Kunnas, Kirsi

 
Nimi
Kunnas, Kirsi
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kääntäjä
Elämäkertatietoa
- Kirsi Kunnaksen runous liittyi 1950-luvun modernismiin ja sen luonnonlyriikan ajattomiin aiheisiin, mutta hän oli myös valtavirtauksen kapinallinen, jonka lastenrunoissa ilomieli ja viehtymys runon sointuisuuteen viettävät voittojaan. (Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 1990)

synt. 14.12.1924 Helsingissä vanhemmat taiteilijat Wäinö ja Sylvi Kunnas, isäpuoli taidekriitikko E.J. Vehmas

asuu Tampereella
päätoiminen kirjailija

Toiminut kustannusvirkailijana, kustantamon mainospäällikkönä, Tampereen yliopiston draamastudion opettajana sekä kriitikkona

opinnot: opiskellut Taideakatemiassa sekä Helsingin yliopistossa

luottamustehtäviä: Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys pj. 1972-76, Pirkkalaiskirjailijat ry:n johtokunta 1974-82, Suomen PEN:n pj. 1975-80, Suomen kirjailijaliiton johtokunta 1982-87

palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto 1957, -75, -80, -87
Arvid Lydecken -palkinto 1973 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1957, -72, -79, -84, -86, -91 ja 2000
Valtion rakennustaiteen palkinto (työryhmä) 1976 Topelius-palkinto 1986, -92 Suuren suomalaisen kirjakerhon palkinto 1990
Hämeen läänin Tanssiva ilves 1992
Tirlittan-palkinto 1993 Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1996
Pro Cultura Tavastica et Fennica 1998
Alex Matson -palkinto 1998 Tampereen yliopiston kunniatohtori 2000
Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2001
Tampereen palkinto 2007
Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2009
Taiteen akateemikko 2009 Ehdokkuus Astrid Lindgren -palkinnon (Astrid Lindgren Memorial Award) saajaksi v. 2004 ja 2006
Väinö Linnan palkinto 2011
Aleksis Kivi -palkinto 2012

Kirsi Kunnaksen laaja ja palkittu tuotanto käsittää runoteoksia, satukirjoja, draamoja, käännöksiä ja tietokirjoja. Ensimmäisen Valtion kirjallisuuspalkintonsa hän sai vuonna 1957 kokoelmista Vaeltanut ja Tiitiäisen satupuu. Taiteen akateemikon arvonimen Kirsi Kunnas sai vuonna 2009, Väinö Linna palkinnon vuonna 2011.

Vuonna 2012 Kirsi Kunnas sai SKS:n jakaman Aleksis Kivi -palkinnon. Aleksis Kivi -palkinnon perusteluissa todetaan Kunnaksen elämäntyöstä:" -- Kirsi Kunnaksen suomennosten kirjo on yhtä moninainen kuin hänen runojensa ja lorujensa ääni- ja kuvamaailmat. Muun muassa klassikkokirjailijoiden Lewis Carroll, Tove Jansson, Astrid Lindgren tai Frederico García Lorca teosten tulkitseminen ja saattaminen suomalaislukijoiden käsiin olisi jo sinällään yhden elämänmittaisen työrupeaman vertainen suoritus. Kirsi Kunnas on kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen tarttunut kirjallisen kentän erilaisiin haasteisiin.

Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat ne laatusanat, jotka parhaiten määrittävät Kirsi Kunnaksen kirjailijapersoonaa ja hänen tuotantonsa pitkää linjaa. Hänessä meillä on modernisti, joka oli valmis uudistamaan suomalaista runoutta silloin, kun historia oli kielen melkeinpä pilannut. Laulunlaatija, joka uskalsi uppoutua loruun ja riimeihin, kun muotivirtaukset vaativat kovaa ja kirkasta modernia. Puolestapuhuja, joka teoillaan osoitti lastenkirjallisuuden ja lapsilukijan merkityksen muiden katseiden ollessa muualla. Välittäjä, joka suomennoksillaan ja muilla teksteillään on huolehtinut siitä, että tällä kansalla on vuosikymmenet ollut saatavillaan hyvää, kestävää ja arvokasta luettavaa.--" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran www-sivut, lainaus 12.10.2012)

Kirsi Kunnas on klassikko suomalaisessa lastenlyriikassa ja riimittelyssä. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on suomalaisen sadun ja lastenlyriikan uudistaja. Hänet tunnetaan myös merkittävänä aikuisille kirjoittavana runoilijana - näitä runokokoelmia on syntynyt seitsemän vuosina 1947-1986. Kirsi Kunnaksen omaa tuotantoa on käännetty mm. ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja viroksi.

