Runeberg, Johan Ludvig

 
Nimi
Runeberg, Johan Ludvig
Kirjailijan muu nimi
Rbg
X
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Elämäkertatietoa
Syntynyt
5.2.1804 Pietarsaari

Kuollut
6.5.1877 Porvoo

Koulutus
Yo 1822 Vaasan lukiosta. FK 1827 Turun akatemiasta.

Ammatti
Työskenteli kotiopettajana, Roomalaisen kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa 1830. Opettajana Helsingfors lyceumissa 1831-1837, latinan kielen lehtorina Porvoon lukiossa 1837-, Kreikan kielen lehtorina 1842-, rehtori 1847-50. Toimittajana Helsingfors Morgonbladissa 1832-1837, Borgå Tidningin perustaja ja päätoimittaja 1838. Vihittiin papiksi 1838.

Harrastus
Metsästys


Pietarsaari on J.L. Runebergin syntymäkaupunki. Hänen isänsä oli Lorens Ulrik Runeberg (1772-1828), ammatiltaan merikapteeni ja laivanvarustaja, ja äitinsä Anna Maria Malm (1782-1834). Johan Ludvig oli vanhin kuudesta sisaruksesta. Perheen taloutta koetteli kovasti isän halvaantuminen 49-vuotiaana. J.L. Runeberg aloitti koulunkäyntinsä ”Westmanin mummon” pientenlastenkoulussa ja jatkoi koulunkäyntiään 1815 Vaasassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Turun akatemiassa, mutta huono taloudellinen tilanne pakotti hänet ottamaan kotiopettajan paikan Saarijärveltä. Jatkettuaan opintojaan Turussa hänet promovoitiin maisteriksi 1827 kreikka pääaineena.

Turun palon jälkeen 1827 yliopisto muutti Helsinkiin. Näihin aikoihin oli Runeberg tutustunut tullinhoitajan tyttäreen Fredrika Tengströmiin Paraisilla, jossa hän opetti arkkipiispa Jacob Tengströmin lapsenlapsia. Arkkipiispa oli Fredrika Tengströmin setä ja Johan Ludvig Runebergin isän serkku. Fredrikan ja Johan Ludvigin kesken syttyi ihastus, mikä johti kihlautumiseen 1828 sen jälkeen kun kihlaus ”saarijärvenmorsiamen” Maria Nygrénin kanssa oli purkautunut. Vuonna 1831 pidettiin Fredrika Tengströmin ja Johan Ludvig Runebergin häät. Perheen esikoinen ja ainoa tytär Anna Carolina näki päivänvalon 1832. Hän eli ainoastaan yhden vuoden.

Elämä jatkui Helsingissä. Perustettiin kuuluisa Lauantaiseura, jossa oppineiden keskustelujen aiheina olivat kirjallisuuden lisäksi kansalliset kysymykset.

Runebergin perhe muutti 1834 suurempaan asuntoon, johon majoittuivat myös Runebergin kaksi naimatonta sisarta. He ylläpitivät pikkulasten koulua Runebergien kotona. Vielä kerran muutettiin Helsingissä ennen kuin siirryttiin Porvooseen.

Vuosi 1837 oli merkkivuosi. Toukokuun 17. päivänä muuttivat Fredrika ja Johan Ludvig Runeberg Porvooseen. Tavarat oli lähetetty laivalla Porvooseen, siksi perheen mukana ei kuormassa ollut varsinaista muuttoirtaimistoa, mikä oli onni ajatellen muuttopäivän huonoa säätilaa. Kerrotaan, että perille päästiin vasta myöhään illalla ja voidaan olettaa, että perhe, johon silloin kuului myös kaksi pikkulasta, oli nääntymäisillään saapuessaan vihdoin rouva Asteniuksen majataloon viettääkseen siellä ensimmäisen yönsä Porvoossa.

Johan Ludvig Runeberg oli saanut viran latinan ja kaunopuheisuuden lehtorina Porvoon kymnaasissa, jossa hän aloitti jo saapumistaan seuraavana päivänä. Perheen ensimmäinen koti Porvoossa sijaitsi silloisen Kirkkokadun, nykyisen Papinkadun, itäreunalla. Syksyllä 1837 perhe muutti tilavampaan asuntoon Pappilanmäelle. Asunnon omisti kymnaasin vahtimestari Olander. Asunto oli kylmä ja vetoisa, mikä johti siihen, että Johan Ludvig sai vaikean keuhkokatarrin ja Fredrika korvasairauden. Vuotta myöhemmin jouduttiin korvaa operoimaan, mikä todennäköisesti aiheutti Fredrikalle elinikäisen kuulovamman.

Kesän 1837 vietti Runebergin perhe Veckjärvellä lukuun ottamatta keskiviikkoja, jolloin Johan Ludvig käveli tuomiokapituliin osallistuakseen vastavalittuna jäsenenä kokouksiin.

