Olin niinku aurinko paistais

”Pää, asiat ja maailma oli sekasin.
Tuntui ku mua ois revitty
siihen ikään mihin oli pakko mennä,
ja tietkö, just sinne mä en olis ihan vielä halunnu mennä.”

Gabriel on juuri sopinut treffit ihastuksensa Aavan kanssa, kun koronapandemia pysäyttää koko maailman. Aavalla on astma ja hän kuuluu näin ollen riskiryhmään: deittailu siirtyy virtuaaliseksi ja kannattelevat, rohkaisevat, tunnetta täynnä olevat viestit sinkoilevat nuorten välillä.

Korona tuo elämään muutenkin synkkiä sävyjä. Sairaanhoitaja-äiti lukittautuu mystisen sairauden kourissa huoneeseensa ja Gabrielin harteille jää pitää huolta paitsi itsestään, myös pikkusiskostaan Meerikestä. Äidin oven taakse jätetään voileipiä ja etäkouluun osallistutaan silloin kun muistetaan, tai jaksetaan. Rahat alkavat loppua, pelko puristaa sydäntä, mutta jaksettava on: kuka muu muka voisi jaksaa Gabrielin puolesta?

Olin niinku aurinko paistais on Veera Salmen kirjoittama ilmaisuvoimainen, kielellisesti vahva säeromaani, joka sijoittuu kevääseen 2020, jolloin koronapandemia sulki Suomen. Kirjan lukeminen vuonna 2021 on yllättävän rankka kokemus: tapahtumat ovat niin lähellä ja voimakkaasti läsnä, että lukijan on hankala erkaannuttaa itseään niistä. Päähenkilö Gabriel kantaa ikäisekseen aivan liian suurta vastuuta, eikä tarinaan uppoutuessaan voi olla miettimättä, miten monen lapsen ja nuoren kohdalla Gabrielin tilanne on koronan aikana ollut todellisuutta. Kirjassa on kuitenkin runsaasti myös toivoa: apuun saapuu äidin ystävä, äiti paranee ja perhe pysyy kasassa. Surullisista sävyistä huolimatta kirja on täynnä lämpöä ja elämänvoimaa, jonka ansiosta lukukokemus ei ole liian raskas. Teos sopii luettavaksi yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille.