Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Aronpuro, Kari

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Pepe Makkonen/ Tammi
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Nimi
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Kari Aronpuro (s. 1940) on tamperelainen runoilija. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri puolilla Suomea. Aronpuron esikoisteos Peltiset enkelit ilmestyi vuonna 1964. Hänen laaja tuotantonsa koostuu pääosin runoudesta, mutta hän on kirjoittanut myös proosaa ja käsikirjoituksia. Aronpuron tuotantoa on käännetty ainakin bulgariaksi, englanniksi, hollanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.

Vuonna 2010 julkaistiin Aronpuron 21. kokoelma Kihisevä tyhjä ja valittujen runojen kokoelma Retro 1964-2008, jonka on toimittanut kirjallisuudentutkija Vesa Haapala. Hän kuvailee Aronpuron runoutta näin: “…on vaikea nimetä kovinkaan monta suomalaista kirjailijaa, jotka olisivat kirjoittaneet viiden vuosikymmenen ajan ja säilyttäneet yhtä tuoreen otteen kirjoittamiseen kuin Kari Aronpuro. Hän kuuluu niin maamme avantgarden klassikoihin kuin uuden runon hienoimpiin tekijöihin.”

Lukukeskus

---

Moninkertaisesti palkittu runoilija Kari Aronpuro (s. 1940 Tampereella) on kirjastonhoitaja ja kirjailija. Hän on toiminut kirjastonhoitajana Tampereella (1964–1971), Rääkkylässä (1972), Kemissä (1972–1981) ja jälleen Tampereella (1981–2003).

Aronpurosta tuli kirjailija vuonna 1964 esikoisrunokokoelmalla Peltiset enkelit. Vuotta myöhemmin hän herätti huomiota romaanillaan Aperitiff – avoin kaupunki, joka uudisti suomalaista proosaa esittelemällä hajanaisen, postmodernin romaanimuodon. Poliittisen osallistumisen kautensa jälkeen Aronpuro kiinnostui 1970-luvulla semiotiikasta ja strukturalismista. Näiden ajatussuuntien keskeisiä kysymyksiä merkkien ja kirjoituksen luonteesta hän on sittemmin pohtinut runoissaan, joiden rakennusaineiksi kelpaavat tasa-arvoisina kaikki kielen tarjoamat aihepiirit ja äänilajit. Aronpuro tunnetaan ennen muuta oppineena, viittauksia viljelevänä runoilijana, jonka tuotannossa kohtaavat historian anekdootit, suurten filosofien opit ja koko maailman kirjallisuus.

Aronpuro on voittanut lukuisia arvostettuja palkintoja, mm. ensimmäisen Runeberg-palkinnon vuonna 1987, ja saanut ansiomerkkejä ja muita huomionosoituksia, esim. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2004. Hänelle on myönnetty valtion taiteilijaeläke.

(Tammi)

---


opinnot:
yo 1961, kirjastotutkinto 1964

Luottamustehtäviä: Pirkkalaiskirjailijat ry hallitus 1983-96, 2003-2006, sihteeri 1990-94, kunniajäsen 2007 Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintolautakunta 1967-71 ja 1982-96, Runeberg-palkinnon valintalautakunta 1989, Tampereen kirjastolautakunta 1969-71

Palkinnot: J.H. Erkon esikoisteospalkinto 1964
Tampereen kaupunginhallituksen asettaman toimikunnan jakamia luovan kirjallisen työn palkintoja
Valtion kirjallisuuspalkinto 1982, -92
Lapin läänin taidepalkinto 1980
Runeberg-palkinto 1987
Hämeen läänin taidepalkinto 1992
Eeva-Liisa Manner -palkinto 2000
Väinö Linnan palkinto 2003
Tanssiva karhu -palkinto 2006
Eino Leino -palkinto 2011

Finlandia-palkintoehdokas 1991
Runeberg-palkintoehdokas 1991
Einari Vuorela -runopalkintoehdokas 1997
Tanssiva karhu -palkintofinalisti 2001, 2004 ja 2009
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2002