Fredrika Runeberg synnytti kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli pieninä. Lasten nimet ja syntymävuodet merkittiin perheraamattuun: Anna Carolina 1832 (kuoli 1833), Ludvig Michael 1835, Lorenzo 1836, Walter Magnus 1838, Johan Wilhelm 1843, Jacob Robert 1846, Edvard Moritz Adolf 1848 (kuoli 1851) ja Fredrik Carl 1850.

Vuonna 1842 J.L. Runeberg vaihtoi virkansa kreikan kielen lehtorin virkaan Porvoon kymnaasissa. Hänen viikkotuntimääränsä vaihteli kahdeksasta kahteentoista, mikä soi hänelle mahdollisuuden paneutua myös muihin tehtäviin. Näistä tietyt tehtävät, kuten kiertävä rehtorinvirka, olivat pakollisia. Vuonna 1857 Runebergille myönnettiin ero täydellä palkalla. Tällöin hän oli ehtinyt toimia muutaman vuoden uudessa koulurakennuksessa, joka vihittiin käyttöön 1850.

”Runebergin koti” on vakiintunut nimitys talolle Porvoossa Aleksanterinkadun risteyksessä, jonka talon J.L. Runeberg osti syksyllä 1852 tuomiorovasti Daniel Lindhiltä. Täällä Runeberg asui kuolemaansa saakka 1877.

Joulukuussa 1863 Runeberg sai aivoverenvuotokohtauksen metsästysretkellä seuranaan nuorin poikansa, 13-vuotias Fredrik. Seurauksena oli halvaantuminen, ja sairaus sitoi hänet sänkyyn lähes kokoaikaisesti loppuelämäksi toukokuun kuudenteen 1877. On yleisesti tunnettua, miten ”vaativaa potilasta” hoiti – ammattillisen lääkärin lisäksi – koko ajan kotiväki, lähinnä rouva Fredrika ja luottopalvelijatar Maria Degerth, joka on saanut viimeisen leposijansa Näsinmäellä Porvoossa Johan Ludvigin ja Fredrikan haudan lähellä.

Maamme

Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko Maamme-laulua edelleen pitää kansallislaulunamme mieluummin kuin Finlandiaa. Ensimmäistä käsinkirjoitettua Maamme-runoa, Runebergin pienellä käsialalla päivättynä vuodelle 1846, säilytetään Svenska Litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä. Toukokuun 13. päivänä 1848 esitettiin Helsingissä Fredrik Paciuksen sävellys Johan Ludvig Runebergin Maamme-runoon. Paavo Cajander suomensi runon 1889. Näin voitiin Maamme-laulu valita Suomen kansallislauluksi.

Ensiesiintyminen kirjailijana 1830

Esikoisteoksensa Dikter Runeberg julkaisi omakustanteena 1830. Motto ”Vaikk´elää haavees, jota hait, ...” (Runeberg: Runoteokset ; 1.osa /suom. O-. Manninen) on otettu runosta ”Joutsen”. Kaksi kuukautta myöhemmin ilmestyi hänen dosentiväitöskirjansa Euripiden tragediasta Medeia verrattuna Senecan Medeiaan. Vuotta myöhemmin hän kirjoitti runoelman Graven i Perho (suom. Hauta Perhossa) ”kuumehoureessa”, kuten Fredrika Runeberg asian ilmaisi. Runo palkittiin Svenska akademin pienellä kultamitalilla. Elgskyttarne (suom. Hirvenhiihtäjät) ilmestyi 1832. Hänen toinen, lyyrisiä runoja sisältävä runokokoelmansa ilmestyi 1833. Suurin osa näistä oli aikaisemmin julkaistu Helsingfors Morgonbladissa. Samassa lehdessä oli julkaistu myös komedia Friaren från landet (suom. Maalaiskosija), joka ilmestyi kirjana 1834. Vuonna 1836 ilmestyi Hanna, runoelma kolmessa laulussa. Virikkeen tähän hän oli saanut nähdessään nuoren tytön kangaspuiden ääressä. Tällä runosikermällä hän saavutti yleisön suuren suosion.

Julkvällen, runoelma kolmessa laulussa ilmestyi 1841, ja samana vuonna ilmestyi myös Nadescha. Kolmas runokokoelma ilmestyi 1834 Porvoossa. Tukholmassa painettiin samana vuonna Nya Dikter.

Vuonna 1844 ilmestyi eeppinen runo Kung Fjalar. Pohjana runolle on vanha kreikkalainen hybris-ajatus siitä, että se, joka kilpailee jumalteen kanssa, tullaan syöksemään surman suuhun. Runoa on pidetty kaikkein henkilökohtaisimpana J.L. Runebergin tuotannossa.

