä kolmannen polven tamperelaisena mielestäni hallitsen sen aika hyvin. Elämänohje vanhaan tamperelaiseen tapaan: Rahojas älä paakkelseihin tärvää, kyä riävämpytky piisaa äläkä kovin alja pleetaileen kaljan kanssa ettei tu lyhkönen vanhuus.

Niinpä murteet kiinnostavat minua, ja lukijoiden "iloksi" olen kirjoissani käyttänyt esimerkiksi Savon murretta, josta jotain opin ollessani nuorena useita vuosia Savossa opettajana. Kirjoissa Punainen maa, valkea meri ja Merten takaa tulleet kuvitan henkilökuvia mm. Oulun ja Kainuun murteilla sekä Vienan Karjalan kielellä, joita en hallitse mutta joita yritin oppia kirjoista. Mukana hiukan venäjän kieltäkin, jota en ollenkaan osaa. Nuorten kirjassa Filmaus seis käytin paljon nuorten kieltä slangia, joka sekin piti opetella. Ihminen on yleensä puheensa leimaama. Kun kuulet hänen puhuvan, tiedät jo jotain hänestä. Hyvin paljon kirjoissa rakastan kuitenkin kaunista hyvää suomen kieltä ja kärsin joskus sen huolimattomasta käytöstä. Siinä en taida olla ihan ajan hengessä.

Milloin ja miten minusta tuli ns. oikea kirjailija? Noin 30 vuotta sitten olin saanut päähäni koetella taitojani Tampereen kaupunginkirjaston jokavuotisessa kirjoituskilpailussa. Novellini sai kolmannen palkinnon ja silloin ajattelin, että ehkä sittenkin osaan muutakin kuin opastaa toisia kirjoittamaan. Seuraava yritys kustantajan kilpailuun tuotti kirjan. Jäin koukkuun. Esikoiskirjailijana en ollut enää nuori yms. tarvittavaa, mutta nyt ajattelin niin kuin Paulo Coelho sanoi myöhään aloittamisestaan: ...totuus on että aloitin juuri oikealla hetkellä sillä en olisi pystynyt tekemään sitä aiemmin. Paljon on kirjoittamisessa kiinni itsetunnosta. Itsekritiikki esti monta uneksittua asiaa toteutumasta. Mutta tulihan luetuksi paljon hyviä kirjoja.

Rohkeutta on nähdä miten asiat ovat (Simone Weil). Kirjojani varten olen tarvinnut koko kirjoitamisen ajan kantavan asian, Kaupunginosan purkamisen (Amuri), opettajien pahoinpitelyn (Liitupiirit). Kirjoitushetkellä kokemani kriisin tai murroksen olen tapahtuma-ajaltaan toisinaan taaentanut. Työttömyyden kuvauksen vein 30-luvulle (Kaikki elämäni päivät) luonnonsuojelun saturomaaniin vuoteen 1800 (Silkkikengät ja höyhenviitta) ja Punainen maa, valkea meri sekä sen jatkon Merten takaa tulleet näin paljolti pakolaistarinana, mutta 1918-19.

Nuorten kirjani lähtivät kyllä eteeni osuneista nuorista itsestään. Ensimmäinen kirja Filmaus seis! alkoi kokonaisesta luokasta. Useimmissa on muuten pohjana oppilaan tarina. Oli hauskaa, sitäkin, pyristellä heidän joukossaan ja yrittää ties mitä jekkua saadakseni heidät oppimaan jotakin oleellista - tai sitten ei. Muutama pakollinen viikko koulussa tekisi kenelle tahansa aikuiselle terää.

Ikävä kyllä kirjoitan myös hitaasti. Enimmät kirjat tein työn ohella. Taustojen, ajan ja paikan, vuoksi etsin faktoja ja sitten kiinnostun niistä ja aluksi lentelen edestakaisin kuin perhonen lampussa. Lempisanani onkin: Mielenkiintoista. Hyvin mielenkiintoista. Olen aikasyöppö - jos ja kun toimeen ryhdytään.

Syvimmältäni olen aina ollut se pieni tyttö, jonka oli opittava leikkimään yksin. Ja sitäpaitsi hyvin tunteellinen. Kirjoitan joskus niin että itseäni itkettää. Mutta siinä asiassa en ole tietämäni mukaan yksin. Toisaalta olen hyvin sosiaalinen, haluan olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Kiinnostun herkästi heidän olemisistaan, kuuntelen, vai niin, mielenkiintoista..kyselen...Miksikäs ei? Minuthan koulutettiin kyselijäksi!