Kirsi Kunnaksen merkittävää työtä lastenkirjallisuuden puolestapuhujana ja suomentajana ilmentää hyvin vuonna 2010 julkaistu kokoelma Kuka on nähnyt tuulen: runoja ja satuja maailmalta. Kirjan saatesanoissa Kunnas sanoo, että "-- vasta 1800-luvun teollistuvassa Euroopassa kiinnostuttiin lapsuuden merkityksestä, lapsen asemasta perheessä ja yhteiskunnassa. Alettiin tarkoituksellisesti kirjoittaa lapsista ja korostaa heidän tarvettaan keksiä ja kuvitella, rakentaa itse oma maailmansa ja kasvunsa. Kirjailijoiden arvostus oli myös viesti lasten vanhemmille ja yleisemmin koko yhteiskunnalle. Tämä ehkä osaltaan vaikutti siihen, että ennen pitkää 1800-luvulla myös lainsäädännöllä turvattiin oikeus lapsuuteen ja mahdollisuus koulutukseen sekä rajoitettiin mm. lasten työntekoa tehtaissa. Näin uskon, vaikka tuulta ei näekään -."

Kirsi Kunnaksen ensimmäiset runokokoelmat ovat aikuisille kirjoitettua runoutta. Esikoiskokoelma Villiomenapuu ilmestyi v. 1947. Seuraavat 1950-luvulla ilmestyneet runokokoelmat Uivat saaret, Tuuli nousee ja Vaeltanut edustavat kirjallisuutemme modernismia. Kirsi Kunnas on itse kuvannut tätä kautta uutena vaiheena kirjailijantyössään. Vuonna 1954 hän suomensi ja 'uudelleen runoili' englantilaista lastenkamarirunoutta sisältävän Hanhiemon iloisen lippaan. Siihen mennessä Suomessa ei juuri ollut lastenlyriikkaa, "jossa huumori yhtyisi filosofiaan, sanamagia viljeltyyn taidemuotoon ja esineellinen todellisuus mielen irrationaalisuuteen. Englantilaisten nursery rhymesin taustaan tutustuessani huomasin, että useat lorut olivat kommentteja aikansa tapahtumista, politiikasta, elämästä, ihmisistä. Nonsensiin kuului, että elämänilmiöitä tarkasteltiin irrationaalisella tasolla. Itse asiassa meidän 50-luvun modernismimme huikeimmat salamanvälähdykset olivat juuri nonsensiä, joten en sittenkään loikannut kovin pitkää askelta syrjään." (Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko, 1980 s. 215-216)

Päivi Heikkilä-Halttunen arvioi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun ilmestymisen vuonna 1956 täyttäneen suomalaisen lastenkirjallisuuden silloisen kirjallisen tyhjiön. Heikkilä-Halttunen katsoo, että idealistinen, ajankuvaltaan ja kieleltään jo vanhentunut lastenlyriikka täyttyi Tiitiäisen satupuun myötä raikkaalla kuvakielellä ja samanaikaisesti sekä lasta että aikuista puhuttelevalla otteellaan. Kunnas oli jo suomentanut englantilaisen lorujen kirjan Hanhiemon lippaan vuonna 1954. "Kirsi Kunnas kotiutti tällä teoksella englantilaisen nonsenselyriikan Suomen maaperälle tavalla, jossa hänen itsenäinen runoilijanpanoksensa on ollut ilmeisen suuri. -- Tiitiäisen satupuussa Kunnas hyödynsi lyriikan modernismin uusimpia virtauksia, mutta uudisti niitä samalla kotiuttaessaan ne uudelle maaperälle eli lastenkirjallisuuteen. -- Tiitiäisen satupuussa Kunnas sovelsi lastenrunon tekniikkaa, mutta puhui itse asiassa usein huumorin ja lievän satiirin avulla aikuisten asioista: yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä ja ihmisistä.” Heikkilä-Halttunen, Päivi Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi, 2000 s. 316-318)