Suomen Semiotiikan Seuran kunniajäsen 1999
Pro Finlandia -mitali 2004

Harrastaa ruukkukasveja ja Suomen teollisuushistoriaa

Kari Aronpuro on tamperelainen runoilija, jonka laaja tuotanto käsittää mm. 21 runokokoelmaa, valittujen runojen kokoelman, proosaa, käsikirjoituksia sekä tilausrunoja ja suomennoksia. Aronpuron tuotantoa on käännetty ainakin bulgariaksi, englanniksi, hollanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.

Vuonna 2011 Aronpuro sai Eino Leinon palkinnon. Seura perustelee palkintoa näin: "Vuoden 2011 Eino Leinon palkinnon saa Kari Aronpuro työstään runouden vastavirtamiehenä sekä tinkimättömänä kielellisenä kokeilijana ja arkeologina. [...] Vuonna 1964 ilmestyneestä Peltisistä enkeleistä lähtien on Kari Aronpuron tuotanto merkillistänyt suomalaista nykyrunoutta punomalla aina uudenlaisia havaintoja ja keskeneräisiä suhteita hengästyttäviin mittasuhteisiin saakka.
Kari Aronpuro on aikamme viimeisiä ensyklopedistejä, kaikenoppineita tiedon arkeologeja, joka tolttiholtittomasti selailee sanoja kuin Don Quijote tuulta. Hän asettelee kieleen koetelmia, joita pitkin lukija voi kiivetä uskaltamiinsa korkeuksiin.

Kari Aronpuron runoissa svengaavat vaatenaulakot ja jänikset, niissä soi semanttinen jazz, maailmallinen kielipeli ja biblioarkeologinen faabelismi. Hän on runoilijana kulkenut ketterästi vastavirtaan niin muodon kuin yhteiskunnallisen sisältönsä suhteen. Aronpuro liikkuu kielessä kuin tutkien vanhanaikaisen sekatavarakaupan hyllyjä.

"Tampereen raatihuoneen Tukholmasta vuonna 1889 hankittu uusrokokootyylinen / böömiläistä alkuperää oleva kristallikruunu, jossa kahdeksan / kahdeksanpesäistä kynttilänvartta ja vastaava määrä hehkulamppuja / sytytettyinä."
Aronpuron tuotannossa yksityinen elää yhteistä historiaa, ja kaikki aikakaudet ovat läsnä. Kari Aronpuron vuosikymmeniä kestänyt runouden tuottaminen ei osoita leppymisen merkkejä. Hänen valitut runonsa Retro käsittää kaikkiaan 740 sivua, mikä on prikulleen kolmannes hänen tuotannostaan."
Suomen kirjasäätiö (siteeraus 21.3.2011)

Vuonna 2010 Kari Aronpuro on julkaissut 21. runokokoelmansa Kihisevä tyhjä. Saman vuonna on ilmestynyt Aronpuron Retro 1964-2008 -niminen valittujen runojen kokoelma, jonka on toimittanut Vesa Haapala.

"...on vaikea nimetä kovinkaan monta suomalaista kirjailijaa, jotka olisivat kirjoittaneet viiden vuosikymmenen ajan ja säilyttäneet yhtä tuoreen otteen kirjoittamiseen kuin Kari Aronpuro. Hän kuuluu niin maamme avantgarden klassikoihin kuin uuden runon hienoimpiin tekijöihin.

Retro 1964—2008:a varten on luotu runollisia pääluokkia tai osastoja, jotka jäsentävät Aronpuron tuotannon olennaisimpia muotoja. Nämä aakkosjärjestykseen pakotetut osastot perustuvat väljään lajinmukaiseen jakoon, joskin väliin kokoamisperusteena on ollut temaattisempi periaate. Runot ovat kussakin luokassa pääosin ilmestymisjärjestyksessä. Tällaisten poikkileikkausten avulla lukija saa hyvän otteen Aronpuron tuotannon eri vaiheisiin mutta myös yhteyksiin, joita muodostuu teosten kesken. Joiltakin osin osastojen kronologisesta järjestyksestä on luovuttu runollisten heijastuskonstellaatioiden synnyttämiseksi, esimerkiksi silloin kun tahdotaan tuoda lähekkäin tiettyyn aihepiiriin paneutuvat eriaikaiset tekstit. Valikoiman loppuun on nostettu sellaisenaan vuonna 2008 ilmestynyt Lehmän henkäys." – Vesa Haapala (toimittajan esipuheesta)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kari Aronpuron tuotanto

Matkaopas huomiseen: 4 runoilijaa
Kari Aronpuro, Arvo Kaskamo,
Pertti Lumirae ja Jaani Viherluoto
Johdanto Pentti Holappa (1960) WS

Runokokoelmat:

Peltiset enkelit (1964) KY
Terveydeksi (1966) KY
Minä viihtyy (1967) KY
Lokomonyliopisto (1971) KY
Kiinan ja Rääkkylän runot (1972) KY
Moskovan ikävä (1973) KY
Kalpea aavistus verenkierrosta: merkkijonoja (1977)
KA
Galleria : henkilökuvia Tampereen historiasta (1979) KY
Vähäfysiikka (1981) KY
Merkillistä menoa : tekorunoja (1983) KY
Kirjaimet tulevat (1986) KY
Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (1989) KY
Tasanko 967 : paimentolaisruno (1991) KY
Pietas : runoja (1994) KY
Saa tulla : tulkintoja (1996) KY
Paon viivoja : verkatehdas (1998) KY
Pomo:n lumo : runoja ym (2000) Tammi
Mikä tahansa (2003) Tammi
Gathandu (2005) Tammi
Lehmän henkäys (2008)
Kihisevä tyhjä (Ntamo 2010)
Retro 1964-2008 / toim. Vesa Haapala (Ntamo 2010)


Valitut runot: Selvää jälkeä Runoja 1964-1987 (1988) KY


Muualla julkaistuja runoja:

Aina jo (1984): Parnasso 8/1984 s.466-472
Miskolc: 1987 : Parnasso 8/1987 s.478-482
Tulee joulu (1989): Suomen kuvalehti 51-52/1989 s.45
St Davidsin runot (1993): Parnasso 8/1993 s.449-452
Ulottuvuuksia : terra australis nondum cognita (1999): Parnasso 4/1999 s.407-413
Merkkien elämää (1999): Synteesi 4/1999 s.2-4
Grönlanti (2002): Parnasso 4/2002 s.399-406


Esseitä, artikkeleita:

Letnán puiston metronomi / MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2001, s. 16-19.
Genealogiasta, sattumasta syystä kyllä / Nuori Voima 2/2002, s. 8-11. Aronpuro esittelee käytännöllisen poetiikkansa metodin, lukemisen. Luennan kohteena mm. Michel Foucault.
Sotilasasia (Tammi 2006). Teoksessa Sota-ajan lapset - kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa (toim. Leena Laulajainen), 2006, s. 75-92.
Pikavippejä Raamatusta (Johnny Kniga 2009). Kirjailijan Raamattu. 2009, s. 103-125. Kokoelman on toimittanut Torsti Lehtinen.
Sundayinstallation. Kirjassa Aikamanifesti. Toim. Erik Ahonen, Päivi Mehtonen ja Jouni Hirvonen. Tre 2009

Sana-assemblaasi:

Augustan tanssikenkä
Eräitä Pirkanmaalla eläneitä kynäniekkoja
1811 - 1942. (2003) Pirkkalaiskirjailijat r.y.

