Project Gutenberg – vanhojen kirjojen digitaalinen aarreaitta

Teema
11.5.2020

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Mikä on Project Gutenberg?

Project Gutenberg on internetin vanhin digitaalinen kirjakokoelma ja ensimmäinen digitaalisten kirjojen tarjoaja – se täyttää vuonna 2021 50 vuotta. Project Gutenbergin pitkä historia alkoi heinäkuussa 1971, kun kirjailija Michael Hart digitoi kokoelman ensimmäisen kirjan, The Declaration of Independence, ja ilmoitti siitä 100 ensimmäiselle kokoelman käyttäjälle, joista kuusi latasi tekstin. Nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin, Project Gutenbergistä löytyy 31.3.2020 päivitetyn katalogilistan mukaan yhteensä 61 700 teosta lähemmäs 70 kielellä, ja suomeksi valikoimassa on useita tuhansia teoksia, osa kotimaisia, osa käännöskirjallisuutta. (Project Gutenberg 2020, Lebert 2008, luvut 2, 3).

Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko maailman tekijänoikeusvapaista teoksista löytyi Project Gutenbergistä. Kirjoja ja tekstejä digitoidaan ja käännetään talkoovoimin. Jokaisen teoksen kohdalla suoritetaan huolellinen tekijänoikeuksien tarkistusprosessi ennen kuin teos julkaistaan sivustolla. Tämän jälkeen teos digitoidaan, oikoluetaan, numeroidaan, formatoidaan useihin eri formaatteihin, mahdollisesti käännetään, ja julkaistaan. Jokaisesta teoksesta pyritään tekemään mahdollisimman monta eri formaattiversiota (esim. plain text, pdf, mobi ja epub), jotta taataan teoksien luettavuus mahdollisimman monella laitteella. (Lebert 2008, luvut 2, 8.)

Project Gutenbergin suomenkielisiä helmiä

Fredrika Runeberg – Kuvauksia ja unelmia: Valikoima kertomuksia ja Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä: Kertomus ison vihan ajoilta

Kaikki muistavat Fredrika Charlotta Runebergin (2.9.1807 – 27.5.1879) Johan Ludvig Runebergin (5.2.1804 – 6.5.1877) puolisona, ja monet muistavat hänet Runebergin päivän torttuja syödessään, mutta harvempi tietää, että Fredrika Runeberg oli myös kirjailija. Hän oli yksi ensimmäisistä suomalaisista historiallisten romaanien kirjoittajista ja tuottelias novelisti. Kolme hänen teoksistaan löytyy Project Gutenbergistä, joista kaksi on myös suomennettu, novellikokoelma Kuvauksia ja unelmia (vuodelta 1861, suomennettu uudelleen myös nimellä Piirroksia ja unelmia vuonna 1982), sekä romaani Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (vuodelta 1858).

  Kuvauksia ja unelmia kerää yksiin kansiin kaksitoista Fredrika Runebergin novellia: “Aikyn”, “Simrit”, “Manalan neito”, “Salik Sardar Khaanin puoliso”, “Kielo”, “Tuulahduksen leikki”, “Köynnöskasvi”, “Intiaanin nainen”, “Suomenvaimo Saimaanniemellä”, “Kamtshatkalaisen vaimo”, “Hildred” ja “Odaliski”. Fredrika Runeberg on parhaimmillaan novelleissaan, koska niissä hänen kerrontansa voimallisuus, väkevyys ja intensiivisyys, ja hänen vahvat naishahmonsa, pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Osa hänen novelleistaan on allegorisia, uskonnollisia tai myytteihin perustuvia, ja osa on eksoottisia, Tuhannen ja yhden yön tarujen hengessä kirjoitettuja. Nämä eksoottiset tarinat eivät valitettavasti ole ikääntyneet kovin hyvin, monesta niistä kuultavat läpi oman aikansa stereotypiat, mutta toisaalta osassa niistä ovat myös Fredrika Runebergin vahvimmat naishahmot. Erityisen onnistunut puolestaan on novelli “Manalan neito”, jossa Fredrika Runeberg yhdistää saumattomasti Kalevalan tarustoa ja uskonnollista kuvastoa kertoakseen tarinan Kalmattaresta, yhdestä Manalan tyttäristä, joka rakastuu kuolevaiseen mieheen kieltäytyen noutamasta häntä Manalaan. Väinämöinen ei voi häntä auttaa, sillä Väinämöisen on väistyttävä mahtavamman tieltä, mutta neuvoo Manalan tytärtä kääntymään tämän mahtavamman, Kaikkivaltiaan, puoleen. Kalmatar on hyvä esimerkki Fredrika Runebergin naishahmoista – intensiivinen, voimakastahtoinen, ylväs ja kiihkeän uskollinen.

