Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Merten takaa tulleet

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Jatko-osa romaanille Punainen maa, valkea meri 1999
Kansalaissodan keväänä 1918 sadat suomalaiset pakenevat nälkää ja kostoa Vienaan ja liittyvät palkkasotilaina liittoutuneiden perustamaan Muurmannin Suomalaiseen Legioonaan. Legioonan leipiin päätyvät myös Materon sisarukset. Aate paikkaa hiihtokenkiä, Eeli ja Junna äkseeraavat kentällä, nopeaoppinen Joeli etenee esikunnan lähetiksi, sisar, Elsa Mari, saa oman kahvilan.
Mary´s Café kokoaa legioonalaiset rivimiehistä englantilaisiin ja ja ranskalaisiin upseereihin aina kenraalimajuri Maynardia myöten. Elsa Marin korvapuustien ääressä haudotaan niin bolsevikkivallankaappausta kuin itsenäisen Karjalan perustamista.
Sitten tulee rauha. Suomalaisia ei enää tarvita, mutta kotimaahankaan ei ole menemistä. Elokuussa 1919 legioonalaiset nousevat Muurmanskin satamassa Kursk-laivaan. Edessä on pitkä matka, kotimaassa vastassa leiri ja kuulustelut, ero kohtalotovereista. Pääseekö Elsa Mari koskaan kotiin Suomussalmelle, näkeekö hän enää rakastettuaan Einaria?

Merten takaa tulleet on odotettu jatko-osa Anneli Toijalan komealle ja kiitetylle historialliselle romaanille Punainen maa, valkea meri (1999), joka vei lukijat matkalle läpi kansalaissodan kuohujen aina Muurmannin legioonaan asti. Uusi romaani jatkaa Elsa Marin ja Muurmannin legioonan tarinaa, kuvausta pienistä ihmisistä historian myrskyissä.
(Tammi)

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Tapahtumapaikat

Konkreettiset tapahtumapaikat

Tarkka aika

Asiasana tai oma avainsana

Alkukieli

Tekstinäyte

- Minä en jaksa olla täällä ilman sinua, Elsa Mari sanoo hiljaa.
- Sinun vahvuuttasihan minä olen ihaillut, mihin se nyt joutuisi. Ja ero on tilapäistä, Aunuksessa ollaan vain pari kuukautta ja sitten sinäkin tulet täältä ja tapaamme Oulussa, tai jos menee syksyyn, Helsingissä, jossa jatkan opiskelua.
- Olit jo kerran lähellä kuolemaa, eikö se riittänyt?
- Mutta minulla oli semmoinen hoitaja, ettei parempaa kellään. Milloin sinä aloit rakastaa rikkiammuttua ruumistani?
- Heti. Heti kun aloin kosketella sinua, pestä haavojasi Oulun vankilassa. Menin pois ja tärisin, enkä ensin tiennyt mitä se oli, minun ruumistani aivan kouristi, kun katselin sinua? Sitten tuli vain halu hoitaa sinua ja olla onnellinen, kun minä sen sain tehdä eikä kukaan muu.
- Minä sen lopulta sanoin, että meillä on yhteinen tulevaisuus.
- Se oli kauhea päivä, kun vankilan ovi suljettiin minulta ja estettiin tapaamasta sinua. Kuljin portin ulkopuolella ja melkein ulvoin kuin eläin. Ja nyt taas?
- Pidähän varasi, etteivät ammu sinua sutena, jos aiot ulvoa, Einar naurahti.
- Entäpä jos en pääsekään täältä pois?
- Sitten tulen vapauttamaan sinutkin! Sillä minä haluan mennä Oulussa sinun kanssasi kävelylle kaupunginpuistoon tai Hupisaarille, tervehtiä vastaantulevia tuttavia, jotka sanovat toisilleen: Siinä menee Wickström ja vaimonsa. Niin herttaista, niin auvoista, ja se olisi täälläkin voinut toteutua, Elsa Mari ajatteli. Wikström ja vaimonsa, eikö se niin jo ollutkin. Uninen suudelma, ja Elsa Mari ajatteli, miten helposti Einar katosi uneen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

479

Kustantaja

Sarjamerkintä