Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Paloheimo, Oiva

On sama kuin
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuunnelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
aforismikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
sadut
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuunnelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
kokoomateokset
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
sadut
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Lapsena orvoksi jäänyttä Oiva Paloheimoa askarrutti orpouden tragiikka koko hänen kirjailijanuransa ajan. Yli kaksikymmentä teosta julkaisseen kirjailijan keskeisin tematiikka rakentuikin lapsuuden kokemuksille. Paloheimon tuotanto oli tyylillisesti varsin monipuolista: hän sai kiitosta runoilijana, mutta kenties tunnetuin hän oli kuitenkin romaanikirjailijana. Lisäksi hän kirjoitti novelleja, oli myös taitava pakinoitsija ja kirjoitti lapsille satuja.

(Kansallisbiografia)


Paloheimon tunnetuin teos on lastenkirja Tirlittan (1953).
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Käännöksiä antologioissa:

ranska:
Prose finlandaise: anthologie, käänt. Jaakko A. Ahokas, Seghers, 1973:
- Une enfance inquite Katk. Levoton lapsuus -romaanista

ruotsi:
Finsk lyrik, käänt. Joel Rundt, Söderström, 1936:
- En liten, ödmjuk dikt
- Tystnande sång
Fågeln flyger långt: finsk dikt i svensk tolkning, käänt. Joel Rundt, Söderström, 1952:
- Den goda jorden
- Meditation i augustikväll

saksa:
Christus-Gedichte aus dem Norden, käänt. Friedrich Ostarbild, Union Verlag, 1957:
- Die Erscheinung im Schutzengraben - runo kok. Elopeltojen yli

unkari:
A boldogtalan konzervatív: mai finn elbeszélök Európa könyvkiadó, 1968:
- runoja
Finn költök antológiája, Kozmosz Könyvek, 1973:
- Krisztus es a kereszteny

venäjä:
Metšta o dome : Rasskazy finskih pisatelei, Izd. inostrannoi literatury, 1962:
- Spljustsennye lestsi - novelli Litistyneet lahnat kok. Tuonen virran tällä puolen

viro
Soome novell, käänt. V. Helde, Eesti Raamat, 1968:
- Austuseta vanadus - novelli Kunniaton vanhuus kok. Tuonen virran tällä puolen
- Laiaks litsutud latikad - novelli Litistyneet lahnat kok. Tuonen virran tällä puolen

Käännöksiä myös teoksessa 20th century Scandinavian poetry: the development of poetry in Iceland, Denmark, Norway, Sweden, Finland 1900-1950, toim. Martin Allwood, Richard Impola ja Helena Marklund, Söderstörm, 1950
Näytelmät ja TV:
- Lepakko. Näytelmä, romaanista dramatisoineet Marita Jama ja Kari Paukkunen. Ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterissa 27.1.1989.
- Mollen löytötavaraa: Juhannusenkelit. Oiva Paloheimon tarinan pohjalta dramatisoinut Rauni Mollberg. TV-esitys 3. 3. 1990.
- Tunneli. Kuunnelma samannimisen novellin pohjalta. 1985.
- Vale-konsulentti. 1-osainen seuranäytelmä. 4 s. s.n., 1943.

Muuta tuotantoa:
- Juhlaruno Suur-Savon maakuntaliiton maakuntajuhliin 2-3.8.1947: pyhien kivikirjoitusten maa. 4 s. s.n., 1947.
- Runoja kokoelmassa Nuoret runoilijat 1934, s. 81-95. WSOY 1934.
Lähteitä ja viittauksia
Lähdeteoksia:
- Krohn, Eino: Vangittu Jumala ja itkevä Saatana: Oiva Paloheimon kaksi elämän aspektia teoksessa Kaksi lukittua lipasta: tutkielmia kirjallisuuden ja estetiikan alueilta, WSOY 1961.
- Lastenkirja aikansa kuvastimena, toim. Marja suojala & Teresia Volotinen, BTJ Kirjastopalvelu 2005.
- Niinistö, Maunu: Syvä lähde: raamatullista ainesta suomalaisessa runoudessa, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1969.
- Oiva Paloheimon Pan ja kaupunki - Sari Kivistön artikkeli teoksessa Runosta runoon: suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan / toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen, WSOY 2004
- Paloheimo, Matti: Levoton Lippi: isäni Oiva Paloheimo, Tammi 1985.
- Suojanen, M. K.: Nainen Oiva Paloheimon symboliikassa teoksessa Sananjalka: Suomen kielen seuran vuosikirja, Suomen kielen seura 1969.
- Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon, WSOY 1947.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi