Taikavuori

Tässä kuussa tuli kuluneeksi 100 vuotta saksalaisen Thomas Mannin (1875-1955) romaanin Taikavuori (WSOY 1957, suom. Kai Kaila) ilmestymisestä. Romaani on yksi saksalaisen ja eurooppalaisen romaanikirjallisuuden suurimmista klassikoista. Se kertoo parikymppisestä laivanrakennusinsinööristä Hans Castorpista, joka lähtee Alpeilla Davosissa sijaitsevaan parantolaan. Siellä hänen on tarkoitus lomailla ja tavata tuberkuloosia sairastavaa serkkuaan. Aika parantolassa venyykin seitsemäksi vuodeksi. Näiden vuosien aikana hän käy mielenkiintoisia filosofisia keskusteluita parantolan asukkaiden kanssa. Keskustelut avaavat näkymän eurooppalaiseen ajattelumaailmaan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Romaanin pohjalta kuunnelman sovittaneen Outi Nyytäjän mukaan ”Taikavuoressa on kehotus katsoa asioita toisella tavalla kuin nykyään, suoraan”.

Taikavuoren painos on ollut pitkään lopussa, ja sitä on ollut hankala löytää kirjastoista. Onneksi kirjasta on sen 100-vuotisjuhlan merkeissä ilmestymässä uusi painos joulukuussa 2024.

”Hans Castorp oli siis vuodepotilaana lauantai-iltapäivästä lähtien, koska häntä ympäröivän maailman korkein mahti, hovineuvos Behrens, oli niin määrännyt. Hän lepäsi kädet ristissä niskassa ja yllään yöpaita, jonka rintataskua koristivat koruommellut nimikirjaimet H.C. Hän makasi puhtaassa valkoisessa vuoteessaan, amerikattaren – ja luultavasti myös joidenkin muiden – kuolinvuoteessa ja katseli kattoon koruttomin, nuhan samentamin sinisin silmin pohdiskellen tilanteen outoutta. Ei pidä kuitenkaan otaksua, että Hans Castorpin katse olisi ilman nuhaa ollut kirkas ja selkeä, sillä hänen sisimmässään, olipa se miten mutkaton tahansa, vallitsi nyt sekava ja hapuilevan puolirehellinen tunnelma.”