Kirstinä, Väinö

 
Nimi
Kirstinä, Väinö
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Kansallisuus
Muu tekijä, esim. toimittaja
Elämäkertatietoa
syntynyt 29.1.1936 Tyrnävällä, kuollut 23.9.2007 Helsingissä

kirjailijan asuinpaikat:
asunut Tyrnävällä 12-vuotiaaksi asti, Oulussa 1948-1956 ja mm. Haapajärvellä. Muutti Helsinkiin 1957, josta muutti Tampereelle, jossa toimi mm. Hämeen läänintaiteilijana 1970- ja 1980-luvuilla. Tampereelta Kirstinä muutti takaisin Helsinkiin v. 1995.

opinnot: yo Oulun lyseosta 1956, fil.kand. Helsingin yliopistosta 1963
perhesuhteet: vanht Pauli Jaakko ja Martta Elisabet (os. Matinolli), puol. 1) Eila Annikki Kostamo 60, er. 66 2) professori Maria Leena Horppu 66-. Lapset: Kati 62, Anna 69.

työskennellyt mm. UPI:n uutistoimittajana 1959-60, suomen kielen lehtorin sijaisena 1963-64, Yleisradion dramaturgina 1965-67 ja Hämeen läänintaiteilijana 1977-82. Vapaa kirjailija vuodesta 1982-

sivutoimet kirjailijantyön ohella: Taideteollisen korkeakoulun tuntiopettaja 1966-67, Tampereen Yliopiston Draamastudion luovan kirjoittamisen (dramaturgian) opettaja 1969-70, 1975, 1978, Tampereen Työväenopiston lyriikan ryhmän opettaja 1971-74, Kansanvalistusseuran Sanataiteen kirjekurssin opettaja 1972-73, Äidinkielen tuntiopettaja Tampereen kieli-instituutissa 1974-75, Kansanvalistusseuran luovan kirjoittamisen etäopettaja Internetissä Pegasos-projektissa ja Teletopeliuksessa 1995-98

luottamustehtäviä:
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kotiseutukerhon ja kotiseututoimikunnan sihteeri 1959, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kirjallisuuskerhon puheenjohtaja 1959-60, Nuoren Voiman Liiton liittoneuvoston jäsen 1961-65, Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja 1972-76,
Kirjailijakeskus r.y. - Författarcentrum rf:n puheenjohtaja 1980-82,
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan varsinainen jäsen 1975-82, Books from Finland toimituskunnan jäsen 1981-82, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1990-94
Forum Artisin hallituksen jäsen 1992-94, Yleisradion Tanssiva karhu -lyriikan palkinnon raadin jäsen 1996, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kunniavaltuuskunnan jäsen 1998-2002, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan seniorijäsen 2002, Helsingin Kirjailijat - Helsingfors Författare ry:n puheenjohtaja 2000, Eino Leinon seuran hallituksen jäsen 1998-2001.

palkintoja, kunniamerkkejä:
Kalevi Jäntin palkinto 1962
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1962
Valtion kirjallisuuspalkinto 1964
Parnasson esseepalkinto 1965
Hämeen läänin taidetoimikunnan palkinto 1974
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1974, 1977, 1984 ja 1986
Kansanvalistusseuran palkinto 1978
Suuren Suomalaisen Kirjakerhon palkinto 1979
Eino Leinon seuran palkinto 1981
Väinö Linnan rahaston palkinto 1987
Hengenpelastusmitali 1951
Pro Finlandia 1992
Eeva-Liisa Manner -runopalkinto 2005

Väinö Kirstinä kuului yli neljäkymmentä vuotta suomalaisen lyriikan keskeisiin nimiin. Kirstinä on 1960-luvun modernin runon johtohahmoja. Hän julkaisi kaksitoista runokokoelmaa. Kirstinän esikoiskokoelma Lakeus ilmestyi vuonna 1961, varsinaisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1963 kokoelmalla Puhetta. Kirstinä on julkaissut mm. kirjallisuusesseitä 1960-luvulta lähtien sekä suomentanut laajasti kirjallisuutta, mm. ranskan kielestä (Charles Baudelaire, Andre Breton, Andre Malraux), englannista ja ruotsista (mm. Gunnar Ekelöf, Jan Myrdal). Hän on myös kirjoittanut, kääntänyt ja dramatisoinut kuunnelmia. Hänen runojaan on käännetty yli kymmenelle kielelle: ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, viroksi, unkariksi, latviaksi, puolaksi, romaniaksi, venäjäksi, serbokroatiaksi, espanjaksi, italiaksi ja hollanniksi. Väinö Kirstinä oli myös suomalaisen kirjoittajakoulutuksen keskeisiä vaikuttajia.

Hänen esseekokoelmansa Kirjailijan tiet ilmestyi vuonna 2005. Siihen on koottu aiemmin ilmestyneitä ja uusia esseitä mm. hänen omasta kirjailijantyöstään ja kirjojensa taustoista, henkilöhistoriastaan, kirjailijaesittelyjä ja kirjallisuusarvosteluja. "En ole ymmärtänyt kirjallisuuden instituutiota pelkästään yksinäiseksi kirjailijan työksi tai sisällön tuottamiseski, joksi sitä joskus nykyisin kutsutaan. Olen pitkään ollut kiinnostunut myös lukemisen ja kirjoittamisen opetuksesta. Olen osallistunut sellaisten järjestöjen toimintaan, jotka pyrkivät edistämään luku- ja kirjoitusharrastusta.
Olen esseissäni miettinyt, mitä arvoa taiteella on ja miksi valtiovalta sallii kansalaisten harrastaa taiteita. Olen pyrkinyt parantamaan kirjallisen työn edellytyksiä. Se on merkinnyt kansalaistoimintaa, ja se on avannut näköaloja yhteiskuntaan", kirjoittaa Kirstinä esseekokoelmansa johdannossa (Kirstinä, Väinö Kirjailijan tiet s. 10).

Kokoelma Näköpiirissä: runoja vuosilta 1961-1994 ilmestyi vuonna 2006. Maila-Katriina Tuominen kirjoittaa teoksen esipuheessa: "Väinö Kirstinää voi luonnehtia kielen puutarhuriksi, joka tuntee eri lajit, miten niitä karsitaan ja oksastetaan, miten mullataan ja möyhennetään. Luonto työntyy esiin eri muodoissaan läpi koko hänen tuotantonsa. Se on kielen diveristeettiä."

"Kirjoittaminen oli mieluisaa jo koulussa, samoin lukeminen. Sisäinen tarve antaa konkreettinen, selkeä hahmo askarruttaville asioille oli tärkeä motiivi. Runo dramatisoi, konkretisoi, yhdistelee asioita samaan tapaan kuin uni ja avaa havaittavaan muotoon sisäisen minän kysymykset", vastaa Kirstinä kysyttäessä lähtökohtia kirjailijan ammattiin ja luovaan työhön.

Kirstinälle tärkeitä kirjailijoita ovat olleet Aleksis Kivi, Kaarlo Kramsu, Eino Leino, V. A. Koskenniemi (ennen vuotta 1910), Edith Södergran, Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia ja Eeva-Liisa Manner.
Pirkanmaan ja pirkanmaalaisuuden merkitystä itselleen Kirstinä kommentoi: "Olen hoitanut kesäasuntomme puutarhaa 36 vuotta ja perehtynyt Pirkanmaahan siinä ja sen ohessa. Työni Hämeen läänintaiteilijana tein etupäässä Pirkanmaalla."

Kirstinän tuotanto on kirjallisuudentutkimuksessa tavallisesti jaettu kolmeen kauteen: ensimmäisen kauden muodostavat kaksi ensimmäistä kokoelmaa, Lakeus (1961) ja Hitaat auringot (1963), keskikausi kattaa kolme kokoelmaa, eli Puhetta (1963), Luonnollinen tanssi (1965) ja Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma (1967), ja kolmas kausi alkaa vuoden 1969 kokoelmasta Talo maalla. Ensimmäisen kauden kokoelmat on nähty hillittyinä ja hiottuina ja niiden on katsottu jatkavan 50-lukulaista modernismia. Teemoina ovat olemassaolo, luonto, rakkaus ja kuolema. Toisen kauden kokoelmissa näkyy dadaismin ja surrealismin vaikutus: kollaasi, luettelorunot ja erilaiset kielelliset kokeilut. Runoihin tulee hyökkäävyyttä ja osallistuvuutta, niissä on ironiaa ja satiiria. Kolmannen kauden aloittaa kokoelma Talo maaalla v. 1969 ja samalla paluu hillitympään tyyliin ja alkukauden aihepiireihin, luonnonläheiseen runoon. (Yrjö Hosiaisluoma, Tähdet lähellä, kengässä lunta, 1996, s. 256-258).

