Vuorio, Maria

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Tammi

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Muut teokset (kääntäjänä)

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Mieluisimpia maisemiani taitaa olla suomalainen sekametsä. Sellainen missä kasvaa mustikoita ja haperoita, kehnäsieniä ja tatteja, sekä puolukoita ja harmaata jäkälää. On sammaleisia rinteitä ja suuria siirtolohkareita, koivut humisevat, haavat läpisevät ja kuuset laulavat. Sujahtaa haukka, raakkuu korppi. On soita, rämeitä, rotkoja. Harjanteelta mäntyjen lomasta näkyy kirkkaana loiskuava järvi.

Myös vanhoilla pienillä rautatieasemilla tunnen syvää ja lämmintä tuttuutta. Olihan lapsuudenkotini Urjalassa rautatieaseman vieressä. Yhdeksänvuotiaaksi asti vietin paljon aikaa rautatieasemalla matkustavaisia ihmisiä ja asemamiesten töitä seuraten. Toteutumaton haaveeni oli saada ajaa yksin vauhdikkaasti Turun suuntaan resiinalla.

En ole koskaan halunnut elää muuta aikaa kuin omaani. Tunnen yhteenkuuluvuutta ikäluokkaani, vaikka pidänkin itseäni "iättömänä" kuten varmaan moni muukin. Muistan hyvin, millaista oli olla lapsi ja millaista nuori, aavistelen vanhuutta. Huomaan, että elämä on kovin lyhyt, mutta kuitenkin siihen mahtuu aivan määrättömästi.
(Sanojen aika)


"Kirjoitan kaikesta mitä olen nähnyt ja kuullut, käytän asiatietoja, muistoja ja päähänpistoja. Aiheita syntyy tässä hetkessä silmien edessä ja niitä tulee viikkojen tai vuosien, vuosikymmentenkin takaa, tuntemattomastakin. Mielessä muhii kirjallinen komposti. --- Haluan aina arvostaa sitä, mitä kirjoitan. Usein tunnen, etten ole kirjoittanut tarpeeksi - tai mikä askarruttavinta: että tärkein on vielä kirjoittamatta."
(Matka mielikuvitukseen, 2004)

Elämäkertatietoa

julkaissut myös nimellä Maria Mikkola

palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1986 (Eeva)
Tauno Karilas -palkinto 1986 (Eeva)
Topelius-palkinto 1995 (Jonakin toisena päivänä)
Topelius-palkintoehdokas 1996 (Matka joka aina taittui)
Finlandia Junior -palkintoehdokas 1999 (Olen nähnyt sellaisen) ja 2000 (Kultaraha nurkan alla)
Finlandia Junior -palkintoehdokas 2005 (Siitä ei kukaan tiedä)
Arvid Lydecken -palkinto 2006 (Jäniksen housuissa)
Finlandia Junior -palkintoehdokas (Orava ja pääskynen)
Suomi-palkinto 2009

harrastukset:
"Työ ja harrastukset lomittuvat elämässäni kuin loimet ja kudelmat, niitä on oikeastaan mahdoton erottaa toisistaan - ja niin on ollut tarkoituksenikin. Olen tehnyt paljon kaikenlaista käsilläni: kuvia, veistoksia, lyijylasimaalauksia, vaatteita, leipää, leikkejä, pyykkiä, marjojen ja sienten poimintaa, kalojen perkausta, puutarhanhoitoa, kirjeitä, kirjoittamista... Oli aika jolloin kädessäni oli päivittäin lapsen käsi, tai nostin syliini jonkun kolmesta lapsestani. Koirankin käpälän karheus on tuttua. Käsissä on paljon muistoa. Käsissä kai asuu ihmisen sielu."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Mukana antologiassa Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista (Tammi 2004).

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Voipio, Myry: Maria Vuorio : perhosten puheenvuoroja. Teoksessa: Suomalainen satu. 2, Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä. BTJ, 2010.