Sanotaan, että J.L. Runeberg oli kulkenut tien, joka johtaa jättimäisestä uhmasta inhimilliseen nöyryyteen työstäessään valmiiksi Vänrikki Stoolin tarinoita vuosina 1848-1860. Teos käsittelee Suomen sotaa 1808-1809, johdantorunonaan Maamme-laulu.

Vuonna 1853 Runebergista tuli Virsikirjakomitean jäsen. Tämä johti hänen 1857 ilmestyneeseen ehdotukseensa.: Förslag till svensk psalmbok för Finland.

Vuonna 1863 ilmestyi Kungarne på Salamis kaksi päivää ennen kuin kohtalokas aivoverenvuoto aiheutti runoilijan vartalon oikean puoliskon halvaantumisen ja vaikeutti hänen puhumistaan.

Todennäköisesti viimeinen J.L. Runebergin tuottama teksti on kertomus kielosta (1875), josta sittemmin tuli Suomen kansalliskukka: ”Näin kerran unta, että olin taivaassa. Näin siellä kaikki ne kukat, tunsin kaikkien niiden kukkien tuoksun, jotka olivat minulle ennen rakkaita. Mutta maiset kukat olivat taivaisiin verrattuina kuin ne olisivat kasvaneet kuun kajossa eivätkä auringon valossa. Kielo yksin oli kaltaisensa sekä taivaassa että maan päällä. Sama viattomuuden väri, sama hieno tuoksu siellä taivaassa kuin täällä alhaalla, mutta täällä vain muutamia päiviä keväällä, siellä ympäri vuoden.” (Runeberg: Runon vuodenajat : erillisrunoja I-II / suom. Tarmo Manelius).
Tuotanto:

Luettelo Johan Ludvig Runebergin tuotannosta ja bibliografisia viitteitä sisältyy kirjaan Suomen kirjailijat – Finlands författare 1809-1916. -Helsinki, 1993.

Teksti: Benita Ahlnäs

Lähteet:

Castrén, Gunnar: Johan Ludvig Runeberg. Stockholm 1950
Hirn, Yrjö: Runebergskulten. Helsingfors 1935
Mårtenson, Gunnar: Fru Astenii värdshus. Helsingfors 1942
Nyberg, Folke: Borgå Gymnasium. Från Viborg till Borgå 1641-1991. Borgå 1991
Nyström, Lars: Om J.L. Runeberg och andra. Borgå 2002
Rahikainen; Agneta: Johan Ludvig & Fredrika Runeberg. En bildbiografi. Helsingfors 2003
Runeberg, Fredrika: Receptbok. Helsingfors 2003
Strömborg, J.E.: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg I-IV. Ny upplaga av Karin Allardt. Helsingfors 1928-1929. Supplementband 1860-1877 av Karin Allardt. Helsingfors 1927
Suomen kirjallisuus - Finlands författare 1809-1916. Helsingfors 1993.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kansallisrunoilija J. L. Runebergin laajaan tuotantoon sisältyy mm. runoja ja runoelmia, novelleja, näytelmiä ja virsirunoutta. Alun perin ruotsiksi ilmestyneen tuotannon suomennoksia ilmestyi v:sta 1844 alkaen, viimeisimmät 2004 Risto Ahdin kääntäminä. Runebergin teoksia on käännetty 1860-luvulta alkaen useille vieraille kielille ja hän itse käänsi ja mukaili runoja eri kielistä.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia sotakirjailijoita. Toim. Kari-Otso Nevaluoma. BTJ, 2001.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Runeberg, Fredrika(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1860-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Pietarsaari
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Lauantaiseura
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Turku
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1850-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Porvoo
  • Snellman, Johan Vilhelm(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Turku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Parainen
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Lauantaiseura
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Turku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    opettajat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Topelius, Zacharias(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Elävän arkiston upotuskoodi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Lauantaiseura
  • Ammatti
    toimittajat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Hemmer, Jarl(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Porvoo
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Kuolinpaikkakunta
    Porvoo
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Procopé, Hjalmar(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Kuolinpaikkakunta
    Porvoo
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    toimittajat
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Porvoo
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Nordmann, Petrus(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Porvoo
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Ammatti
    toimittajat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    opettajat
  • Kuolinpaikkakunta
    Porvoo
  • Hammarström, Artur(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Ammatti
    opettajat
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kirstinä, Väinö(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    opettajat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    toimittajat
  • Lönnrot, Elias(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Elävän arkiston upotuskoodi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Lauantaiseura
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Turku
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Runeberg, Carolina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Lauantaiseura
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Pietarsaari
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Synnyinpaikkakunta
    Pietarsaari
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Ammatti
    opettajat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Suomenruotsalaiset kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  •