"Kirstinä käsittelee runoilijan ja runouden tehtävää kaikissa kirjoissaan Puhetta-kokoelmasta [1963] alkaen. Alkukauden runokäsitystä voi pitää romanttisena. Keski- ja myöhäiskaudella runoilu ei enää ole niinkään "laulua" kuin tekemistä, kirjoittamista: joskus helppoa, joskus innoittunutta, usein myös kuluttavaa ja raskasta työtä. -- Kirstinä tuntee kuuluvansa fantastisen satiirin perinteeseen, jota edustavat mm. Joel Lehtonen (Henkien taistelu), François Rabelais (Pantagruel), Jonathan Swift ja Voltaire. Satiiri, parodia, ironia ja musta huumori ovatkin hänen tuotannolleen luonteenomaisia tyylilajeja." (Yrjö Hosiaisluoma, Tähdet lähellä, kengässä lunta, 1996, s. 255).

Kirstinä piti [haastattelussa vuonna 2004] kiinnostavimpana teoksenaan teostaan Puutarhassa (Tammi 2003). Kirstinän sanoin: "Se on laaja proosateos puutarhanhoidosta." Matti Peltonen arvioi Turun sanomissa teosta seuraavasti: "Kesäpaikan hankkiminen näkyy Väinö Kirstinän tuotannossa. Lakeus (1961) kertoo synnyinseudusta, Luonnollinen tanssi (1965) leikkii dadaismilla ja nuoruudella, mutta Talo maalla (1969) paljastaa, että jotakin on muuttunut. Luopioisten Puutikkalan kylän Kivismäki, 1800-luvun mäkitupa, on täyttänyt 30 vuotta Väinö ja Leena Kirstinän kesät. Puutarhassa (2003) vetää langat yhteen. Se on työnkuvaus ja rakkaudentunnustus. -- Väinö Kirstinän Puutarhassa asettuu kirjallisuuden pitkään perinteeseen, joka pohtii elämän tarkoitusta ja hakee lähtökohtaa Raamatun tapaan puutarhasta. Leikkisää vakavuutta, etsimiseen valmista luonnon opiskelua." (TS 28.3.2003, Matti Peltonen)

Yrjö Hosiaisluoman kirjoittama elämäkerta ja tuotantoa käsittelevä tutkimus Väinö Kirstinästä ilmestyi vuonna 1996.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Väinö Kirstinän tuotanto

Runoteokset:

Lakeus (1961)
Hitaat auringot (1963)
Puhetta (1963)
Luonnollinen tanssi (1965)
Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma (1967)
Talo maalla (1969)
Säännöstelty eutanasia (1973)
Elämä ilman sijaista (1977)
Runoja 1958-1977 (1979)
Hiljaisuudesta (1984)
Yötä, päivää (1986)
Vieroitusoireita (1994)
Näköpiirissä: runoja vuosilta 1961-1994 (2006)

Proosaa:

Puutarhassa (2003)

Näytelmiä:

Meirän Manse, yhdessä Pentti Kotkaniemen ja Raija Orasen kanssa (1972)

Kuunnelmia, kuunnelmadramatisointeja:

Dadan syntymäpäivät (pienoiskuunnelma 1996, Yleisradio)
Kaupungin pienoismalli (pienoiskuunnelma 1997, Yleisradio)
Lyyrikkikabaree, yhdessä Leena Kirstinän kanssa (1968)

Harry Martinson Aniara, dramatisointi Väinö Vainion kanssa Aila Meriluodon suomennoksesta (1975, myös äänikirjana)
Valentin Rasputin Elä ja muista (1989)

Lyhytfilmien käsikirjoituksia:

Nainen astuu kuvasta (Kirsti Petäjäniemen ja Jukka Pakaslahden kanssa tehty filmi, 1965)
Ihmisen merkit (Eino Ruutsalon kuvaama, esitetty televisiossa 1966)

Esseitä ja tietokirjallisuutta:

Runo ja lukija (1971)
Sanataiteen kurssi : Kansanvalistusseuran Kirjeopiston opetusmoniste (1972, 4. uud. p. 1997)
Kirjarovioiden valot (1977)
O niin kuin omena : aapinen (käsikirjoituksen faksimilepainos, 1997)
Kirjailijan tiet : esseitä (2005)

Toimitettuja teoksia:

Kirjoittajan työt (1968)

Osallistunut seuraavien teosten toimittamiseen:

Ryhmä 65 (1965)
Ryhmä 78 (1978)
Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija / toim. Yrjö Varpio, toimituskunta Jaakko Syrjä, Väinö Kirstinä et al. (1980)
Missä pianon avain on? / toim. Marja Haapio et al. (1981)
Pumpulienkeleitä ja arkielämää / toim. Anneli Maunula (1981)

Toimittanut läänintaiteilijana perustamaansa alueellista kulttuurilehteä Optimistia 1979-82.

Esseitä, artikkeleita, runoja kokoomateoksissa:

Opetuksen käytäntöä 77 (ÄOL 1977)
Äidinkieli, koulu ja kulttuuri (ÄOL 1981)
Kirkas obeliski : juhlaruno Tampereen teknillisen korkeakoulun tohtoripromootioon 22.5.1987 teoksessa Tiede, taide ja todellisuus : seminaariraportti / toim. Ari Ylönen (1989)
Vanhuudesta, nuoruudesta, ajan runosta, Motmot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1995
Vangit, teoksessa Sota-ajan lapset - kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa (Tammi 2006)

Suomennoksia:

Baudelaire, Charles Pariisin ikävä, suom. Eila ja Väinö Kirstinä (1963)
Länsberg, Olle Rakas John (1965)
Lehman, Leo Kolmekymmentä hopearahaa (1966 [TVD])
Obaldia René de Tuomitttu (1966, [radiokuunnelma])
Ekelöf, Gunnar Runoja, valikoineet ja suom. Väinö Kirstinä ja Tarmo Manelius (1968)
Guljaški, Andrei Rajalla tuulee, suom. Anja Laminen (1969)
Breton, Andre Surrealismin manifesti : ensimmäinen manifesti 1924, suom. ja johdannolla varust. Väinö Kirstinä (1970)
Jones, Gerry Eino Hyvärisen pitkä tanssi (Rk 1970)
Myrdal, Jan Kuolema kummina (Rk 1970)
Trutat, Alain Tarina munasta (1970 [Rk])
Valtiala, Nalle Melu (1970 [Rk])
Southern, Terry Sininen elokuva (1971)
Tikkanen, Henrik Ruumiinavauspöytäkirja, rakkaani (1971 [Rk])
Apollinaire, Guillaume Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (1972)
Lund, Christian Tuntematon Afrikka (1972 [Rk])
Wallraff, Günther Merkitty mies etsii työtä (1972 [Rk])
Valtiala, Nalle Mies ei ole mies (1972 [Rk])
Valtiala, Nalle Otetaan mitä sattuu olemaan (1972 [Rk])
Barrier, Maurice Tutkintohuone (1973 [Rk])
Holme, Christopher Elämäntarinani on yksityisasiani (1973 [Rk])
Quintana, Anton Huone mestauslavan alla (1973 [Rk])
Tikkanen, Henrik Huomio, kaunis on kuolla (1973 [Rk])
Bodelsen, Anders Jäätymisen aika (1974)
Valtiala, Nalle Kohti uutta jääkautta (1974 [Rk])
Alftan, Robert Mem ja Zin (1975 [Rk])
Bodelsen, Anders Loukussa (1975)
Chorell, Walentin Käärmetyttö (1975 [Rk])
Valtiala, Nalle Kunnes päivä koittaa (1975 [Rk])
Valtiala, Nalle Maailma loppuu Kidepoon (1976) [Rk]
Valtiala, Nalle Rockefeller (1976 [Rk])
Brekke, Paal - Knoop, Gerhard Ilta on hiljainen (1977 [Rk])
Strom, Evan Selkä seinään päin (1978 [Rk])
Valtiala, Nalle Aikaa ei ole (1978 [Rk])
Valtiala, Nalle Linnut (1978 [Rk])
Malraux, Andre Toivo (1983)
Valtiala, Nalle Suudelma (1984)
Wingfield, R. D. Myytävänä rantatalo (1986)
Valentin Rasputin Elä ja muista. Dramatisointi (1989)
Gunilla Hemming Haudanhäpäisy (1990 [Rk], myös äänikirjana)
Webster, Diana Kuoleminen ja eläminen (1995 [Rk])

