Välipakka, Tuija

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Jyrki Nisonen / Paasilinna
Katso video

 
 
Nimi
Välipakka, Tuija
Kirjailijan muu nimi
Välipakka, Tuija Marika
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Elämäkertatietoa
- [Lasimorsian] on kiinnostava yhdistelmä klassista ja modernia runoutta. Välipakan runot lävistävät ajan ja paikan kerrostumat ja ottavat näin haltuunsa ilmansuunnan, jota proosa ei tunne. [- -] Lasimorsian on ylevän ja arkisen luonteva kohtauspaikka. (Niina Hakalahti otsikolla Lasimorsian on loppuun saakka harkittu esikoisteos, Aamulehti 11.3.2003)

synt. 3.8.1967 Hämeenlinnassa
asuu Tampereella
vanhemmat Ilmo ja Hilkka Oksanen (os. Salmi)
naimisissa, kolme tytärtä, kaksi koiraa, kissaa ja kania
opinnot: ylioppilas -86, sittemmin mainontaa ja markkinointia, "kunnes ymmärsin, että en halua myydä mitään"
kirjalliset opinnot: Viita-akatemia, Oriveden opisto
Reikimaster 2005
ammatti: vapaa kirjailija
sivutoimet: sanataideohjaaja Tammerkynä ry:n kirjoittajaryhmässä
luottamustoimet: Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallituksen jäsen 2003-2006, 2006-2009

palkinnot: Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintosijoja v. 2001, 2002
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2011
harrastukset: ajatus- ja aistikävely, reiki, hyvä ruoka ja viini, yrtit ja puutarha, lukeminen

Tuija Välipakka on tamperelainen kirjailija, jonka esikoisteos on vuonna 2003 ilmestynyt runokokoelma Lasimorsian. Runokokoelmien lisäksi hänen kaunokirjalliseen tuotantoonsa kuuluu kaksi romaania ja osallistumisia antologioihin. Television lastenohjelmille hän on tehnyt käsikirjoituksia.

Tuija Välipakka kertoo, miksi ja miten hänestä on tullut kirjailija: "Niin kauas taaksepäin kuin muistan, olen kokenut maailman hyvin visuaalisena. Kuljin lapsena paljon metsässä yksinäni, sellaisena varhaisteininä, kiipeilin puissa ja istuskelin usein eräällä suurella kivellä ja otin sekä kameralla että katseella kuvia ympäristöstäni. Varsinkin syksyn kuulasta taivasta, kulottuneita metsäaukioita ja ilman raikasta kylmyyttä rakastin, olin vähän sellainen keijun ja peikon risteytys. Mieleni oli täynnä kuvia ja halusin yrittää löytää vastineita sanojen maailmasta - kuin maailma olisi ollut kuvakirja ja minun tehtäväni luoda kuviin sopivat tekstit."

"Sanan ja kuvan, sanan ja maailman välinen suhde kiinnosti minua jo silloin siinä määrin, että kirjoitin kaiken aikaa. Nykyään kuvatulvaa on rajoitettava, katselen esimerkiksi puita, vettä ja eläimiä, mutta en juurikaan televisiota."

"Kirjailijan työtä kohti lähdin pyrkimään tietoisesti vasta 2000-luvulla, kun kolme tytärtäni olivat sen ikäisiä, että saatoin heistä irtautua. Pyrin kirjoittajakouluun Viita-akatemiaan ja sinne päästyäni päätin tehdä jääräpäisesti töitä, jotta saan julkaistua esikoisrunokokoelman ennen kuin kolmevuotinen koulutus päättyy. Näin sitten kävikin."

Oman tuotantonsa merkittävimmäksi teokseksi Tuija Välipakka määrittelee seuraavan teoksensa, sillä "jos niin ei olisi, miksi enää kirjoittaisin? Muuten runot ovat lähinnä sydäntäni, runouden kautta koen pääseväni lähimmäksi tehtävässäni luoda kuvamaailmaa sanoiksi".