Makuasioita:

Merkitään nyt ensin kirjallisuus. Alussa oli Anderssen ja kootut sadut, ehdottomasti, sitten koko skaala Mary Marckit, Anni Swanit, Zane Grey ja kumppanit, Anni Polvaan ja Gösta Berlingiin asti. Järisyttävä Saima Harmaja, Meriluoto ja Viita, joka tuli kuten äitinikin Pispalasta. Onneksi kirjasto on ollut aina lähellä. Kaiken lukemisen kautta siihen välttämättömyyteen, että aina pitää olla saatavilla kirja, jota juuri sillä hetkellä lukee. Kirja on illalla viimeinen ennen lampun sammuttamista. Kirjan tulee sisältää tarina, olla kaunista kieltä ja antaa elämys, liikuttaa tunteita. Ranskalaiset Margaret Duras, Jean Rouaud ja Andrei Makine ovat nyt suosikkejani sekä Margaret Atwood. Kestosusikkejani ovat John Irving ja Isaac Bashevis Singer. Viime aikaisia vaikuttavia lukuelämyksiä ovat olleet esim. Paulo Coelhon Alkemisti ja Carlos Ruiz Zafonin Tuulen varjo. Maailmahan on täynnä loistavia kirjoja ja uusia tulee koko ajan. Onneksi on lukevia ystäviä, joilta saa vihjeitä. Jos pitäisi mainita vain yksi unohtumaton kirja, niin se on Kalevala. Siinä on ihan kaikki.

Musiikki ei ole minulle yhtä selvä asia kuin kieli. Soitan kehnosti ("kuin kunnon kristitty: oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee"). En koskaan jaksanut harjoitella tarpeeksi. Lempisoittimeni, siis kuunneltuna, on sello. Edgar Elgarin sellokonsertto aiheuttaa aina väristyksiä, samoin Prokofievin baletti Romeo ja Julia. Savonlinnassa olen kokenut aina suuria elämyksiä. Luulin, ettei oopperaa voi missään muualla kokea niin vahvasti kuin siellä, kunnes tuli ooppera Lentävä hollantilainen Aura-joen rannalla elokuun täyden kuutamon alla.

Kuvataide: Käyn mielelläni taidenäyttelyissä ja -museoissa. Valtava kokemus oli nähdä Berliinissä Valtion museossa ns. Pergamon alttari: kymmeniä antiikin veistoksia valkoisesta marmorista suurissa temppelirakennelmissa. Muuten minuun vaikuttavat taideteoksissa eniten värit. Jos hyvä haltiatar täyttäisi vain yhden toivomuksen, haluaisin ehdottomasti Helene Schjerfbeckin työn! Joskus kuvittelen, että jos olisin voinut opiskella kuvataidetta, osaisin maalata jotain! Onneksi en ole. Minä olen tosin visuaalinen kirjoittaessanikin. Minun pitää "nähdä" miljööt ja maisemat voidakseni kuvata henkilöt niissä. Siinä auttaa ns. säilyttävä mielikuvitus, jollainen minulla mielestäni on.

Elokuva on visuaalista taidetta mutta myös kieltä ja tunnetta. Monista minua koskettaneista elokuvista tulee mieleen Korppi sylissä ja Kuolema Venetsiassa. Listalle pääsevät myös Fassbinderin ja Woody Allenin elokuvat, tai Jumala pysähtyi Eboliin, Amelie, Hiljaiset sillat. Sama juttu kuin kirjojen kanssa: uusia hyviä filmejä tulee lisää ja vanhojen uusintoja. Pitäisi käydä useammin elokuvissa.

Teatterielämyksistä nousee nyt mieleen Kuningas Lear ja Lasse Pöysti ja toinen ruotsalaisen Riksteaterin esittämä Lear teatterikesässä vuosia sitten.

Fiktiivinen henkilö johon voisin samaistua? Enpä taida muistuttaa ketään. Miten olisi täyttä fiktiota oleva kirjojeni Elsa Mari? Tai Louhi Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas, joka kiusasi niin perinjuurin Väinämöisen ja Joukahaisen! Muuten olisi eduksi, jos olisin nuori ja kaunis ja asuisin vanhassa kansakoulussa (ei sentään sitä!), vanhassa myllyssä, kartanossa tai saaressa merellisessä (ei sekään, pelkään paljoa vettä alapuolellani).