Lapsille kirjoitettua runoutta Kunnas on kirjoittanut Tiitiäisen satupuun lisäksi useita kokoelmia: Puupuu ja käpypoika (runokuvakirja ; 1972), Hassut aakkoset (1975), Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979), Sirkusjuttuja (1985), Tiitiäisen pippurimylly: ei liian pienille eikä liian isoille vaan kaikille joilla on pippurihylly (1991), Tiitiäisen tuluskukkaro (2000), Tiitiäisen runolelu (2002), Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista). Suorasanaisia satuja sisältävä Tiitiäisen tarinoita ilmestyi 1957. Osa Tiitiäisen satupuuhun luoduista hahmoista esiintyy myös tässä satukokoelmassa. Kunnas on uudistanut myös suomalaista satuperinnettä: "[Tiitiäisen tarinoissa] on selväpiirteisiä vastasatuja, joissa Kunnas muuntelee klassisen lastensadun muotoa ja tyyliä tietoisesti ja näyttävästi muuttamalla perinteisen kansansadun vakiintuneita juonenkäänteitä yllätyksellisiksi."( Heikkilä-Halttunen, Päivi Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi, 2000 s. 322)

Kirsi Kunnas on kertonut, että hän on kirjoittanut Tiitiäisen satupuun runot, kuten myöhemmätkin lastenrunonsa, myös aikuisille, aikuisessa olevalle lapselle, koska hänen kokemuksensa mukaan aikuinen ja lapsi ovat ihmisessä ikuisesti yhdessä. (Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko, 1980 s. 217). "Kirsi Kunnas kuuluu lastenkirjallisuuden kapinallisiin, jotka kieltävät tähtäämästä kirjoillaan opettavaisuuteen. Mutta hän on kertonut pitävänsä ajatuksesta, että lapset saavat kirjasta tiedonmurusia, joita ei tunnista tiedoksi ennen kuin aikuisena." (Papinniemi, Jarmo Sata kirjaa, 2003 s. 101)

Aapisia, oppikirjoja, tehtäväkirjoja ja opettajan oppaita kuuluu myös Kunnaksen tuotantoon, kuten esim. Aikamme aapinen (Kirsi Kunnas ja työryhmä) v. 1968 ja Aikamme lukukirja vuosina 1969-72. "Kirsi Kunnas lähti lastenkirjailijakautensa aikana tietoiseen lastenkirjalliseen tuotekehittelyyn ja osallistui 1960-70-luvulla näkyvästi lastenkirjallisuudesta ja –kulttuurista käytyyn keskusteluun. Hän omistautui liki 25 vuodeksi lastenkirjallisuudelle paitsi runoilijana myös kääntäjänä, antologioiden toimittajana, aapisen tekijänä sekä lastenkirjallisuuden asianajajana ja puolestapuhujana. Juuri tänä aikana lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoitumisen pohjatyö oli saatu tehtyä: kirjallisuuden alue hyväksyttiin ja se alkoi jälleen rutinoitua." (Heikkilä-Halttunen, Päivi Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi, 2000 s. 323)

1980-luvulla Kirsi Kunnas kirjoitti runokokoelmat Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) ja Valoa kaikki kätketty (1986). Nämä 1980-luvun runokokoelmatkin saivat erittäin hyvän vastaanoton. "Myöhäistuotannon runot asettavat maan mehevän elämän avaruuden ankaraan näkökulmaan; ne kehittelevät klassista aiheistoa taitavin kertauksin, melodiaa ja muotoja muunnellen." (Pekka Tarkka Suomalaisia nykykirjailijoita, 5. uud. laitos 1990).

Kirsi Kunnaksen runokokoelmat ja hänen suomennoksiaan on koottu v. 1999 ilmestyneeseen kokoelmaan Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia.

Perusteluissa vuonna 2009 Taiteen akateemikon arvonimen myöntämiseksi Kirsi Kunnakselle kiteytetään: "Kirsi Kunnas antoi sodanjälkeiselle uudelle lapsisukupolvelle oman äänen ja oman kielen --. Hanhiemon iloinen lipas, 1954 ja Tiitiäisen satupuu, 1956, olivat modernin suomenkielisen lastenkirjallisuuden tienraivaajia. Kirsi Kunnas on tehnyt johdonmukaista kirjallisuuspolitiikkaa lastenkirjallisuuden aseman ja arvostuksen parantamiseksi. Hän ei kuitenkaan ole satutäti, vaan pikemminkin lastenkirjallisuuden lempeä agitaattori. Julkisissa puheenvuoroissaan hän on herätellyt lasten vanhempia ja muita kasvattajia oivaltamaan lastenkirjallisuuden keskeistä merkitystä lapsen kielen ja mielikuvituksen raaka-aineena."