Elektroninen julkaisu:

Galleria, henkilökuvia Tampereen historiasta (2000)
Toteutus: Tampereen museot, kuva-arkisto ja
Media Tampere

Proosaa:

Aperitiff - avoin kaupunki (1965) KY 2.p. 1978

Käsikirjoitukset:

Arvo Ahlroosin TV-dokumentteihin, tuotanto TV-2:
Pohjoinen Guernica (1966)
Yleislakko 1956 (1971)

sekä Seppo Jokisen tuottamaan TV-kuvaelmaan
Kuninkaan valtakunnan avaimet (1969),
tuotanto TV-2

Tilaustyöt:

SYNNYTTÄKÄÄ! SYNNYTTÄKÄÄ
ELÄMÄN KUVA!
- Juhlaruno Kemin kulttuurikeskuksen toisen vaiheen, Kaupunginteatterin vihkiäisiin 22.11.1980

LABYRINTTI
- Juhlaruno Tampereen yliopiston tohtoripromootioon 17.5.1985

AJATTELEMINEN ON LUOMISTA
- Runo Tampereen Taiteilijaseuran 70-vuotisjuhlaan
21.9.1990

KUOLEMA
- Runot Joseph Haydnin orkesteriteokseen Jeesuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä Tampereen kaupunginorkesterille, kantaesitys Tampereen Tuomiokirkossa 22.5.1992

MIELLYTTÄISIKÖ TEITÄ KUULLA LUCINA HAGMANISTA?
- Juhlaruno Tampereen Yhteiskoululle sen täyttäessä 100 vuotta 1995

AIKA ON VIIRA
- Juhlaruno Tamfeltille sen täyttäessä 200 vuotta 17.5.1997
Time Is A Wire
- A Bicentennial Poem For the Tamfelt Corp. On the 17th of May, 1997. Tr. Marra Lampi

MERKKIEN ELÄMÄÄ
Thirdnessitön sinsign
Performanssin notaatio
Suomen Semiotiikan Seuran
siirtymäriittiin
Imatralla 12.6.1999
seuran aloittaessa toimintansa
kolmannen vuosikymmenen
Esitys: Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen

FRAGMENTTEJA ILJAN KIRJASTA
-Juhlaruno Semiotiikan verkkoyliopiston avajaisjuhlaan Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa maanantaina 3.5.2004 = A Jubilation Poem for Inaugural Celebration of the Finnish Network University of Semiotics . Synteesi 2/2004


Suomennokset:

Aspenström, Werner Vuosikertomus : runoja kuudelta vuosikymmeneltä / suomentanut ja toimittanut Kari Aronpuro (ntamo 2011)
Lundahl, Augusta Runoja -dikter / suomentanut Kari Aronpuro, Risto Ahti ; sis. suomennoksia myös Naemi Levakselta, Elias Lönnrotilta (Sanasato 2011)
Enzensberger, Hans Magnus Mausoleumi / suomentanut Kari Aronpuro (ntamo 2013)


Käännökset:

englanti:
Books from Finland -kausijulkaisu 1992:2
- This is a map - runoja kok. Tasanko 967
A way to measure time: contemporary Finnish literature. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992:
- Eight statements - runo kok. Peltiset enkelit

hollanti:
Literatuur in Finland, sarjassa Kelterin: 13, 4, Nijgh & Ditmar, 1973
- Acht zinnen - runoja kok. Peltiset enkelit

ranska:
Estuaires: revue culturelle -kausijulkaisu 1990:
- Voici le moment sublime
- Je sers et je jouis.
Nota bene -kausijulkaisu no 47-48-49 (hiver 1995-1996):
- La vitrine de chapelier
Poésie et prose de Finlande, Société de littérature finlandaise, 1989:
- Poèmes
Rivages -kausijulkaisu 1/88:
- Sombre clarte de l'encre