Kiehtova historiallinen henkilö: Ehdottomasti Minna Canth. Ihailen hänen vitaalisuuttaan, tarkkanäköisyyttään ja uskallustaan rankan arvostelunkin alaisena tuoda esille epäkohtia, joista eräät ovat yhä olemassa. Ja samalla olla laaja-alainen kulttuuri-ihminen moneen suuntaan. Olisipa upeaa olla niin paljon aikaansa edellä kuin hän oli. Ja uskaltaa.

Aikakausi joka kiehtoo on ollut 1900-luvun alku, Jugend-tyyli, art nouveau, rakennukset, huonekalut, esineet. Kaunista kaikki. Myös 1920-luvun on täytynyt olla mielenkiintoista aikaa kahden maailmansodan välissä.

Minulle mieluisin paikka on Tampere. Olen syntynyt ja kasvanut tähän kaupunkiin ja poissaolovuodet nuorena vain kiteyttivät sen, etten voi olla muualla kotona. Olen kohtalaisen ylpeä siitä, että tunnen kaupungin menneisyyttä ja se taustana olen seurannut monen asian muuttumista. Kirjoissani on miljöönä usein Tampere, aina 1800-luvulta tähän päivään asti. Mustamakkaran kiintiökään ei ole vielä täyttynyt. Ulkomailla olen viihtynyt Sveitsissä ja siellä mieluinen paikka on Luzernin kaupunki ympäristöineen. Fantasiamaailmassa taas Tylypahkassa voisi olla jännittävää käväistä. Katsoisin mielelläni huispausottelua. Ellei siellä sitten olisi liian jännittävää. Olen hiukan pelokas kauhuihin nähden.

Kyllä minua usein ärsyttää monikin asia. Minusta on sietämätöntä nähdä ympäristön hulvatonta tärväämistä. Ihmiset eivät pysty pitämään kädessään mitään ylimääräistä seuraavaan roskikseen asti. Ne jaksavat kantaa täydet pullopakkaukset mutta eivät tyhjää pahvikoteloa. Mikä tahansa syömisen kääre on ylipääsemättömän raskas. Kukkaistutusten turmelemisesta taas voi syyttää vain alikehittyneitä aivoja. Seinätöhräysten tekijöistä en voi sanoa mitään painokelpoista. Adrenaliini nousee varmasti jos puhuja esim. tv:ssa niinkuttelee ja käyttää elikkää kuin nuijaa ja laji sinänsä ovat velttokurkkuiset ääntelijät. Päiväni kirkastaa iloinen kohtelias henkilö, sen parempi jos on nuori ja miespuolinen! ja myyjä joka kohtelee minua kuin vip-asiakasta eikä heti sinuttele kuin kumminkaimantytär. Ja kun joku kertoo lukeneensa hyvän kirjan ja suosittelee sitä minulle ja kirja osuu makuuni.

Olen luonteeltani pessimistisrealistinen ja saan siitä moitteita. Muuttumisleikissä haluaisin muuttua aurinkoiseksi optimistiksi, saada lujan itsetunnon, minun on esimerkiksi aina ollut vaikeaa luovuttaa käsikirjoitusta ensimmäiselle ja ainoalle lukijalle, kustannustoimittajalle. Eikä kärsivällisyyskään olisi pahitteeksi, varsinkin mitä tulee työhuoneen kaaoksen järjestämiseen.

Paheitakin on: keksipaketit ja ristikot. Olen myös liian aulis antamaan neuvoja, se kuulema johtuu opetustaustastani mutta luulen sen olevan synnynnäisen vian. Melkein synnynnäinen vika on älytön ukkosen pelko. Siitä syytän lapsena koettuja sodanaikaisia Tampereen pommituksia. Muuten pelkään pimeää metsää ja suuria suruja.
Elämäkertatietoa
- Anneli Toijalan tiiliskiviromaani Punainen maa, Valkoinen meri vie lukijansa hurjalle matkalle läpi kansalaissodan kuohujen ja lopulta Muurmannin legioonaan. Historiallinen kuva on tutkittu, syvätarkka ja yksityiskohdissaan täynnä elämää. Toijala tunnetaan parhaiten nuortenkirjailijana. Hän on julkaissut myös joitakin aikuisten romaaneja, joissa hän on ansioitunut vanhan Tampereen kuvaajana. Mutta nyt kerronta kasvaa aivan uusiin mittasuhteisiin. Teos on kypsän kirjailijan saavutus, Toijalan tähän mennessä kiehtovin kirja. (HS 1.12.1999, Vesa Karonen)

