Virolainen, Merja
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
kuva: Tammi
Elämäkertatietoa
Makuasioita:
Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Niitä on niin paljon, että olen listannut tähän vain niitä, jotka vaikuttivat minuun LAPSENA, ja nekin siinä määrin kuin ylipäätään pystyn niitä muistamaan. Mummien ja ukkien lorujollotukset kuten "Harakka huttua keittää" sekä lasten leikkilorut, joista erityisen vaikuttavia ja karmeudessaan arvoituksellisia olivat "A B C kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen. Tikapuut katkes, kissan napa ratkes." ja "Keisari seisoo palatsissa, niin musta kuin multa ja valkea kuin lunta. Se kun tulee viimeseksi ompi kuolema." Lastentarhan laululeikit kuten Prinsessa Ruusunen - leikki "Linnan muurit kohoaa" ja Vuodenajat, jossa sain olla kevään kielo. Lastentarhassa luetut kirjat, varsinkin Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu ja sen yhden muistaakseni norjalaisen Kasper, Jesper ja Joonatan. Myöhemmin kun olin oppinut itse lukemaan varsinkin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjat ja H. C. Andersenin sadut. Asterix ja Tintti -sarjakuvat. Kirsi Kunnaksen Aapinen, erityisesti sen runot Xerxeestä, joka kosti tappionsa meren aalloille piiskaamalla niitä, ja miehestä, joka näki Grönlannissa oratuomenkukkia jään sisällä. Myöhemmin Anni Polvan Tiina-kirjasarja. Lukemaan opin jo kuusivuotiaana siten, että isä luki minulle ja pikkusiskolleni viikottain uutta Aku Ankkaa. Ykskaks vain tajusin sen idean, miten tietyt kirjaimet vastaavat tiettyjä äänteitä, joista muodostuu sanoja. Mahtava tunne! Kiitos Walt Disney! Kansakoulussa kavereitten kanssa tehdyt pilkkaväännökset juhlallisista lauluista kuten "Taivahalle syttyi juuri porkkana ja punajuuri, joista viisaat itämaan haukkasivat puolikkaan." pro "Taivahalle syttyi juuri tähti kirkas tähti suuri..." sekä "joulupukki hirtettynä roikkuu kuusen oksilla" pro "namusia ripustettu ompi kuusen oksilla" "Joulupuu on rakennettu" -laulussa. Toisaalta myös hartaat laulut vaikuttivat ihan sellaisinaan, vääntelemättä. Vaikutun yhä syvästi esimerkiksi "Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie"-laulusta. Maailman taideaarteita 1-5 -kirjasarja. Varsinkin Hieronymus Bosch ja Francisco Goya olivat minusta järisyttäviä, minun oli pakko palata katsomaan heidän maalauksiaan uudestaan ja uudestaan. Valittujen Palojen julkaisema kotimaisen iskelmämusiikin paraati, paksu LP-levyantologia, jonka nimeä en muista. Jostain syystä huumori-teemalevyltä on jäänyt erityisesti mieleen Reino Helismaan sanoitus "Meksikon pikajuna". Muita paraatin suosikkejani olivat esimerkiksi "sinitaivas ai, mun ota unelmat ja kätke ne niin, ettei voi niitä löytää kenkään sellainen ken usko ei ihmeisiin", "Poika varjoisalta kujalta" ja "Täysikuu". Walt Disneyn pitkät piirroselokuvat. Ehkä Tuhkimo oli minusta kaikkein vaikuttavin niistä. Walt Disney -elokuvien soundtrack -LP, jonka nimeä en muista: "Alice in Wonderland, how did she get to Wonderland", "when you wish upon a star, your dreams come true". Jos hiukan ponnistaisin, muistaisin varmasti jälleen ne kaikki ulkoa. Äidin nuoruudenaikaiset EP-levyt: Irwin Goodmania ("En kerro kuinka jouduin naimisiin", "Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan", "Ei tippa tapa"), Katri Helenaa ("Mä päivänsäteen näin kerran pienen"), Laila Kinnusta ("Kottarainen maaliskuussa"), Brita Koivusta ("Suklaasydän"), Plattersia ("Twilight Time", "Smoke Gets in Your Eyes") ja muita vastaavia, toisaalta myös Sibeliuksen "Finlandia" ja Kim Borgia ("Tuuli se taivutti koivun larvan"). Varhaisnuoruuden vaikuttavimpia lukuelämyksiäni ovat Raamattu ja myöhemmin Juha Savion toimittama Intialaista viisautta -antologia sekä V. A. Koskenniemen toimittama Vaeltava viisaus -aforismiantologia. Minua kiehtoivat myös isän vanhassa Pikkujättiläisessä olevat latinankieliset lentävät lauseet. Ensimmäiset vaikuttavat aikuisille tarkoitetut runotuttavuuteni olivat Pertti Niemisen suomentama ja toimittama Kiinan runoutta I-IV -kirjasarja sekä Tuomas Anhavan suomentama ja toimittama japanilaisten tanka-runojen antologia Kevään kukat, syksyn kuu. Tuskin olisin nykyään runoilija, jos en olisi tutustunut silloin niihin.
Fiktiivinen henkilö johon voisin samastua:
Shakespearen Juhannusyön uni -näytelmän Titania.
Mieluisia paikkoja:
Helsingin luontoalueet, etenkin Kallahti, Seurasaari, Uutela, Vattuniemi, Viikki. Ulkomailla Andalusia, Japani kirsikankukkien aikaan, Kiina, Nepal, New York, Teneriffa (Puerto de la Cruz, ei muuten).
Kiehtovia historiallisia aikakausia:
Ranskan vallankumous, vallankumousten ja murrosten ajat ylipäätään. Romantiikan aika 1800-luvulla.
Kiehtovia historiallisia
henkilöitä:
Larin Paraske, Shakespeare, Sokrates, Wittgenstein.
Ärsyttäviä ilmiöitä:
Oma typeryys, lapsellisuus, ajatusten jähmeys. Muiden vastaavat piirteet. Kieltäytyminen todellisesta keskustelusta ja argumentoinnista. Se kun järkevät perustelut eivät mene perille, vaan toinen osapuoli vain inttämistään inttää. Itsepetos. Lyhytnäköinen itsekkyys. Se kun joku sanoo yhtä mutta tekee toista. Se että ei pidetä kiinni sopimuksista. Myöhästely ja muu holtittomuus, jotka viestivät siitä, että ei pidä toista osapuolta yhtä tärkeänä kuin itseään. "Boheemius", vastuuttomuus, se että velttoilee ja sekoilee pitkin kuvitellen, että joku aina kulkee perässä ja korjaa jäljet. "Maailma on vain minua varten"-asenne. Pikkudiivat. Sovinismi, mauton seksistisyys, muka-miehinen öykkäröinti. Sukupuolten eriarvoisuus. Kaksinaismoralismi. Se kun yksinkertaiset käytännön asiat eivät etene ripeästi. Se että sovelletaan "luovaa epäjärjestystä" silkkoihin byrokraattisiin asioihin, jotka olisi hyvä hoitaa pois oikealla paikallaan olevan luovan epäjärjestyksen tieltä. Pitkästyttävä jaarittelu, tyhjänpuhuminen, lässytys vain siksi että on muka pakko olla äänessä. Suurten ihmisjoukkojen mittaamaton ja parantumaton typeryys, itsekkyys ja lyhytnäköisyys, jotka ilmenevät mm. haluttomuutena ratkaista maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, vaikka se olisi käytännössä mahdollista. Se että demokratiassa saavat idiootitkin äänestää.
synt. 7.5.1962 Lapua
kotipaikka Helsinki
vanhemmat ylikonstaapeli Harri Virolainen ja ylioppilasmerkonomi MAT, Eeva Virolainen (o.s. Luttunen)
lukuisia toimitustöitä, artikkeleita ja osallistumisia kokoomateoksiin; kirjallisuusaiheisia esseitä ja artikkeleita eri lehdissä; kirja-arvosteluja mm. Ylioppilaslehdessä ja Nuoressa Voimassa 1991-1999
useita suomennoksia Nuori Voima-lehdelle; esiintynyt useissa kirjailijatapahtumissa ulkomailla: Prahassa, Krakovassa, Pietarissa ja Cosenzassa Italiassa;
Nuoren Voiman Liiton Arvostelupalvelun kriitikko 1993-2000; opettajana useilla kirjoittajakursseilla vuodesta 1992 alkaen; jäsenyyksiä kirjallisuuspalkintolautakunnissa; kirjailijatapahtumien organisointi - ja juontotehtäviä
pukusuunnittelijan tutkinto Lahden taideteollisesta opistosta (nyk. Lahden Muotoiluinstituutti) 1986; filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1998; opintoja Wroclawin nukketeatteri-insituutissa Puolassa 1988
harrastukset: TV:n katselu, luonnossa vaeltelu, filosofia.
Kirjailija on myös kääntänyt amerikkalaisen nykyrunoilijan Billy Collinsin runoja, jotka löytyvät Parnasso 3/2011.
Virolainen valmistui vuonna 1986 pukusuunnittelijaksi. Sen jälkeen hän työskenteli visuaalisena suunnittelijana mm. sirkuksessa ja nukketeatterissa, kunnes aloitti filosofian ja kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1988. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1998, pro gradu -työn aiheena oli inspiraation käsite.
Virolainen on julkaissut viisi runokokoelmaa, Hellyyttäsi taitat gardenian (1990), Tervapeili (1995), Pilvet peittävät sisäänsä pilvet (2000), Olen tyttö, ihanaa! (2003) sekä Valloittaja (2012). Proosateos Kontaktia halutaan ilmestyi 2007. Hän on kirjoittanut myös kirjan šamanismista ja noituudesta sekä näytelmän nimeltä Täyttymyskomedia, joka sai ensi-iltansa vuonna 1993. Virolainen on työskennellyt myös suomentajana, toimittajana, kriitikkona ja harrastajakirjoittajien opettajana. Hän on Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun johtaja.
Virolaisen runoja on julkaistu arabiaksi, espanjaksi, englanniksi, hepreaksi, italiaksi, katalaaniksi, kiinaksi (mandariini), latviaksi, makedoniaksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, tshekiksi ja unkariksi käännettyinä.
Suomennoksia antologioissa, lehdissä, verkkojulkaisuissa, elämäkerroissa, romaaneissa:
Anna Aguilar-Amat, Matthew Arnold, Rose Ausländer, Patrick Beurard-Valdoye, Hildegard Bingeniläinen, William Blake, S. T. Coleridge, Billy Collins, Emily Dickinson, Ulrike Draesner, Carol Ann Duffy, Martin Enckell, Elke Erb, Robert Gernhardt, Hadewijch, Rose-Marie Huuva, John Keats, Arun Kolatkar, Taja Kramberger, Shiv K. Kumar, Oscar Levertin, C. S. Lewis, Bodil Lindfors, Jayanta Mahapatra, Katherine Mansfield, A. K. Mehrotra, Frederik Paludan-Müller, Gieve Patel, Vasko Popa, Henrika Ringbom, Kathrin Schmidt, Carl Snoilsky, Merja-Riitta Stenroos, Alfred Tennyson, Sakari Topelius, Jan Wagner, Patricia Young.
Anon.: "Tom O'Bedlam", Emily Dickinson, John Keats ja Percy Bysshe Shelley Kalevi Nyytäjän suomentamaan Harold Bloomin teokseen Lukemisen ylistys, Otava 2001.
Hän jota ei ole – Intian englanninkielisen nykyrunouden antologia yhteistyössä Markus Jääskeläisen kanssa, Nihil Interit 2003.
Golgatan kuningatar, valikoima Emily Dickinsonin runoja, Tammi 2004.
Valkoinen vinttikoira, valikoima Henrika Ringbomin runoja, Tammi 2005 (valittiin Elävien Runoilijoiden Klubin vuoden käännösrunokirjaksi 2005).
Palkinnot:
Tanssiva Karhu -runopalkinto, Runeberg-palkintoehdokkuus ja Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Olen tyttö, ihanaa! (2003).
Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Tervapeili (1995).
Kunniamaininta Runomaratonin Suomea etsimässä -lyriikkakilpailussa 1987.
Kunniamaininta Rock on rajaton riemu -lyriikkakilpailussa 1985.
Esiintymiset ulkomailla:
Moskova 1991. Praha 1993. Krakova ja Varsova 1994. Pietari 1995. Cosenza 1999. Berliini 2001. Riika 2002. Izhevsk 2002. Genova 2003. Petroskoi 2003. Tukholma 2004. Milano 2005. Lipiza ja Ljubljana 2005. Bukarest ja Neptun 2005. Barcelona 2007. Berliini 2007. Barcelona 2008. Lontoo ja Brighton 2008. Ledbury 2008. Hongkong ja Peking 2011.
Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Niitä on niin paljon, että olen listannut tähän vain niitä, jotka vaikuttivat minuun LAPSENA, ja nekin siinä määrin kuin ylipäätään pystyn niitä muistamaan. Mummien ja ukkien lorujollotukset kuten "Harakka huttua keittää" sekä lasten leikkilorut, joista erityisen vaikuttavia ja karmeudessaan arvoituksellisia olivat "A B C kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen. Tikapuut katkes, kissan napa ratkes." ja "Keisari seisoo palatsissa, niin musta kuin multa ja valkea kuin lunta. Se kun tulee viimeseksi ompi kuolema." Lastentarhan laululeikit kuten Prinsessa Ruusunen - leikki "Linnan muurit kohoaa" ja Vuodenajat, jossa sain olla kevään kielo. Lastentarhassa luetut kirjat, varsinkin Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu ja sen yhden muistaakseni norjalaisen Kasper, Jesper ja Joonatan. Myöhemmin kun olin oppinut itse lukemaan varsinkin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjat ja H. C. Andersenin sadut. Asterix ja Tintti -sarjakuvat. Kirsi Kunnaksen Aapinen, erityisesti sen runot Xerxeestä, joka kosti tappionsa meren aalloille piiskaamalla niitä, ja miehestä, joka näki Grönlannissa oratuomenkukkia jään sisällä. Myöhemmin Anni Polvan Tiina-kirjasarja. Lukemaan opin jo kuusivuotiaana siten, että isä luki minulle ja pikkusiskolleni viikottain uutta Aku Ankkaa. Ykskaks vain tajusin sen idean, miten tietyt kirjaimet vastaavat tiettyjä äänteitä, joista muodostuu sanoja. Mahtava tunne! Kiitos Walt Disney! Kansakoulussa kavereitten kanssa tehdyt pilkkaväännökset juhlallisista lauluista kuten "Taivahalle syttyi juuri porkkana ja punajuuri, joista viisaat itämaan haukkasivat puolikkaan." pro "Taivahalle syttyi juuri tähti kirkas tähti suuri..." sekä "joulupukki hirtettynä roikkuu kuusen oksilla" pro "namusia ripustettu ompi kuusen oksilla" "Joulupuu on rakennettu" -laulussa. Toisaalta myös hartaat laulut vaikuttivat ihan sellaisinaan, vääntelemättä. Vaikutun yhä syvästi esimerkiksi "Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie"-laulusta. Maailman taideaarteita 1-5 -kirjasarja. Varsinkin Hieronymus Bosch ja Francisco Goya olivat minusta järisyttäviä, minun oli pakko palata katsomaan heidän maalauksiaan uudestaan ja uudestaan. Valittujen Palojen julkaisema kotimaisen iskelmämusiikin paraati, paksu LP-levyantologia, jonka nimeä en muista. Jostain syystä huumori-teemalevyltä on jäänyt erityisesti mieleen Reino Helismaan sanoitus "Meksikon pikajuna". Muita paraatin suosikkejani olivat esimerkiksi "sinitaivas ai, mun ota unelmat ja kätke ne niin, ettei voi niitä löytää kenkään sellainen ken usko ei ihmeisiin", "Poika varjoisalta kujalta" ja "Täysikuu". Walt Disneyn pitkät piirroselokuvat. Ehkä Tuhkimo oli minusta kaikkein vaikuttavin niistä. Walt Disney -elokuvien soundtrack -LP, jonka nimeä en muista: "Alice in Wonderland, how did she get to Wonderland", "when you wish upon a star, your dreams come true". Jos hiukan ponnistaisin, muistaisin varmasti jälleen ne kaikki ulkoa. Äidin nuoruudenaikaiset EP-levyt: Irwin Goodmania ("En kerro kuinka jouduin naimisiin", "Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan", "Ei tippa tapa"), Katri Helenaa ("Mä päivänsäteen näin kerran pienen"), Laila Kinnusta ("Kottarainen maaliskuussa"), Brita Koivusta ("Suklaasydän"), Plattersia ("Twilight Time", "Smoke Gets in Your Eyes") ja muita vastaavia, toisaalta myös Sibeliuksen "Finlandia" ja Kim Borgia ("Tuuli se taivutti koivun larvan"). Varhaisnuoruuden vaikuttavimpia lukuelämyksiäni ovat Raamattu ja myöhemmin Juha Savion toimittama Intialaista viisautta -antologia sekä V. A. Koskenniemen toimittama Vaeltava viisaus -aforismiantologia. Minua kiehtoivat myös isän vanhassa Pikkujättiläisessä olevat latinankieliset lentävät lauseet. Ensimmäiset vaikuttavat aikuisille tarkoitetut runotuttavuuteni olivat Pertti Niemisen suomentama ja toimittama Kiinan runoutta I-IV -kirjasarja sekä Tuomas Anhavan suomentama ja toimittama japanilaisten tanka-runojen antologia Kevään kukat, syksyn kuu. Tuskin olisin nykyään runoilija, jos en olisi tutustunut silloin niihin.
Fiktiivinen henkilö johon voisin samastua:
Shakespearen Juhannusyön uni -näytelmän Titania.
Mieluisia paikkoja:
Helsingin luontoalueet, etenkin Kallahti, Seurasaari, Uutela, Vattuniemi, Viikki. Ulkomailla Andalusia, Japani kirsikankukkien aikaan, Kiina, Nepal, New York, Teneriffa (Puerto de la Cruz, ei muuten).
Kiehtovia historiallisia aikakausia:
Ranskan vallankumous, vallankumousten ja murrosten ajat ylipäätään. Romantiikan aika 1800-luvulla.
Kiehtovia historiallisia
henkilöitä:
Larin Paraske, Shakespeare, Sokrates, Wittgenstein.
Ärsyttäviä ilmiöitä:
Oma typeryys, lapsellisuus, ajatusten jähmeys. Muiden vastaavat piirteet. Kieltäytyminen todellisesta keskustelusta ja argumentoinnista. Se kun järkevät perustelut eivät mene perille, vaan toinen osapuoli vain inttämistään inttää. Itsepetos. Lyhytnäköinen itsekkyys. Se kun joku sanoo yhtä mutta tekee toista. Se että ei pidetä kiinni sopimuksista. Myöhästely ja muu holtittomuus, jotka viestivät siitä, että ei pidä toista osapuolta yhtä tärkeänä kuin itseään. "Boheemius", vastuuttomuus, se että velttoilee ja sekoilee pitkin kuvitellen, että joku aina kulkee perässä ja korjaa jäljet. "Maailma on vain minua varten"-asenne. Pikkudiivat. Sovinismi, mauton seksistisyys, muka-miehinen öykkäröinti. Sukupuolten eriarvoisuus. Kaksinaismoralismi. Se kun yksinkertaiset käytännön asiat eivät etene ripeästi. Se että sovelletaan "luovaa epäjärjestystä" silkkoihin byrokraattisiin asioihin, jotka olisi hyvä hoitaa pois oikealla paikallaan olevan luovan epäjärjestyksen tieltä. Pitkästyttävä jaarittelu, tyhjänpuhuminen, lässytys vain siksi että on muka pakko olla äänessä. Suurten ihmisjoukkojen mittaamaton ja parantumaton typeryys, itsekkyys ja lyhytnäköisyys, jotka ilmenevät mm. haluttomuutena ratkaista maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, vaikka se olisi käytännössä mahdollista. Se että demokratiassa saavat idiootitkin äänestää.