saksa:
Finnische Lyrik aus hundert Jahren, käänt. Friedrich Ege, Merin, 1973:
- Ach, matschiger Morgen - kokoelmasta Terveydeksi
Kriegerische Sätze: Junge Dichtung aus Finnland, Eremiten-Presse, 1970:
- Der Kugelblitz
- Das nordische Guernica
- Kriegerische Sätze
- Nachdenken
- Verse
Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland, valinnut ja kääntänyt työryhmä Ingrid Schellbach-Kopran johdolla, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985:
- Sensucht nach Moscau - runo kok. Moskovan ikävä
- Unvarheiten - runo kok. Kalpea aavistus verenkierrosta


unkari:
Távolba futó utak, käänt. Béla Jávorszky, Jávorszky Bela, 1973:
- Anyam - Äiti
- Nyolc mondat
- Északi Guernica

viro:
Kümme nüüdissoome luuletajat, käänt. P.-E. Rummo et al., Eesti Raamat, 1991:
- Pikutan poolunes
- Linn
- Pohjamaine Guernica...

vietnam:
- Duòng Vào : van hóa Phân Lan = A path to culture of Finland, Nhà Xuât Ban Van Hoc, 1996:
- runoja

venäjä:
Sovremennaja finskaja lirika, käänt. Taisija Džafarova, Krug, 2010:
- runoja
Tekstinäyte
Runot X, XI ja XIII kokoelmasta
Saa tulla, KY 1996

X

Vaklaan pihalle aikasee
Leo ov viä myymässä syätävää
lukee lutlumia nakkarissa
son tärsiny laikum puhki
kiärrättää ny rivareitte kamaa
piäntä kärhämää tolpalla
kum musta Maksra kaartaa paikalle

Tää oh hanu, Ezra!
Manse pai nait

Ei seväliä
hurmioirun kotiseurusta nääs

XI

Menee lujaa eeuussa meinaa

Kyä viä muistetaa
kuv Voijomaa uhos Kansianliitossa
Eurooppa kuivaksi vuoteen 2000!

Kyä viä muistetaa
kuk Kanerva-kuoro äänesti Perliinissä
Ree Ree Ärrän pääkaupunkissa

Kohrakkoi ov viina vapaa
ja markka muisto vaa

ny jo kaikki nii hianoo
kirkonki
tapuli paketissa

Anskattoo
seki piparkakkutalo os syäty

XIII

Kun tuun ehtoolla kotio
rakakakara karkaa sylii
kärttää lukee
panem maata
hänestä oikeelle kärelle
kattotaan Kanan sana
ja sitte Porsas Urhee
ei tehrä numeroo
onnellisuuresta
nautitaa
hetkev vermeistä

näino
Kuva: Kirjankansi

Runo kokoelmasta
Paon viivoja, KY 1998 OODI LAMPAALLE
Ekfrasis

Postikortti: katras
Swaledale-lampaita
laiduntaa
aamu-usvassa
keväisillä kunnailla
Cumbrian kreivikunnassa
Luoteis-Englannissa

useita uuhia
pari pässiä
eri-ikäisiä karitsoita
kaluamassa
tupas tuppaalta
tarkasti valikoiden
ketoa
vailla ulkoisia
arvonmerkkejä
vailla selvää
johtajaa
täyttämässä
rinta rinnan
pötsiä
verkkomahaa
tuon tuosta pysähdellen
määkimään
baaah baaah

ja toisessa kortissa
katras
kaluamassa
vihertäväin vaahterain
juurella
asettumassa
kello kahdeksan
märehdintään
röyhtäisemään ravinnon
verkkomahasta
suuhun
ja jauhamaan kaikessa rauhassa
ravinnon hienoksi
nielaisemaan sen uudelleen
satakertaan
matamaan
juoksutusmahaan
pohjukaissuoleen

Lammas
ikiaikainen kumppanimme
moninaiset ovat antimesi
lihaasi luutasi
viulu huilu
talistasi
valo ja puhtaus
taljastasi
turkikset
nahka ruoska
telttoja
veneitä purjeita
pergamenttia
pohjaksi pyhälle
ja profaanille
kirjoitukselle
suolistasi
soitinten kieliä
jousien jänteitä
köysiä
makkarankuoria
maidostasi
juustoa voita jogurttia
lannastasi lämpöä
ihvistäsi
lanoliinia
pohjaksi parantaviin
hyvänhajuisiin voiteisiin
rasvastasi
Herralle otollinen
tuoksuva tuliuhri