Kuvauksia ja unelmia Project Gutenbergissä

Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä on ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani, ja ilahduttavan varmaotteinen alku uudelle alueelle suomalaisessa kirjallisuudessa. Kuten monet tuon ajan romaanit – varsinkin historialliset romaanit – muodostuu teos kehyskertomuksesta ja varsinaisesta tarinasta. Varsinainen tarina seuraa kolmen naisen elämää ison vihan aikana, vahvaa ja ylevää matriarkkaa Katariina Boijea ja hänen kahta tytärtään, nuoreksi naiseksi varttunutta Margareettaa ja vielä tyttönä pidettyä Sesiliaa. Teos onkin ennen kaikkea kolmikon kasvutarina – Katariinan periaatteellinen ehdottomuus ja jyrkkyys lientyy ymmärtäväisemmäksi, Margareetta kasvaa itsenäiseksi ja vahvatahtoiseksi naiseksi, ja Sesilia kasvaa pelokkaasta tytöstä nuoreksi naiseksi, joka ymmärtää itsensä etsimisen tärkeyden. Myös Fredrika Runebergin novelleista tuttu lojaalius ja uskollisuus on vahvana läsnä halki koko kertomuksen – Katariina on lojaali periaatteilleen ja ihanteilleen, Margareetta puolestaan pitää vakaasti kiinni avioliitostaan alempisäätyisen aviomiehensä kanssa ympäristön tuomitsevuudesta huolimatta, ja Sesilia oppii, mitä tarkoittaa lojaalius itseään kohtaan. Romaani on kirjoitettu virkistävän vähäeleisesti, ilman monia moderneja historiallisia romaaneja vaivaavaa ylisanaisuutta. Se on myös ollut ilahduttavassa määrin aikaansa edellä siinä, miten luontevasti se tuo naisnäkökulman keskiöön aikana, jolloin miesnäkökulma oli vielä dominoivampi kuin nykyään.

Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä Project Gutenbergissä

 

Dante Alighieri – Vita nuova (Uusi elämä)

Dante Alighieri (1265 – 13/14.9.1321) oli runoilija ja kirjailija, joka kirjoitti yhden keskiajan tärkeimmistä runoeepoksista, Jumalaisen näytelmän, jonka kuvaukset Taivaasta, Helvetistä ja Paratiisista ovat muodostuneet ikonisiksi. Hän myös puolusti vahvasti kansankielistä kirjoittamista, ja valitsi italian magnus opuksensa kirjoituskieleksi – yleinen käytäntö tuohon aikaan yhä oli, että kaikki kirjallisuus kirjoitettiin latinaksi, mikä merkittävästi rajoitti ihmisten pääsyä kirjallisuuden äärelle. Häntä pidetäänkin yhtenä italialaisen kirjakielen tärkeimmistä kehittäjistä. Hänen tuotantoaan löytyy jonkin verran Project Gutenbergistä, ja suomeksi häneltä löytyy sieltä Jumalainen näytelmä, sekä yhteisniteenä että jaettuna kolmeen pääosaansa, ja Vita nuova (Uusi elämä) (vuodelta 1294).

Vita nuova kuvaa Danten rakkautta ikätoveriaan Beatricea kohtaan klassisen hovirakkauden kielellä – Beatrice on Danten sydämen donna, etäinen ja saavuttamaton rakkaus. Saman Beatricen kohtaamme uudestaan Jumalaisessa näytelmässä, jossa hän toimii Danten oppaana Taivaaseen. Danten Beatricella uskotaan olleen todellinen esikuva, mutta kuten kaikessa hovirakkaudessa, rakkauden kohde on nostettu jalustalle, tavallisten kuolevaisten yläpuolelle, idealisoiduksi “sydämen valtiattareksi”. Dante vei tätä idealisointia vielä tavanomaista pidemmälle – hänen Beatricensa ei ole pelkästään ylevöitetty, hän on jumalallinen, pyhä. Vita nuova on kirjoitettu omaelämäkerrallisesti, ja teosta pidetään – ainakin pääpiirteissään – aidosti omaelämäkerrallisena. Se koostuu lyhyistä luvuista, joissa Dante kuvailee aluksi jonkin tapahtuman tai tilanteen, sen jälkeen mahdollisen keskustelun tapahtuneen tiimoilta Amorin kanssa, Amorin, tuon armottoman valtiaan, jota kaikki rakastuneet palvelevat, ja joka vuoroin auttaa vuoroin vaikeuttaa rakastuneen elämää. Luvun päättää tilanteen kirvoittama runo, useimmiten ballata, jonka rakenteen Dante myös avaa lukijalle.

