Säeromaaneja nuorille

Kirjahylly

7 kirjaa

Käyttäjän Katja kuva
11.6.2020
|Kaikki kirjahyllyt

Hyllyllinen upeita nuorten- ja nuorten aikuisten säeromaaneja.

Elizabeth Acevedo: Runoilija X (Karisto)
Rohkea ja vaikuttava säeromaani, jonka rytmi tempaisee mukaansa. ”Pero, tú no eres fácil” on lause, jota Xiomara on kuullut koko ikänsä, aina heti syntymästään asti. Xiomara on vahvasti uskonnolliselle äidilleen kauhistus, muodokas ja raivokas tyttö, jonka suu pysyy vaiti ”kunnes kieli on terävä kuin viidakkoveitsi” (s. 14). Toista maata on hänen veljensä Xavier, jota Xiomara kutsuu Kaksoseksi. Mutta juuri veli on se joka ensimmäiseksi näkee, että Xiomaralla on paljon sanottavaa. Kaksonen ostaa siskolleen lahjaksi muistikirjan, johon hän voi koota ajatuksiaan, sillä Xiomara ei veljensä mukaan puhu tarpeeksi. Ja Xiomara kirjoittaa, salaa, hän purkaa tuntojaan jatkuvasta seksuaalisesta häirinnästä, yrityksestään olla hyvä tyttö, tukahduttavasta äidistä, haluista, Kaksosesta sekä Amanista, jonka kosketus sytyttää liekin. Kun Xiomara lopulta menee lavarunouskerhoon ja osallistuu avoimeen mikkiin, hänen luovuutensa pääsee valloilleen. Mutta mitä mieltä äiti on tytön runoista?

Sarah Crossan: Kuunnousu (S&S)
Sydäntäsärkevä, pakahduttavan pysäyttävä ja taatusti itkettävä säeromaani. Yksi puhelu ja Joen maailma muuttuu. Veli, joka on hänelle kuin isä, soittaa hätäisesti ja ilmoittaa, että on pidätetty syytettynä karmeasta teosta, teosta, jota ei ole tehnyt. Tuomiona kuolema. Ja sitten on veljen viimeinen kesä ennen telotusta. Joe lähtee kärventävän kuumaan Texasiin ilman rahaa ja töitä ollakseen veljensä lähellä. Lupa päivittäisiin tapaamisiin tulee, mutta tunnistavatko pojat toisiaan kymmenen vuoden jälkeen? Ja uskaltaako edes vähän toivoa, kun uusi asianajaja väläyttelee pieniä mahdollisuuksia tuomion kumoamiseen?

Sarah Crossan: Yksi (S&S)
Koskettava tarina sisaruudesta ja identiteetistä. Grace ja Tippi ovat siamilaiset kaksoset, kaksi erillistä, mutta lantiosta asti yhtä. Rahaa menee valtavasti lääkäreihin, terapiaan ja lukuisiin erilaisiin lääketieteellisiin kokeisiin ja ne ovat niitä ainoita asioita, joista perhe ei tingi. Niinpä tulee hetki, että kotikouluun ei enää ole varaa ja tyttöjen on mentävä tavalliseen kouluun, tuijotettavaksi, säälittäväksi, koulun friikeiksi, muiden armoille. Oppaakseen he saavat Yasmeenin ja ystävänsä Jonin, jotka osoittautuvat varsin mukiinmeneviksi kavereiksi ja tytöt pääsevät vihdoin maistamaan hitusen ihan tavallisten nuorten elämää. Tyttöjen hartain toive on, että heidät nähtäisiin kumpikin omana itsenään, erillisinä ihmisinä ja juuri niin Yasmeen ja Jon kohtelevat heitä. Mutta sitten alkaa tapahtumaketju, joka laittaa tytöt suuren, koko heidän elämän mullistavan päätöksen eteen.

Kirsti Kuronen: Merikki (Karisto)
Merikki kuvaa riipaisevasti tyttöjen välillä niin kovin karua maailmaa, jossa syvä ystävyys voi nopeassa hetkessä muuttua täysin muuksi. Johtuu se sitten omista vääristä tulkinnoista, erilleen kasvamisesta tai mistä tahansa, ei se ikinä ole helppoa.

Kirsti Kuronen: Paha puuska (Karisto)
Koskettava säeromaani itsemurhasta, miksi Hillan veli päätyy siihen ja miten siitä voi selvitä.

Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto)
Säeromaani aikuistumisen, kyllästymisen ja valmiiksi tulemisen pelosta. Ylioppilaskevät ja edessä koko elämä, mutta mitä siltä odottaa ja haluaa? Luna haluaa vain kuvata vettä, mutta eihän sellaista voi kellekään ääneen sanoa..  

J. S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti)
Tiivis, kauniskielinen, raikas, soljuva ja suloinen säeromaani. Iinalla ei mene koulussa erityisen hyvin, poikaystävä Tuukalla on vakava masennus ja sitten vielä äiti lähettää tytön kesäksi isän luo, isän, joka valitsi viinan ennemmin kuin Iinan. Ja sitten on vielä Dodo. Näitä aiheita käsittelevän kirjan voisi kuvitella olevan raskas ja surullinen, mutta Dodo ei ole.

Katja Kyllönen/Sivupiiri