synt. 1930 Tampereella
asuu Tampereella
naimisissa, kaksi lasta
opinnot: yo -50, peruskoulun opettaja JKK -53, kansalaiskoulun opettaja -62, engl. tuntiopettaja Tampereen yliopisto -66
ammatti: peruskoulun opettaja, kirjailija
luottamustehtäviä: SNI hallitus 1982-84, Pirkkalaiskirjailijat ry:n tilintarkastaja 1993-1997

palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto 1979
Plättä-palkinto 1979
Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 1976, -81, -83, -85, -89, -91, -94 ja -99
OAJ:n hopeamitali kulttuurin hyväksi 1988
Pirkanmaan kirjoituskilpailun III p. 1973
Kalle Kaiharin kulttuuripalkinto 2006

Anneli Toijala on tamperelainen opettaja ja kirjailija, jonka laaja tuotanto käsittää nuortenkirjoja, romaaneja, historiallisia teoksia, kuunnelmia, näytelmiä ja artikkeleita eri lehdissä.
Vuonna 2005 ilmestynyt teos Merten takaa tulleet oli vuoden Finlandia-palkintoehdokkaana. Sama teos toi Toijalalle myös Tampereella jaettavan Kalle Kaiharin kulttuuripalkinnon vuonna 2006.

Anneli Toijala ei valinnut kirjailijan työtä, vaan kehittyi kirjailijaksi. "Olen havainnut ympärilläni asioita, joista on syntynyt halu ja uskallus kirjoittaa. Kun elämäntilanne oli otollinen, kokeilin pidempää muotoa. Kirjailijan työn tietty itsenäisyys ja kykyjensä mittaaminen miellyttivät. Kirjoittaminen perustuu oletettavasti myös kielellisiin taipumuksiini. Opettajanakin olin monipuolinen kirjankäyttäjä.
Luovan työni lähtökohtina voin yhä pitää kiinnostusta Tampereeseen, sen ihmisiin, historiaan ja kehitykseen, myös nykyisyyteen. Haluan kuvata miten eräät murroskohdat ovat vaikuttaneet sen eri ikäisiin asukkaisiin. Jo pitkän aikaa olen tosin "seikkaillut" aineistoni kanssa pohjoisemmassa Suomessa."

Anneli Toijala kuvaa koulumaailmaa useissa nuortenromaaneissaan sekä romaanissa Liitupiirit. Tampere on muodostanut taustan useille Toijalan kirjoille. Tamperetta on kuvattu tarkasti Toijalan historiallisessa elämäkertaromaanissa Myrskylintu (1994). Kirjassa eletään Tampereella 1850-luvulla ja kerrotaan Miinu-nimisestä tytöstä. "Hänen [Miinun] välittämänään muotoutuu lukijalle myös 1800-luvun puolivälin tamperelaiskulttuuria kuvastelevia mielikuvia mamselli Hydenin koulusta, sanomalehtien sisällöstä, lainakirjaston perustamisen tärkeydestä tai lasten leikeistä. Teos on sisällöltään ja tyyliltään asiallinen, huolella taustoitu kertomus vähän tunnetusta vaiheesta Miinu-tytön - tulevan kirjailijan ja yhteiskunnallisen vakuttajan Minna Canthin - elämässä. (Vuokko Blinnikka teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 / toim. Ismo Loivamaa, 1999)

Työläisten vanha Tampere ja sen puutalokortteleiden elämänmuoto on toinen keskeinen Toijalan kirjojen aihepiiri. Esimerkiksi esikoisromaani Kukkiva kaakinpuu (1975) kuvaa 1930-lukua, Lentäkää linnut (1976) ja Lehti putoaa (1979) kuvaa työläisperheen elämää 1960-luvulta 1980-luvulle.
Omasta tuotannostaan tähän asti merkittävimmäksi Anneli Toijala mainitsee teoksen Kaikki elämäni päivät (1985). "Se on kuvaus 30-luvun työttömyydestä, silti se koskettaa nykyistä työttömyyttä. Eräät asiat eivät muutu. Se on inhimillinen kirja, tehty huolellisen aineiston hankinnan perustukselle, hauska ja traaginen!"

Anneli Toijala mainitsee liudan itselleen tärkeitä kirjailijoita. "Isaac Bashevis Singer, Marguerite Duras, Peter Høeg. Eräät innostavat naiskuvaustensa takia, eräät tarinan vuoksi ja eräät kielen ja lauseiden ansiosta. Kokonaisuuden täytyy kuitenkin olla hyvä ja vaikuttava."
Pirkanmaalaisuus on monessa mielessä tärkeää Toijalalle. "Koska olen täällä syntynyt ja kasvanut ja tämä on yhä asuinympäristöni, ymmärrän pirkanmaalaisuutta paremmin kuin jonkun muun maakunnan olemusta. Pirkanmaa antaa minulle identiteettiä. Tärkeää se on kirjoittamisen lähtökohtana. Kirjat on myös helpompi sijoittaa tuttuun ympäristöön. Pelkkä ´kotiseutukirjailija´ en silti katso olevani."
Myös kritiikki on kehunut kirjailijan tarkkaa silmää. "Anneli Toijala on taitava ympäristönkuvaaja. Hänen kuvauksensa on elävän ja aidon tuntuista olipa kohteena työläiskaupunginosan ahdas asuntokurjuus tai maalaisasumisen väljyys." (AL 15.2.76, Riitta Kurkijärvi)

"Olen kirjoittanut nuorista ja nuorille, mutta myös aivan yhtä mielelläni kirjoitan ns. aikuisille enkä halua olla pelkästään yhden lukijaryhmän kirjoittaja. Runoja ja näytelmiäkin olen saanut tehdä. Koska helposti kuvailen tarkkojen aistihavaintojen mukaan ja polveilenkin sinne tänne, sopinee romaanimuoto minulle parhaiten", kuvailee Anneli Toijala itseään kirjailijana.
"Olen ehkä liian perusteellinen aineiston suhteen ja kirjan tekeminen vie paljon aikaa. Kiinnostus ihmisiin ja kirjoihin johdattaa minut liian usein muualle kuin työhuoneeseeni."

Vuonna 1999 ilmestynyt historiallinen romaani Punainen maa, valkea meri, sai erittäin hyvän vastaanoton. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kansalaissodan aikaiseen Ouluun, Suomussalmelle, Tampereelle ja Vienaan. "Punainen maa, valkea meri on romaani tunteista ja naisen paikasta vuosisadan alun Suomessa ja poliittisten myllerrysten keskellä. Se on mentaliteettien historiaa ja mikrohistoriaa parhaimmillaan . -- Näkökulma ei kuitenkaan ole koko ajan naisilla, vaan äänensä saavat kuuluviin niin Elsa Marin Aate-veli ja eräät punaisten johtomiehet kuin Vienassa palvelleet englantilaiset upseeritkin. Ajatusten logiikka ja kieli seuravat notkeasti näkökulman vaihdoksia. Romaanin kieli ansaitsee muutenkin huomiota. Aikamuodot vaihtelevat yllättävästi mutta hallitusti jopa kappaleen sisällä. -- Punainen maa, valkea meri ei pistä uusiksi näkemystäni uudesta historiallisesta romaanista. Sen draamallisen intensiivisyyden, kerronnallisen taidokkuuden ja tiheän, inhimillisen historiankuvan vuoksi sitä ei voi kuitenkaan sivuuttaa puhuttaessa tärkeimmistä 1990-luvun teoksista." (AL 14.12.1999, Markku Ihonen)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Anneli Toijalan tuotanto

Romaanit:

Kukkiva kaakinpuu (1975)
Lentäkää linnut (1976)
Lehti putoaa (1979)
Liitupiirit (1981)
Sydämen ikävä (1982)
Kaikki elämäni päivät (1985), äänikirja (1988)
Punainen maa, valkea meri (1999)
Merten takaa tulleet (2005)

Nuortenkirjat:

Filmaus seis! (1978)
Lumimies (1983)
Lankasydän (1987)
Kuinka etana jarruttaa (1989), äänikirja (1991)
Silkkikengät ja höyhenviitta (1991)
Jam (1992)
Myrskylintu : Miinu Johnsson (Minna Canth) ja Tampere 19.3.1852-1.4.1853 (1994)
Torniyö (1996)

Kuunnelmia ja näytelmiä:

Lähtö ennen joulua, tv-näytelmä (1979)
Mummo pelaa pajatsoa, kuunnelma (1988)
Näytelmiä kouluille (1989)
Maikki ja ketut, kuunnelma (1991)
Tampereen kesäsiirtolat 100 vuotta, kavalkadi (1991)
Rievää ja rakkautta eli konjakkia parvekkeella (1995)

Antologiat, vuosikirjat, lehdet:

Herkät syrjähypyt (1980)
Sanojen portille lyhyesti (1986)
Runomaraton (1987)
Mietteitä ystävyydestä (1987)
Mietteitä onnesta (1987)
Mietteitä yksinäisyydestä (1987)
Elämän virta, sisältää edelliset mietekokoelmat koottuna (1990)
Oppipoikia ja enkeleitä (1988)
Näytelmiä ala-asteelle (1990)
Näytelmiä yläasteelle (1990)
Yövuoro ja toisia kertomuksia (1994)

Novelleja ja kertomuksia mm. seuraavissa lehdissä: Tammerkoski, Keskisuomalainen, Me, Kirkkosanomat.
Tekstinäyte
Ote teoksesta Kaikki elämäni päivät

Mies tuli kolmannen kerran kun sormukset, pöytäliina ja Aaten kello olivat jo kanissa ja rupesi katselemaan huonekaluja, koputtelemaan ja naputtelemaan ja Anna pyörähti hakemaan T. Linnaa, joka todisti että hänen ne olivat. Samoin kuin nurkassa oleva ompelukonekin. Ja ajatelkaa lapsia.
- Siihen te aina vetoatte, mies sanoi ja lupasi istua kunnes saisi suoritetuksi ulosmittauksen.
- Oletteko te ihan viisaita siellä? Aate kysyi.
Ei ollut muuta - kuin Annan ikkunaverhot ja kun mies alkoi tuijottaa niitä, Anna meni ja veti ne alas yhdellä riuhtaisulla ja työnsi ne miehen kouraan. Tämä laskosti ne tyynesti, otti esille kirjansa ja pyysi Aaten nimen.
- Eivät ne ole minun, Aate vastasi ja Anna tempaisi vihon ja raaputti nimensä.
- Tämä nyt vähän, mies sanoi.
- Pitäkää kun saitte, älkääkä tulko tänne enää, Annan ääni oli uhkaava.
Kun mies oli mennyt, he katselivat tyhjää ikkunaa.
- Verhot ne vain olivat, Anna sanoi ja tulivathan ne kunniaan kun pääsivät kaupunginvoudin konttoriin. Ikkunan eteen ripustettiin sanomalehti.
Vasta vuoteessa Anna alkoi itkeä. Se itki niinkuin jokin paikka olisi mennyt epäkuntoon.
Lähteitä ja viittauksia
Saaristo, Helena Suomalaisia nykykertojia (Kirjastopalvelu 1987)
Heitä luetaan! : suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Kari Vaijärvi, Olli Hakkarainen (Kustannus-Mäkelä 1990)
Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailuissa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim. Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992)
Pirkanmaalaisia nuortenkirjailijoita / toim. Katariinan Ahtiainen (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1993)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 1995)
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / toim. Marke Härkönen, Kimmo Hatanpää (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996)
Finnish children's and youth books VII / written by Vuokko Blinnikka et al. (Suomen nuortenkirjaneuvosto 1998)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 1999)
Kirjailijakuvia 40 : Anneli Toijala [Videotallenne] / Suomen kirjailijaliitto ry (2006)
Kotimaisia nykykertojia. 5 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Silventoinen, Pekka Kouluromaanien opettajakuva 1930-luvulta 1990-luvulle : ihanteellisia, kapinallisia ja oman tien kulkijoita (väitöskirja ; 2008)
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Kallioniemi, Tuula(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1989
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1985
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1994
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Aronpuro, Kari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1981
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1991
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1989
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1983
  • Seppälä, Arto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1981
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion nuorisokirjallisuuspalkinto: 1979
  • Salama, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1991
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1985
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1983
  • On sama kuin
    Rautala, Aki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1981
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1983
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    opettajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Vainonen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    opettajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Junkola, Aapo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • On sama kuin
    Niemi-Junkola, Aapo
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1991
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Alasalmi, Päivi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Lähteenmäki, Laura(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Kuitunen, Laura
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Keski-Suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Jyväskylä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Tapper, Harri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    opettajat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Maakunta-alue
    Keski-Suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  •