Rock, runo ja romaani.

Useat suomalaiset rockmuusikot ovat kunnostautuneet kirjallisuuden parissa julkaisemalla lähinnä elämäkerrallisia teoksia tai kokoelmia tuottamastaan laululyriikasta. Kuitenkin yllättävän harva kotimainen muusikko on lähtenyt kokeilemaan siipiään varsinaisen kaunokirjallisuuden puolella. Tässä muutamia Kirjasammon tärppejä aiheesta:

- Kaunokirjallisella alalla yksi eniten julkista näkyvyyttä saaneista suomalaisista muusikoista lienee Kauko Röyhkä, joka on julkaissut useita romaaneja ja novelleja. Röyhkän romaani ”Kaksi aurinkoa” oli ehdokkaana Finlandia -palkinnon saajaksi vuonna 1996.

- Röyhkän lisäksi suomalainen sanoittaja, kirjailija, muusikko Jukka Itkonen on saanut lukuisia palkintoja. Useita runokokoelmia julkaissut Itkonen valittiin vuonna 2002 vuoden runoilijaksi.

- Enemmän marginaaleissa pyörineistä muusikoista Kai Raumonen on myös julkaissut runoja. Hänen esikoisteoksensa ”Ruukkubasso” ilmestyi vuonna 1982. Undergroundmusiikin parissa vaikuttanut runoilija Markku Into oli puolestaan mukana tunnetussa yhtyessä Suomen Talvisota 1939–1940, jossa vaikuttivat muun muassa Rauli ”Badding” Somerjoki, kirjailijamuusikko M. A. Numminen, sekä kirjailija ja kääntäjä Jarkko Laine.

- Naismuusikoista Kikka Laitinen on julkaissut 1998 romaanin "Hello, Mary-Lou!". Peräseinäjoen kartalle nostaneen Noitalinna huraa! –yhtyeen laulaja Sari Peltoniemi on noteerattu useaan otteeseen vuosien varrella kirjallisissa piireissä. Peltoniemen tuotantoon kuuluu monipuolisesti lasten- ja nuorten romaaneja sekä novelleja, saturomaaneja ja scifinovelleja. Hänen nuorille suunnattu romaani ”Hirvi” ja lastenromaani ”Kukka Kaalinen koulutiellä” ovat olleet vuosina 2001 ja 2002 Finlandia junior –ehdokkaina. Hän on myös ollut ehdolla Topelius-palkinnon saajaksi ja hän sai vuonna 2005 Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon.

- Sanoitusten kautta usea muusikko on kokenut etenkin runouden omaksi lajikseen kirjallisuuden parissa. Näkyvimmät suomalaiset runoja tehneet rocksanoittajat lienevät Juice Leskinen, Tuomari Nurmio ja CMX-yhtyeen keulakuva A.W. Yrjänä. Taiturimaisen sanoitustyön ohella runoja kirjoittanut Leskinen julkaisi myös novelleja ja pakinoita. Nurmio puolestaan on julkaissut elämänkerrallisten teosten ja nuottien lisäksi runokokoelman ”Karvainen sielu” vuonna 1994. Musiikin lisäksi myös kirjallisella kentällä tuottelias A.W. Yrjänä on ehtinyt julkaista lukuisten levytysten lisäksi jo viisi runokokoelmaa sekä päiväkirjateoksen tähän mennessä. Hänen uusin kokoelmansa ”Angelus” ilmestyi 2010.

- Useasti Yrjänän yhteydessä mainitun YUP-yhtyeen keulakuvana ollut ja nykyään sooloartistina, sekä kirjailijana toimiva Jarkko Martikainen on puolestaan kunnostautunut etenkin novellien parissa. Martikaisen novellit ovat tragikoomisia kertomuksia useiden eri ihmisten elämästä yhteiskunnan pyörteissä. Martikaisen esikoisteos "Pitkät piikit ja muita kertomuksia" julkaistiin 2005. Novellikokoelma sai vuonna 2008 seurakseen ”Yhdeksän teesiä” nimisen kokoelman runoja.

- Edellä mainittujen muusikko-kirjailijoiden lisäksi kirjallisuuden monitaiturina on tullut tunnetuksi ajan mittaan etenkin Absoluuttinen Nollapiste –yhtyeen laulaja-sanoittaja Tommi Liimatta, joka on julkaissut romaaneja, runoja ja tekstikokoelmia. Jälkimmäisistä merkittävin on hänen kokoamansa Pahkasika-antologia. Liimatan sarjakuva-albumit ”Rengin tarpeet”, ”Masturbaatio Ranualla” ja ”Ei vaikuta keikkaan” ovat saavuttaneet myös vankan kulttisuosion vuosien kuluessa.

- Liimatan lisäksi sarjakuvataiteilijana on menestynyt Black Audio ja Steel Mammoth yhtyeissä vaikuttanut Ville Pirinen, joka sarjakuvien lisäksi on tuottanut myös grafiikkaa ja kansikuvia eri yhtyeille. Pirisen suositut ”Yhesti yhes paikas” –sarjakuvat saavat neljännen osan vuoden 2011 aikana. Myös omaperäisistä ja absurdeista sarjakuvistaan tunnettu Jyrki Nissinen vaikuttaa Seksihullut-nimisessä yhtyeessä. Nissisen uusin teos ”Tylsät ritarit” ilmestyi 2011.

Muistatko lisää suomalaisia muusikoita, jotka ovat toimineet ahkerasti kirjallisuuskentällä? Jaa aiheesta kokemuksia keskustelualueella tai kommentoi alapuolella tätä artikkelia.

Teksti: Kimmo Leijala, Kirsi-Maria Castrén-Harju / Kirjasampo.fi

Kuva: TAMMI / Jussi Aalto