Vita Nuova Project Gutenbergissä

 

Honoré de Balzac – Laakson lilja: Maaseutuelämän kuvaus

Honore de Balzac (20.5.1799 – 18.8.1850) on yksi merkittävimmistä Ranskan realismin kulta-ajan kirjoilijoista ja eurooppalaisen realismin suunnannäyttäjistä. Hän oli prosaisti, novelisti, näytelmäkirjailija ja runoilija. Hänen teoksilleen tunnusomaisia ovat niiden voimakkaita mielikuvia maalailevat kuvaukset, jotka kuitenkin on tiiviisti sidottu realismiin – tunnelma, miljöö ja henkilögalleriat ovat eläviä ja todentuntuisia. Hänen magnum opuksenaan pidetään kesken jäänyttä sarjaa romaaneja, Inhimillinen komedia (La Comédie humaine), joka keskittyy kuvaamaan Napoleonin ajan jälkeistä ranskalaista elämää. Hänen tuotantonsa on todella kattavasti edustettuna Project Gutenbergissä, ja suomeksi häneltä löytyy sieltä kahdeksan teosta.

Laakson lilja (vuodelta 1835) on yksi Balzacin Inhimillinen komedia -sarjaa varten kirjoittamia romaaneja, ja se on loistava esimerkki hänen taidostaan luoda eläviä ja todentuntuisia henkilöitä ja miljöökuvauksia. Se on yhtä aikaa koko maailmaa syleilevä mutta samalla myös hyvin henkilökohtainen kuvaus nuoresta miehestä, jota on koko hänen elämänsä ajan laiminlyöty ja kaltoinkohdeltu. Se kertoo nuorukaisen kaipuusta tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, kaipuusta, jonka täyttymystä hän turhaan hakee kylmänkiskoiselta äidiltään, ja joka ajan saatossa muuntuu rakkaudenkaipuuksi hänen kohdattuaan erään nuoren naisen, jonka nimeä hän ei edes aluksi tiedä. Mutta sen sijaan, että Balzac sortuisi teoksessaan hovirakkauden kliseisiin, hän maalaa myös tästä nuoresta naisesta elävän hahmon, joka on yhtä todellinen kuin päähenkilökin. Laakson lilja kuvaa koskettavasti niin päähenkilön kokeman tunteen kuin miljöönkin puhtautta, kadottamatta kuitenkaan hetkeksikään realismiaan.

Laakson Lilja Project Gutenbergissä

 

Oscar Wilde – Onnellinen prinssi ynnä muita kertomuksia

Oscar Wilde (16.10.1854 – 30.11.1900) on yksi tunnetuimmista 1800-luvun kirjailijoista. Hänen tunnetuin työnsä on kiistämättä romaani Dorian Grayn muotokuva, mutta sen lisäksi hän kirjoitti runsaasti muutakin: proosateoksia, esseitä, epigrammeja, näytelmiä, ja useamman satukokoelman. Hänen tuotantonsa on todella kattavasti edustettuna Project Gutenbergissä, ja suomeksi häneltä löytyy sieltä neljä teosta, Dorian Grayn muotokuva, De profundis, Sosialismi ja individualismi, ja satukokoelma Onnellinen prinssi ynnä muita kertomuksia (vuodelta 1888).

Onnellinen prinssi ynnä muita kertomuksia kerää yksiin kansiin viisi Wilden satua: “Onnellinen prinssi”, “Itsekäs jättiläinen”, “Satakieli ja ruusu”, “Uskollinen ystävä” ja “Ihmeellinen raketti”. Wilde kirjoitti kokoelmansa sadut alkujaan lapsille, mutta ne eivät ole lapsille siinä mielessä missä me tänäpäivänä sadut miellämme – toki niitä voi yhä lapsille lukea, ne ovat upeasti kirjoitettuja, mutta niiden teemat todennäköisesti edellyttävät keskustelua lapsen kanssa sekä etu- että jälkikäteen. Kertomukset nimittäin käsittelevät viiltävällä tarkkasilmäisyydellä itsekkyyttä, epäoikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta ja kärsimystä, sekä suomivat armotta tekopyhää hurskastelua (joka suorastaan henkilöityy “Uskollisen ystävän” mylläriin). Tekopyhyyden kontrastiksi useissa tarinoissa on läsnä myös aito epäitsekkyys ja hurskaus – uskonnollisuus on vahvana läsnä osassa tarinoita. Wilde kuvaa Jumalaa rakastavana isänä, joka palkitsee kutsumalla luokseen niin aidosti hyvät kuin myös vilpittömän parannuksen tehneet.

Onnellinen prinssi ynnä muita kertomuksia Project Gutenbergissä

Lähteet:

Lebert, Marie (2008) Project Gutenberg (1971–2008). University of Toronto & Project Gutenberg.

Project Gutenberg (2020) Gutindex.all . http://www.gutenberg.org/dirs/GUTINDEX.ALL . Haettu 6.4.2020.

Teksti: Satu Nikander
Kuvat Kirjasammon teostietosivuilta