Käännökset:

Runoja antologioissa ja lehdissä (*):

De brief. * Krijgsvok der Gedachten (1992). (runo - hollanti)
Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord, Juin 2003)(runoja - ranska)
Experiments with reality * Books from Finland 1985:3 s. 188-192 (Runoja kokoelmista Lakeus (1961), Puhetta (1963), Hiljaisuudesta (1984) ja Säännöstelty eutanasia (1973) - englanti ja ranska)
Fini du Tout * Finnische Lyrik aus hundert Jahren (1973) s. 96 (Runo kok. Luonnollinen tanssi - saksa)
Five poems * Snow in May (1978) s. 158-159 (runoja - englanti)
Das Flachland * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Lakeus - saksa)
Geregelte Euthanasie * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runo kok. Säännöstelty eutanasia - saksa)
Helsinkiben ; Itt ragyog körülotted ; Vekonyka fenyben imbo- lyogsz ; Rector magnificus * Tavolba futo utak (1973) s. 78-80 (Runot: Helsingissä ; Sinun ympärilläsi ; On ohut valo ja Rector magnificus - unkari)
Huset på landet * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Talo maalla - ruotsi)
If you come ; Around you... * A way to measure time (1992) s. 250-254. (runoja - englanti)
Juttu * Kone voolab voolavas maailmas (1967) s. 65-70 (Runoja kok. Puhetta - viroksi)
Leben ohne Stellvertreter * Still wie Licht in windloser Gegend (1985) (Runoja kok. Elämä ilman sijaista - saksa)
Life without a deputy * Books from Finland 1988:3 s. 174 (Runo kok. Elämä ilman sijaista - englanti)
Livet utan ställföreträdare * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Elämä ilman sijaista - ruotsi)
Loomulik tants * Kone voolab voolavas maailmas (1967) s. 71-80 (Runoja kok. Luonnollinen tanssi - viroksi)
Långsamma solar * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runoja kokoelmasta Hitaat auringot - ruotsi)
Läbi vigastaud sügise. * Kümme nüüdissoome luuletajat (1991). (runoja - viroksi)
Den naturliga dansen * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. (Runo kokoelmasta Luonnollinen tanssi - ruotsi)
Om till vindmarkerna... ; Kring dig ; En smäcker hals ; Jung- fun : Prat... * Suomen lyriikkaa tänään (1969). (runoja - ruotsi)
Poèmes. * Poésie et prose de Finlande (1989). (runoja - ranska)
Qui est qui ; Pòeme * Estuaires 13 (1990) s. 58-59. (runoja - ranska)
Den reglementerade eutanasin * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. * Uutta lyriikkaa = Ny lyrik. - Keuruu, 1984. (Runoja kokoelmasta Säännöstelty eutanasia - ruotsi)
Rêves * Rivages 3/1987. (1988) (runoja - ranska)
Slätten * Modern finsk lyrik. - Sthlm, 1984. * Uutta lyriikkaa = Ny lyrik. - Keuruu, 1984. (Runoja kokoelmasta Lakeus - ruotsi)
Szeptember ; 'Ora ; Oktober ; Ez a nap ; Cadillac asszony- anonimfa * Finn költök antologija (1973) s. 493-495 (runoja - unkari)
*Ta mainas gadalaiki : somu dzejas izlase : Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko, Pentti Saarikoski, Väinö Kirstinä, Arto Melleri / ... Guntars Godins. - Riga 1997. (Runoja - latvia)
Wer ist wer? ; Die Eberesche klopfte ; Bewertung * Kriegerische Sätze (1970) s. 45-47 (runoja - saksa)
You will see far ; This rocky land ; Propaganda art ; Fierce old trees * Salt of pleasure (1983) s. 175-179 (Runoja kok. Suomen lyriikkaa tänään ja Talo maalla - englanti)
Myös teoksissa : * Rossi, Matti : Doce poetas de Finlandia. - Buenos Aires, 1969. - espanja* Hollo, Anselm : Word from the North. - London, 1965. - englanti
Tekstinäyte
Ote teoksesta Puutarhassa (2003)

Runokokoelmani "Talo maalla" jälkisanoissa kerroin:
"Puutikkalaan muutettuani keväällä 1968 käytin ensi alkuun talon remonttiin kuukausia: laitatin sähköt ja kaivon, opiskelin vasaran, kirveen, sahan ja siveltimen taiteita. Luin sellaisia teoksia kuin Kodin korjausten käsikirja ja Jokamies rakentajana, vihdoin myös todentuntuista pakinakokoelmaa Miten rakennan kesämökin ja säilyn hengissä." Viihtyisän ympäristön rakentaminen ja vaaliminen kysyy työtä.

Suomessa on jo liki puoli miljoonaa kesäasuntoa. Vuonna 2001 rakennettiin 4700 mökkiä lisää. Monet ihmiset hoitavat Suomessa vapaa-aikanaan maisemia ja pitävät yllä asutusta paikoissa, jotka muuten ovat autioitumassa. He liittyvät entisten sukupolvien ketjuun kukin omalla ja uudella tavallansa.

Minun tarinani on yksi monista. Toivon, että lukija löytää kertomuksestani kokemuksia, joita voi tavata kuin vanhoja tuttavia. Toivon, että hän löytää myös kohtia, jotka poikkeavat omista kokemuksista ja näkemyksistä sen verran, että tuntuvat tutustumisen arvoisilta.
Lähteitä ja viittauksia
Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi 1967, 1980, 1989, 1990)
Järvinen, Seppo Tamperelaiskirjallisuudesta-Pirkkalaiskirjallisuudesta-Hämäläiskirjallisuudesta (Tampereen kaupunginkirjasto 1978)
Miten kirjani ovat syntyneet 2 / toim. Ritva Haavikko (WSOY 1980)
Niemi, Juhani Kirjailijoita ja epäkirjailijoita : pikakuvia aikalaisista (SKS 1983)
Salt of pleasure: twentieth-century Finnish poetry (1983)
Tarkka, Pekka Finnische Literatur der Gegenwart (1983)
Tarkka, Pekka Sanat sanoista : arvosteluja ja kirjoituksia 1957-1984 (Otava 1984)
Suomalaisia nykylyyrikoita / toim. Helena Saaristo (Kirjastopalvelu 1986)
Tarkka, Pekka Författare i Finland (ny uppl., Söderström 1990)
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Kirstinä, Väinö Kirjailijan tiet : esseitä (2005)
Hosiaisluoma, Yrjö Tähdet lähellä, kengässä lunta : Väinö Kirstinän öitä ja päiviä (SKS 1996)
Salaamatta : kirjallisia muistikuvia ja löytöjä / toim. Henni Ilomäki et al. (SKS 1998)
Laulujen lumossa : kirjallisuudentutkijoiden ja kirjailijoiden seireenilauluja professori Yrjö Varpiolle hänen 60-vuotispäivänään 7.11.1999 (Tampere University Press)
Sota-ajan lapset : kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa / toimittanut Leena Laulajainen (2006)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria / toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho (2010)

Lehtileikkeet : Väinö Kirstinä (Tampereen kaupunginkirjasto)

