Algot (Algoth) Untola (1868 – 1918)

Algot Untola on kirjallisuutemme arvoituksellisimpia henkilöitä. Hän ei julkaissut mitään omalla nimellään, vaan käytti useita kirjailijanimiä. Parhaiten hänet tunnetaan Maiju Lassilana, mutta hän julkaisi myös Ilmari Rantamalan ja J.I. Vatasen nimillä. Myös kustantajille oli pitkään arvoitus, kuka kirjailija oli, käsikirjoitukset vain ilmestyivät heidän pöydilleen.

Untola syntyi sukunimeltään Tietäväisenä. Hän valmistui opettajaksi Sortavalan seminaarista 1891 ja muutti nimensä Untolaksi. Hän toimi opettajana Raahessa, Kälviällä ja Viipurissa. Vuonna 1900 Untola muutti Pietariin, jossa hän tutustui pietarilaiseen ylhäisömaailmaan, mutta myös vallankumousta puuhaaviin sosialisteihin.

Pietarissa Unhola solmi 1903 muodolliseksi jääneen avioliiton Therese Küstringin kanssa. Untola erosi vaimostaan vasta vuonna 1913. Ilmeisesti anarkistiyhteyksiään piilotellakseen Untola palasi 1904 Suomeen ja ryhtyi Lohjasaaressa opettajaksi. Siellä hän tutustui leskirouva Olga Jasinskiin. Suhteesta syntyi tytär, joka kuoli jo pienenä. Untola siirtyi Pohjanmaalle Kaustisille, minne Olga seurasi häntä. Kaustisilla Untola omistautui opettajatyön lisäksi vanhasuomalaisen puolueen vaalityöhön. Mustasukkaisuustilanne suhteessa Olga Jasinskin kanssa johti Olgan uskomattomaan tekoon: hän heitti rikkihappoa Untolan päälle. Untolaa hoiti lääkäri Hjalmar Nordling (kirjailija Hjalmar Nortamo), joka oli myös Satakunta-lehden toimitusvaliokunnan puheenjohtaja. Hänen kauttaan Untola pääsi lehden päätoimittajaksi.

Keväällä 1916 Untola ryhtyi kirjoittamaan Kokkola-lehteen, mutta riitautui vanhasuomalaisten kanssa ja siirtyi 1917 Työmies-lehteen. Untola oli työväen johtava kirjoittaja kansalaissodan syttyessä. Hän kirjoitti Työmiehen viimeiset numerot yksin Helsingin ollessa jo valkoisten käsissä. Untola vangittiin ja tuomittiin teloitettavaksi. Matkalla tuomion täytäntöönpanopaikalle Suomenlinnaan Untola teki pakoyrityksen laivasta, jolloin hänet ammuttiin mereen. Toisen silminnäkijäversion mukaan häntä ammuttiin laivassa syntyneen kahakan yhteydessä ja heitettiin sen jälkeen mereen.

Untola on ollut kaikkein tuotteliaimpia kirjailijoitamme, lyhyen kirjailijakautensa aikana hän kirjoitti kaikkiaan noin 40 teosta, joista on painettu 27. Vuonna 1921 Untola julkaisi peräti yhdeksän teosta. Maiju Lassilan nimellä v. 1910 julkaistu Tulitikkuja lainaamassa on kirjailijan teoksista rakastetuin. Untola kieltäytyi teoksestaan saamastaan valtionpalkinnosta.

Lähteet:
Levola, Kari: ”Kaukaa viisas, Maiju Lassila (Algot Untola) 1868–1918”, teoksen Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa, Liika viisas, (Gummerus, Jyväskylä 1991) esipuheessa.
Sihvo, Hannes: ”Untola, Algoth (1868–1918), kirjailija”, Suomen kansallisbiografia, osa 10.

Vaasan kaupunginkirjasto, 2017

Nimellä Maiju Lassila julkaistut teokset:

Nimellä Irmari Rantamala julkaistut teokset:

Nimellä J. I. Vatanen julkaistut teokset

Lisätty Kirjasampoon 1.9.2017 / Elina