Tuija Välipakan esikoiskokoelma Lasimorsian sai kiinnostuneen vastaanoton. Sitä on pidetty poikkeuksellisen vahvana esikoiskokoelmana. Kokoelman teemoja ovat naisen elämä, rakkaus, äitiys, seksuaalisuus. Kokoelmaa kiitettiin rohkeana esityksenä naiseudesta, kielen omalakisuudesta ja sen ladatusta vahvuudesta ja ilmaisuvoimaisuudesta. "Lasimorsiamen runot ovat valmiita, ehjiä kokonaisuuksia. Parhaimmillaan Välipakka onnistuu luomaan niihin niin tiiviin tunnelman, että lukiessa pitää melkein pidättää henkeä." (Tiina Ahokas, Tuli&SavuNet 2003/3, netistä 9.10.2007)

Toinen runokokoelma Klovnin pelko ilmestyi vuonna 2010. Juhani Karila arvioi kokoelmaa Aamulehdessä 9.9.2010: "- - Kirja alkaa väkevällä kuvalla, jossa sirkus tulee kaupunkiin. Heti käy selväksi, että meluisa seurue pienii kaupunkilaisten tavoista sytykkeitä räävittömän spektaakkelinsa polttoaineeksi.
Pääosin runo kieppuu sirkusareenalla, mutta tekee syöksyjä kaduille ja ihmisten koteihin. Keikan jälkeen kohde jää sekasorron valtaan.
Sirkus ei ole vieraannuttamisen työkaluna uusi, mutta Välipakka käyttelee sitä tyylillä.
Runoilijan kieli on kuumaa rautaa, jota hän taivuttelee täsmälleen haluamaansa muotoon. Tulokset ovat uusia ja kiinnostavia."

Tuija Välipakan ensimmäinen romaani Härkätanssija (2004) kertoo "päähenkilönsä Tiin riippuvaisuuksista, toiseen tarrautumisesta, vieroitusoireista ja halusta tulla ainutlaatuisen rakastetuksi. Romaani on runollinen kasvutarina, jossa koreat ihmiset kiiluvat karamellipaperin lailla" (Jemina Staalo, Lumooja 2005: 1). Välipakka on tuonut kirjansa toisessa päähenkilössä esiin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän, empatiakyvyttömän henkilön. Tästä samasta teemasta Välipakka on yhdessä Arja Lehtosaaren kanssa toimittanut kokoelman Sata tapaa tappaa sielu - narsismin uhrit kertovat (2007).

Tuija Välipakan toinen romaan Maailman vahvin tyttö ilmestyi vuonna 2007. Kirjan aiheena ovat yhteiskunnalliset, sosiaaliset ongelmat, mielenterveyskysymykset, perheväkivalta, alkoholismi ja perheen ja lasten elämä tämän kaiken keskellä. Satu Koskimies arvelee, että romaani voisi olla tämän päivän todellisuuden jäljitelmää. (Helsingin Sanomat 7.1.2008). Saara Kesävuori katsoo, etää Välipakka välttää teoksessa kuitenkin sosiaaliraportoinnin ja tirkistelyn vaarat vaikean ja tärkeän aiheensa kanssa (Aamulehti 3.11.2007).

Nykyisiä kirjoittamisensa lähtökohtia Tuija Välipakka pohtii: "Meillä on paljon lukkoon lyötyjä käsitteitä, jotka luovat välittömiä mielikuvia - minua kiinnostaa, viittaako sana aina vain itsensä ulkopuolelle. Entä estääkö vai auttaako sana lopulta kokemaan sen, mihin se viittaa. Sanoihin on vuosien saatossa ladattu valtavasti voimaa ja merkityksiä. Jos sanomme sanan 'puu', eihän se mitenkään voi kuvata kaikkea sitä mitä näemme ja aistimme katsoessamme ja koskettaessamme puuta. Sanat ovatkin vain etikettejä, kylttejä ja viittoja pitkille assosiaatioketjuille. Siksi on loputtoman riemukasta yrittää löytää oikeita yhdistelmiä. Kirjoittaja on kuin kemisti, joka yhdistää kaksi ainetta löytääkseen kolmannen."

Itselleen tärkeinä teoksina Välipakka pitää Raamattua ja L. M. Montgomeryn Pientä runotyttöä. Muita tärkeitä kirjailijoita ovat olleet Astrid Lindgren, Kirsi Kunnas ja Mirkka Rekola, Sylvia Plath, Arundhati Roy, Björn Ranelid, Anni Sumari ja lukematon (tai luettu) määrä muita.

Suhdettaan Pirkanmaahan ja pirkanmaalaisuuteen Välipakka pitää merkityksellisenä: "Tampere on kotini, Pirkanmaa sieluni maisema. Olen kokenut täällä kaiken kokemisen arvoisen: lasteni syntymät, arjen, juhlan, rakkauden, ja tekstieni synnyn. Vaikka kieleni ei ole sidottu kotiseutuun ja voisin kirjoittaa toisaalla, uskon ympäristön muovaavan ajattelua ja siten olevan osa syntyneitä tekstejäni - jokaisella kaupungilla on oma rytminsä, oma sävelensä, valonsa ja pimeytensä, ja vaikka muodon tuolla puolen olen näistä vapaa, ovat ne myös luovuuden lähde, josta voin ammentaa."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Romaanit:
Härkätanssija (2004)
Maailman vahvin tyttö (2007)

Runokokoelmat:
Lasimorsian (2003)
Klovnin pelko (2010)

Antologiat:
MotMot 2002: elävien runoilijoiden klubin vuosikirja / toim. Juha Siro, Jouni Inkala (2002)
Unelmat ja naamiot: valikoima kilpailurunoja / toim. Ulla Kivekäs (Lahden runomaraton 2003)
Torsti Lehtinen: Runoilijan Jumala, runoilijoiden käsityksiä Jumalasta ja jumaluudesta, 2003

Tietokirjallisuus:
Sata tapaa tappaa sielu - narsismin uhrit kertovat / toim. Tuija Välipakka ja Arja Lehtosaari (2007)

Muuta:
Veturi: Kimpsu ja Kampsu - lastendraaman käsikirjoituksia Yleisradio TV1 (1998-2000)
Runokynä , runot 10-osaiseen lasten runo-ohjelmaan, Yleisradio TV1 (1999)
Mitä sinä naisesta tiedät / runonäytelmä Yleisradiolle 2005 yhdessä Juha Siron kanssa.

Käännökset:
Ice-Floe: International poetry of the far North 2004, 2005, 2005:2 [kääntäjä mm. Sarka Hantula]
Tekstinäyte
Ote teoksesta Maailman vahvin tyttö (2007)

Aina pitää ajatella Reettaa. Äitiä pitää myös ajatella koko ajan sekä Jumalaa, joka on äidin ystävä. Aamulla pitää ajatella iltaa ja illalla aamua. Aina kun joku ajattelee, on jossain muualla. Jos ajattelee kuollutta ihmistä, se alkaa elää. Jos taas elävää ei ajattele kukaan, se kuolee.
Lähteitä ja viittauksia
Kesävuori, Saara: Aikuiset luhistuvat, lapset jaksavat, Aamulehti 3.11.2007 (arv. Maailman vahvin tyttö)
Laitila, Anu: Susinaaraan öinen kutsu, Kaltio 2003: 3 s. 140-141 (arv. Lasimorsian)
Peni, Sonja: Naisen ylpeää uhmaa, Kulttuurivihkot 2003: 4 s. 62 (arv. Lasimorsian)
Rannela, Terhi: Pelon tunnustaminen on vahvuutta, Uusi nainen 2003: 5 s. 2-3, 8 (Välipakan haast.)
Riekko, Ida: Vaimo, vamppi ja äiti, Parnasso 2003: 3 s. 69-70 (arv. Lasimorsian)

kiiltomato.net - Nina Vuolio 1.3.2003 arv. Lasimorsian
kiiltomato.net - Laura Parkkinen 2.11.2004 arv. Härkätanssija - Tuija Salonen 18.10.2010 arv. Klovnin pelko - Merja Leppälahti 31.3.2014 arv. Take away
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    runoilijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Hämeenlinna
  • Toivonen, Markku(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Hämeenlinna
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Alasalmi, Päivi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Koulutus tai tutkinto
    ylioppilaat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Hakalahti, Niina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • On sama kuin
    Vaara, Amanda
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Vaarnamo, Ulla(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Romppainen, Katariina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 2010
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Aronpuro, Kari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 2010
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Vainonen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Järvenpää-Summanen, Anelma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • On sama kuin
    Summanen, Anelma
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • On sama kuin
    Salo, Anelma
  • On sama kuin
    Aure, Anita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ahti, Risto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    ylioppilaat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  •