Lehtiartikkelit
Nuori Väinö Kirstinä löysi ajan merkit / Olavi Jama Kirjain 2007: 4 , s. 76-77 i
Kirjastotiede ja Kirstinä / Markus Määttänen Asiasana 1993: 4 , s. 10-13
Tyrnävältä Parnassolle / Juhani Rantala Kansan tahto 8.11.2005 Sanomalehti
Väinö Kirstinä sai vaikutteita Haapajärven vuosiltaan / Pentti Kangasluoma Kalajokilaakso : sitoutumaton Kalajokilaakson talousalueen äänenkannattaja 18.5.1984 , s. 4
Tyrnävän museon alkuajoilta : Väinö Kirstinäkin museonhoitajana (Yleisönosastokirjoitus) / Voitto Heikkinen Rantalakeus 21.5.1997 , s.12
Puutarhassa Kirstinän kanssa / Sari Ruotsalainen; Irmeli Jung, kuva Raahen seutu 18.3.2003 , s. 8
Sanomani taustaa / Väinö Kirstinä Lukufiilis 1995: 1 , s. 4
Selkeät unet / Liisa Enwald Parnasso 1987: 1 , s. 58-59
Kaupungin romuvaraston ja mäkituvan runoilija : kirjailija Väinö Kirstinä / Pekka Tarkka Helsingin sanomat 24.9.2007 , s. C 7
Avantgarde palaa, kuvarunokin tulee uudelleem : Valitut runonsa julkaissut Väinö Kirstinä avaa ovia nuorille / Markku Paasonen; [kuva:] Liisa Takala Helsingin sanomat 5.3.2006 , s. C 3 Sanomalehti
Esseitä elämäkerran sijaan? : Väinö Kirstinän valikoima vuosien varrelta on hengeltään avara / Jukka Koskelainen Helsingin sanomat 22.5.2005 , s. C 2
Luontoon kirjoitettu : Väinö Kirstinän puutarhasta tuli elämänmittainen teos - mutta syntyi siitä kirjakin / Hannu Marttila; [kuvat:] Maikki Harjanne ja Väinö Kirstinän perhealbumi Helsingin sanomat 30.3.2003 , s. B2
Luovuushaastattelu ja runon onni / Pekka Tarkka Helsingin sanomat 29.1.1996 , s. C7
Runoilija suuren aallon harjalla / Tero Liukkonen Helsingin sanomat 29.1.1996 , s. A4
Kieli vai "elämä"? / Harry Forsblom Helsingin sanomat 6.5.1984 , s. 16
Väinö Kirstinä, kuusikymmenluvun runoilija / Juhani Niemi Helsingin sanomat 4.4.1982 , s. 16
Mökkielämän korkea veisu / Seppo Järvinen Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 2003: 4 , takakansi
[Arvosteltu teos Väinö Kirstinän "Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma"] / Aini Parkko Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 1968: 2 , s. 61
Kirjailija Väinö Kirstinä puolustaa kirjastoja ja kouluja : tieteen ja taiteen kautta vaurautta / Anja Manninen; Jorma Mylly Liitto 28.8.1992 , s. 12-13
Kokeneen runoilijan ääni koskettaa / Kari Kemppainen Liitto 5.2.1987 , s. 7
Toimittajasta kirjailijaksi / Raimo Pehkoranta Liitto 17.10.1986 , s. 32
Väinö Kirstinä rikkoi hiljaisuuden : liituraita vaihtui runoihin / Pertti Sillanpää Liitto 29.4.1984 , s. 16
Kirstinä oli sanoilla leikittelijä Kaleva 24.9.2007 , s. 24
Ruislinnun laulu korvissani / Liisi Huhtala Kaleva 25.3.2003 , s. 14
Runojensa näköinen mies / Päivi Alasuutari; [Kuva:] Pekka Ala-aho Kaleva 24.9.1999 , s. 34
Väinö Kirstinä -look / Marja-Leena Vainionpää-Palmgren Kaleva 30.3.1996 , s. 14
Tasapainoilua runouden ja arjen välillä / Vesa Kärki Kaleva 18.2.1996 , s. 15
Taivas on täynnä, runosuoni syvällä / Olavi Jama Kaleva 24.3.1987 , s. 9
Leino-palkinto Kirstinälle Kaleva 6.9.1981 , s. 9
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Rekola, Mirkka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1977
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    esseistit
  • Ahti, Risto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Ammatti
    opettajat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Warburton, Thomas(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    toimittajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    runoilijat
  • Pennanen, Eila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1986
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1964
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1973
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    esseistit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Nummi, Lassi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    esseistit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1964
  • On sama kuin
    Kangas, Jukka
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Hakalahti, Niina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    toimittajat
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Ammatti
    opettajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Synnyinpaikkakunta
    Oulu
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    runoilijat
  • On sama kuin
    Vaara, Amanda
  • Ammatti
    läänintaiteilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kostamo, Eila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Oulu
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Oulu
  • Holappa, Pentti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    ranska
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    esseistit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Zilliacus, Benedict(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1960-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    toimittajat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Anhava, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Tekijän käyttämä kieli
    ranska
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto: 1979
  • On sama kuin
    Anhava, Helena, arvostelija
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  •