Väinö Linna -rahaston palkinto myönnettiin Kirsi Kunnakselle toukokuussa 2011. Palkinnon perusteluissa todetaan, " -- Kunnaksen runoissa on herkkyyttä ja vilpittömyyttä, kielellistä leikkiä, huumoria ja satiiria. Runot puhuttelevat eri-ikäisiä lapsia ja ihastuttavat aikuisia. Paitsi runoilija Kirsi Kunnas on merkittävä kulttuuripersoona, joka on ollut aina valmis levittämään runouden sanomaa ihmisille. Kunnas on osallistunut ja esiintynyt sadoissa ellei jopa tuhansissa kirjallisuusmatineoissa, tapahtumissa ja lasten tilaisuuksissa vuosikymmenten aikana. Hän on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden. Esiintymisissään Kunnas on poikkeuksetta hurmannut yleisönsä - tavoittanut kuulijansa ja luonut mieliin painuvia elämyksiä. Kirsi Kunnas on tukenut kirjallisuutta ja runoutta osallistumalla aktiivisesti runotapahtumiin. Hän on ollut mukana muun muassa Annikin runotapahtumissa, Runokauppa Kattilan toiminnassa ja vuonna 2010 hän oli Tampereella ensimmäistä kertaa järjestetyn Runokaupunki -tapahtuman suojelija. Aktiivinen toiminta kirjallisuuden ja runouden edistäjänä jatkuu edelleen."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirsi Kunnaksen tuotanto

Runot:

Villiomenapuu (1947)
Uivat saaret (1950)
Tuuli nousee (1953)
Vaeltanut (1956)
Valikoima runoja (1958)
Kuun kuva meissä (1980)
Kaunis hallayö (1984)
Valoa kaikki kätketty (1986)
Puut kantavat valoa, runot 1947-1986 ja suomennoksia (1999)

Lastenrunot, lorut:

Tiitiäisen satupuu (1956)
Puupuu ja käpypoika (1972)
Hassut aakkoset (1975)
Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
Sirkusjuttuja (1985)
Tiitiäisen pippurimylly (1991)
Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
Tiitiäisen runolelu (2002)
Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen tarinoita, Puupuu ja Käpypoika, Sirkusjuttuja, Kani Koipeliinin kuperkeikat, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro, Puut kantavat valoa, Tiitiäisen runolelu (2004)

Satukirjat, aapiset:

Tiitiäisen tarinoita (1957) (Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1957)

Aikamme aapinen / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1968)
Aikamme lukukirja : 2-5 / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1969-72)

Kuvakirjat:

Kuin kissat ja koirat (1967)
Kutut kotona (1967)
Pikku lemmikit (1967)
Terveisiä Afrikasta (1967)
Hau hau koiranpennut (1968)
Kis kis kissanpennut (1968)
Etelän eläimiä - Tiedätkö että. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
Lintuystävämme - Tietoa linnuista. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
Pohjolan eläimiä - Tarua ja totta. 1-6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)

Runoja ja satuja useissa antologioissa

Suomennokset ja mukailut:

Hanhiemon iloinen lipas (1954)
Maalarikissa (1954)
Merkillinen lipas (1955)
Aarteiden kirja II-X (1956-60)
Adalminan helmi (1957)
Garcia Lorca, F. Neiti Rosita eli kukkien kieli (1957)
Ater, P. Kinkerikestit (1958)
Egner, T. Kapteeni Musta Bill (1959)
Pröysen, A. Eukko Pikkurilli (1959)
Fatio, L. Onnellinen leijona (1960)
Fatio, L. Onnellinen leijona Afrikassa (1960)
Fatio, L. Onnellinen leijona karjuu (1960)
Jansson, T. Kuka lohduttaisi Nyytiä?(1960)
Kunnas, Nikkar-Tikkarin mäellä (1960)
Fatio, L. Kolme onnellista leijonaa (1962)
Nukkumatti Majakkasaarella (1965)
Nille-Nallen hunajaretki (1966)
Benchley, N. Punaisen ketun kanootti (1967)
Kun elefantti Kyösti puistotädin ryösti (1967)
Paavon pikku porsas (1967)
Sirkus Kuperiskeikkaa (1967)
Jukan toive-eläimet (1968)
Saariston lapset merirosvoina (1968)
Metsäsianpossun tossu (1968)
Kaksi kissaa ja televisio (1969)
Petteri rakentaa talon (1969)
Onnellinen prinssi (1970)
Yks kaks kolme (1970)
Puhveli-Petteri ja intiaanit (1971)
Unnerstad, E. Hurraa, nyt lähdetään maalle (1971)
Löfgren, U. Santerin sirkus (1972)
Sendak, M. Mikko Maitomies (1972)
Ungerer, T. Herra Myssysen hirmuinen otus (1973)
Pervik, A. Konkkamuori (1975)
Garcia Lorca, F. Mustalaisromansseja (1976; 2. uud. p. 1999)
Satuja useista maista (1977)
Pervik, A. Konkkamuori ja kapteeni trummi (1978)
Lear, E. Mielikuvituksellinen matka maailman ympäri (1980)
Barmalei (1971)
Carroll, L. Liisan seikkailut ihmemaassa (1972)
Torakka (1972)
Carroll, L. Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa (1974)
Krylov, I. A. Eläintarinoita (1974; 2. korj. ja lis. laitos 1979 nimellä Krylovin faabeleita)
Eläinystävämme (1972)
Aurinkoiset kesäsadut (1975)
Ikiomat iltasatuni (1975)
Krylov, I. A. Krylovin faabeleita (3. uud. p. 2004)
Kuka on nähnyt tuulen: runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan kuvitukseksi ahkeroinut kolmikko: Anne Vasko, Riikka Jäntti, Pia Westerholm (2010)

Artikkeleita, esseitä kokoomateoksissa:

Tampereen taidetta ja taiteilijoita / toim. Matti Petäjä et al. (1961) sis. Kirsi Kunnaksen artikkelin Erik Enroth: eurooppalainen ja suomalainen maalari
Luova sana ja yhteiskunta : esseitä ja puheenvuoroja / toim. Jorma Kannila et al. (1973) sis. Kirsi Kunnaksen esseen Tieto ja sana
Parempaan ympäristöön / toim. Timo Teräsvirta (1973) sis. Kirsi Kunnaksen artikkelin Taistelu Tampereen kauppahallin virastotalosta
Tampereen jugend : näyttely Tampereen taidemuseo 7.10.-28.11.1973 / toim. Anneli Ilmonen et al. (1973) sis. Kirsi Kunnaksen esseen Perinteiden arvostamisesta
Kirjoittajan eväät : näkökulmia luovaan kirjoittamiseen / toim. Jouko Lehtonen, Ilpo Tiihonen (Gummerus 1976) sis. Kirsi Kunnaksen kirjoituksen Soinnusta ja rytmistä
Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja / toim. Aarne Laurila, Panu Rajala (Sillanpää-seura 1989) sis. Kirsi Kunnaksen kirjoituksen Avatun oven kynnyksellä : eräs muistelus vuodesta 1935
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2001 / toim. Jouni Inkala ja Juha Siro (2002) sis. Kirsi Kunnaksen tekstin Feeniks-lintu ja Ajan hyrrä

Käännökset:

Min bog fra Finland. - Munksgaard, 1973. (Aikamme aapinen - tanska)
Siil ja kuu. - Tallinna, 1978. (Tiitiäisen satupuu - viro)
Fikołki długonogiego zajączka - Varsova 1983. (Kani Koipeliinin kuperkeikat - puola)

Runoja ja tekstejä antologioissa ja lehdissä:

Books from Finland 1992:2 s. 75-78:
- More Tumpkin tales - runoja kokoelmasta Tiitäisen pippurimylly
Books from Finland 1979:2 s. 44-47:
The Tittytumpkin's fairy tree - runoja kok. Tiitiäisen satupuu

Contemporary Finnish poetry, käänt. Herbert Lomas, Bloodaxe Books, 1991:
- runoja
Territorial song: contemporary writing from Finland, käänt. Herbert Lomas, London Magazine, 1981:
- This afternoon
- Pussikins
- The elephant without a name
- The old woman's patent medicine
- Woodpecker song
- Crane
- Snakestrick
- The pan and the potatoes
- Useless, worthless Mary Porter
A way to measure time: contemporary Finnish literature. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992, s. 265-273:
- The Old Water Rat - Vanha vesirotta

ranska:
Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du Surréalisme, käänt. Karin Tuominen, Kari Uuttu ja Philippe Jacob, Rivages du nord, 2003:
- runoja
Poètes finnois, käänt. Henry G. Gröndahl, Seghers, 1951:
- Chant au matin
- La barque glisse vers la lumiere

ruotsi:
Böcker från Finland , Helsinki 1996:
- runoja
Du tror du kuvar mig liv: Finsk kinnodikt, Söderström, 1984:
- Himlen gtått skynke - kokoelmasta Kuun kuva meissä, käänt. Thomas Warburton
- Våren - kokoelmasta Tuuli nousee, käänt. Solveig von Schoultz
Ny finsk lyrik, Schildt, 1960:
- Kärlekens landskap
- Blommorna
- Jag har vandrat
- Om förvandling
- Vaggvisa
- Kärlek
- Brödet
saksa:
Panorama moderner Lyrik, käänt. Günther Steinbrinker, Mohn, 1960:
- Landschaft der Liebe
Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland, valinnut ja kääntänyt työryhmä Ingrid Schellbach-Kopran johdolla, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985:
- Das Bild des Mondes in uns - runoja kok. Kuun kuva meissä

unkari:
Finn költők antológiája, käänt. István Ágh, Kozmosz, 1973, s. 380-382:
- A szerelem vidéke
- Arc
- Reggeli dal a hegytetőről
Finn versek és dalok, käänt. Géta Kéåes, Európa könyvkiadó, 1959:
- runoja
Távolba futó utak, käänt. Béla Jávorszky, Jávorszky Bela, 1973:
- Hajnali dal - Laulu aamulle vuoren laelta
- Vizbefult - Hukkuneet
Lähteitä ja viittauksia
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 / toim. Vuokko Blinnikka et al. (Suomen kirjastoseura 1975)
Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko (WSOY 1980)
Suomalaisia nykylyyrikoita / toim. Helena Saaristo (Kirjastopalvelu 1986)
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala (Otava 1989)
Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.

Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi 1990)
Tarkka, Pekka Författare i Finland (Söderström 1990)
Pirkanmaalaisia nuortenkirjailijoita / toim. Katariina Ahtiainen et al. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1993)
Siltala, Pirkko Haen sanojani kaukaa : naiskirjailijan luovuus (Yliopistopaino 1993)
Tampereen kasvot : henkilökuvia / toim. Reijo Sippola, Jarmo Kettunen (Sanasato 1997)
Kirstinä Leena Jälkisanat teoksessa Kunnas, Kirsi Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 (1999)

Taasleitud aeg : eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel = Kadonneen ajan arvoitus : Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla / toim. Luule Epner, Pekka Lilja (Tartu ülikooli 2000)
Heikkilä-Halttunen, Päivi Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoituminen ja kanonisoituminen 1940-1950-luvulla (väitöskirja, 2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Herajärvi, Sinikka Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (Otava 2003)
Papinniemi, Jarmo Sata kirjaa (Atena 2003)
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / Toim. Liisi Huhta [et. al], (Tammi 2003)
Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan / toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen (WSOY 2004)
Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toim. Päivi Heikkilä-Halttunen (Tammi & Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti 2004)
Toiset ambivalentit äänet : essays in feminine poetics in Nordic countries / ed. Tuula Hökkä, (ntamo 2007)
Metamorphoses in children's literature and culture / ed. by Barbara Drillsma-Milgrom and Leena Kirstinä (2009)
Suomalainen satu 1: Kehittäjiä ja kehityslinjoja / toim. Kaarina Kolu (2010)

Kirjailijakuvia 3 : Kirsi Kunnas [Videotallenne] / julk. Suomen kirjailijaliitto (2006)

Uppiksesta Heinähattuun [äänite] osat 1-4 / toim. Satu-Lotta Peltola (Yleisradio, Tallennepalvelu 1995)
Tuhat vuotta, sata kirjaa [videotallenne] A-K / toim. Jarmo Papinniemi (Yleisradio, Tallennemyynti 1999)



Barn- och ungdomsförfattare i Finland. III. Finlands biblioteksförening, 1983.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Tynni, Aale(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Tekijän käyttämä kieli
    norja
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • On sama kuin
    Tynni-Haavio, Aale
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Ammatti
    akateemikot
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Akatemia
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Rekola, Mirkka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1957
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Pennanen, Eila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1986
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Pakkanen, Kaija(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    kuvakirjat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Meriluoto, Aila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Elävän arkiston upotuskoodi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Kääntäjien valtionpalkinto: 1975
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    Viron kieli
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Manner, Eeva-Liisa(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • On sama kuin
    September, Anna
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1957
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Kääntäjien valtionpalkinto: 1975
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kirstinä, Väinö(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1984
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1986
  • Helakisa, Kaarina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Aronpuro, Kari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 2000
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1986
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1979
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1991
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kurenniemi, Marjatta(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  •