Rakenteista nerokkaimpia
villasi kuitu
atomi atomilta
molekyyli molekyyliltä
orvasketesi
syvennysten nystyistä nouseva
talirauhastesi norjistama
karva
ihostasi kasvava
kuivan oloinen
kostea solukko
kimoava lienteä
kihara
hienonhieno
jalohieno villa
langoiksi kehrättävä
kankaiksi kudottava villa
vaatteisiin telttoihin
huopiin
gobeliineiksi
ryijyiksi
veraksi kudottava villalanka
saraksi vanutettava villakudos
matoiksi solmittava villanukka

Lammas sorkkakepeä
ei ole mitään
villasi vertaista
kuitujen joukossa
loimiksi
kuteiksi
tekstiileille
Kuva: Kirjankansi

Kolme runoa kokoelmasta
Pomo:n lumo, Tammi 2000 CAFÉ FLORIANISSA

Baselin Totentanzilla
lusikka ehdotti

hämmennystä
varmuuteeni

kun en käytä
jäi sokeri riisumatta

olemisen epookissa

kuva rypistämättä
tuhkikseen:

livreepukuinen
veronkantomies

LAVOISIER
1743-1794

kemisti
jonka ansioille
viitattiin kintaalla

Tasavalta ei tarvitse tiedemiehiä.

mestattiin giljotiinilla

USKOSSA FOTONEIHIN

tarkastelen himmeää kuvajaistani
kehystetyn vedoksen lasista
palaavia kolkkia

minä joka aina olen kavahtanut
peilien julkeutta
lepään kasvotusten
unenkaltaisuuteni kanssa

Ei tässä mitään taidetta tehdä
vaan valoksi sammuvaa itseä

SIGFRIDUS

me ollaan muuttumassa
jumalten kaltaisiksi
me halutaan olla kaikkialla
kaikkien kanssa kaiken aikaa
nyt ja aina

Me ollaan nousemassa sagaanien
elementtien intelligenssien
taivaan pennaattien
ilman lemuurien
veden nymfien
maan gnoomien rinnalle
luomakunnan hierarkiassa

No
ruokaa ja juomaa nautimme vielä
suun kautta
ja kuona tulee ulos
sieltä mistä Juudaksen sielu
kun hirttäytyi

Älä huoli
sinun vuohillesi ja lampaillesi
maistuvat edelleen mainiosti
apilas ja parkki
rastaille nihkeesti
katajanmarjat
oraville koivunnorkot
ja pihlajanmarjat

ja täällä tavataan vielä monia
sinulle tuttuja
sielun liikkeitä
vihaa kaunaa ja kateutta
vahingoniloa ahneutta

Sigfridus, näin on
veikkaan että viihtyisit
kuin sammakko oudossa sateessa

Wiheriässä Suvessa

* * *
Kuva: Kirjankansi

Runoja kokoelmasta

MIKÄ TAHANSA

Tammi 2003

Motto

Buatschleli batscheli
bim bim bim
Buatscheli batschleli
bim!
Nietzsche

TASANGOLLA CAGE I-VI

Lammas ja lohikäärme kertovat eläinstuja
afrikkalaiselle kukkopillille
kirjan kannella jonka selässä kultaus CAGE I-VI

I

Kiivettyään Kiinan muurille
kameli sanoi kirpulle:
Let's go home.
Lähretääs kotio päi.


IV

Kuhankeittäjältä loppuivat keitettävät.
Se lensi torille kamelin kojulle.
Jos et laita haukea, olet hauki,
kameli menosi.
Kuhankeittäjä hätääntyi.
Se halusi olla nimensä väärti.
Mutta kuha on aina kuhaa,
kuhankeittäjä sirkutti.


VI

Tankkeri oli muutettu
lampolaksi.
Susi makasi laskusillan korvassa
laskemassa lampaita,
Mekkaan menijöitä.
Onneksi niillä on ryhmälippu,
se puuskahti.
Susi poti unettomuutta.


VIII

Ameba sanoi Aadamille
Ole kuin kotonasi.
Mies hymähti:
Vähän ontto olo.
Ripsiäinen retusoi meikkiään.


IX

Leijona haukottelee ihan sairaasti.
Vestan silliä pelottaa.
Aadam purkaa sydäntään koneelle,
joka osaa antaa rahasta takaisin
muttei anteeksi.


VAPAUDENPATSAS

O, sarastuksen prinssi!

Minä seison Metson tolpalla
valppaana kuin Jashin,
Lev, Musta hämähäkki.

O, Tove!

Minä näen: Ovat vaihtaneet
isäsi Eliaksen
Muumipappaan.

Minä sytytän
pikkuisen sikarin.

Alting som är trevligt är
bra för magen!

12.12.2002

L´ART DE GOMORRHE
Juliste

Muistatkos rakkaani kun teimme julisteen
TKL:n bussien etuosaan, sähkökaappien
kansiin.

Sinä vedostit sateenkaaren.

Mää olin vähän niinku kopi, tekstitin:

VÄHÄN TARVITSEE IHMINEN TÄÄLLÄ
EIKÄ SITÄKÄÄN KAUAN




SOM MORO

Sanat, tää on ihme juttu!
Olette saanu unenne totee.

Joka iikalla ny ihan oma paikka
ja teirät on järkätty tollai riveihi.

Teirän tarttee ny käyrä
messeinä markkinoille.
Lähteitä ja viittauksia
"Aronpuro kykenee käyttämään taitavasti hyväkseen aineistonsa mahdollisuudet. Hän pystyy omaksumaan konkreettisia tekstinkäsittelytapoja ja yhdistämään ne luontevasti ideologisiin pyrkimyksiinsä. Hän kykenee synteesiin. Hän on, ehkä vastoin joidenkin byrokraattien toiveita, tehnyt lyriikastaan avoimen järjestelmän, joka ottaa aineksia monelta taholta ja soveltaa sitä tarpeittensa mukaan." Väinö Kirstinä: Kirjarovioiden valot
Kirjallisuutta & arvosteluja:
Tuohimaa, Sinikka: Maailma tekstinä. Kari Aronpuron runous ja postmodernismi. Acta Universitatis Ouluensis Series B Humaniora 15 1990. 212s.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. laitos. Tammi 2000. ss. 18-19
Niemi, Juhani: Kirjailijoita ja epäkirjailijoita. SKS 1983. ss. 89.96.
Tarasti, Eero: Esimerkkejä: semiotiikan uusia teorioita ja sovelluksia. Gaudeamus 1996. ss. 229-240.
Laine, Juha T.: Rihmasto. Johdanto. eli n-1 Kari
Aronpuron rihmastossa. Pro gradu -työ. Helsinki
1998.
Rummukainen, Kari : Hiljainen kirjallisuus. Kari
Aronpuron Aperitiff - avoin kaupunki modernisti-
sena kollaasiromaanina. Lisensiattitutkimus. Yleinen
kirjallisuustiede Helsingin yliopisto 1999.
Paperin avaruuteen. Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Tampereen kaupunginkirjasto- Pirkanmaan maakuntakirjasto 1992. ss. 37-41.
Suomalaisia nykykirjailijoita. KiPa 1986. ss. 15-17.
Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985. s. 50.
SUN

Valo putoaa pöydälleni
hevoskastanjan lehvästön läpi, kynä
tekee selvää jälkeä.

Mikään tulkinta ei ole täysin oikea
eikä väärä, mutta
rakastuneen katseesta et voi erehtyä.

Selvää jälkeä. Runoja 1964 -1987