Vieremä

Fäärinkielistä kirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Ainoita käännöksiä on Heðin Brún (17.8.1901 – 18.5.1987) novellien valikoima Vieremä (Sahlgren 1989, suom. Sirkku Koivu). Novelleissa karun luonnon keskellä eläminen vaikuttaa voimakkaasti ihmisiinkin. Luontokuvaukset ovat vahvoja yksityiskohtaisuudessaan, ja kertomuksissa näkyy saarten asukkaiden perspektiivi maailmaan. "Elämä Färsaarilla on kamppailua ankaria ulkoisia olosuhteita vastaan. Meri vaatii uhrinsa, tuntureiden jyrkänteet omansa. On saaria, joilla ei vuosisatoihin ole yksikään isäntä kuollut rauhallisesti omassa vuoteessaan", kirjoitti Lars Huldén teoksen esipuheessa.

"Vyöry ehkä musertaa ne kivet, joilla me tavallisesti lepäsimme ja sen kiven, jonka jäkälään olimme leikanneet nimemme ja sen nurmen syvennyksen, jossa olimme paistatelleet päivää. Silloin me mykistymme. Ajatus pysähtyy ja tunturi aukenee, ja me näemme sen sisällä vuorenjättiläisiä piirtelemässä taikariimujaan."