synt. 7.5.1962 Lapua
kotipaikka Helsinki
vanhemmat ylikonstaapeli Harri Virolainen ja ylioppilasmerkonomi MAT, Eeva Virolainen (o.s. Luttunen)
lukuisia toimitustöitä, artikkeleita ja osallistumisia kokoomateoksiin; kirjallisuusaiheisia esseitä ja artikkeleita eri lehdissä; kirja-arvosteluja mm. Ylioppilaslehdessä ja Nuoressa Voimassa 1991-1999
useita suomennoksia Nuori Voima-lehdelle; esiintynyt useissa kirjailijatapahtumissa ulkomailla: Prahassa, Krakovassa, Pietarissa ja Cosenzassa Italiassa;
Nuoren Voiman Liiton Arvostelupalvelun kriitikko 1993-2000; opettajana useilla kirjoittajakursseilla vuodesta 1992 alkaen; jäsenyyksiä kirjallisuuspalkintolautakunnissa; kirjailijatapahtumien organisointi - ja juontotehtäviä
pukusuunnittelijan tutkinto Lahden taideteollisesta opistosta (nyk. Lahden Muotoiluinstituutti) 1986; filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1998; opintoja Wroclawin nukketeatteri-insituutissa Puolassa 1988
harrastukset: TV:n katselu, luonnossa vaeltelu, filosofia.
Kirjailija on myös kääntänyt amerikkalaisen nykyrunoilijan Billy Collinsin runoja, jotka löytyvät Parnasso 3/2011.
Virolainen valmistui vuonna 1986 pukusuunnittelijaksi. Sen jälkeen hän työskenteli visuaalisena suunnittelijana mm. sirkuksessa ja nukketeatterissa, kunnes aloitti filosofian ja kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1988. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1998, pro gradu -työn aiheena oli inspiraation käsite.
Virolainen on julkaissut viisi runokokoelmaa, Hellyyttäsi taitat gardenian (1990), Tervapeili (1995), Pilvet peittävät sisäänsä pilvet (2000), Olen tyttö, ihanaa! (2003) sekä Valloittaja (2012). Proosateos Kontaktia halutaan ilmestyi 2007. Hän on kirjoittanut myös kirjan šamanismista ja noituudesta sekä näytelmän nimeltä Täyttymyskomedia, joka sai ensi-iltansa vuonna 1993. Virolainen on työskennellyt myös suomentajana, toimittajana, kriitikkona ja harrastajakirjoittajien opettajana. Hän on Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun johtaja.
Virolaisen runoja on julkaistu arabiaksi, espanjaksi, englanniksi, hepreaksi, italiaksi, katalaaniksi, kiinaksi (mandariini), latviaksi, makedoniaksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, tshekiksi ja unkariksi käännettyinä.
Suomennoksia antologioissa, lehdissä, verkkojulkaisuissa, elämäkerroissa, romaaneissa:
Anna Aguilar-Amat, Matthew Arnold, Rose Ausländer, Patrick Beurard-Valdoye, Hildegard Bingeniläinen, William Blake, S. T. Coleridge, Billy Collins, Emily Dickinson, Ulrike Draesner, Carol Ann Duffy, Martin Enckell, Elke Erb, Robert Gernhardt, Hadewijch, Rose-Marie Huuva, John Keats, Arun Kolatkar, Taja Kramberger, Shiv K. Kumar, Oscar Levertin, C. S. Lewis, Bodil Lindfors, Jayanta Mahapatra, Katherine Mansfield, A. K. Mehrotra, Frederik Paludan-Müller, Gieve Patel, Vasko Popa, Henrika Ringbom, Kathrin Schmidt, Carl Snoilsky, Merja-Riitta Stenroos, Alfred Tennyson, Sakari Topelius, Jan Wagner, Patricia Young.
Anon.: "Tom O'Bedlam", Emily Dickinson, John Keats ja Percy Bysshe Shelley Kalevi Nyytäjän suomentamaan Harold Bloomin teokseen Lukemisen ylistys, Otava 2001.
Hän jota ei ole – Intian englanninkielisen nykyrunouden antologia yhteistyössä Markus Jääskeläisen kanssa, Nihil Interit 2003.
Golgatan kuningatar, valikoima Emily Dickinsonin runoja, Tammi 2004.
Valkoinen vinttikoira, valikoima Henrika Ringbomin runoja, Tammi 2005 (valittiin Elävien Runoilijoiden Klubin vuoden käännösrunokirjaksi 2005).
Palkinnot:
Tanssiva Karhu -runopalkinto, Runeberg-palkintoehdokkuus ja Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Olen tyttö, ihanaa! (2003).
Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Tervapeili (1995).
Kunniamaininta Runomaratonin Suomea etsimässä -lyriikkakilpailussa 1987.
Kunniamaininta Rock on rajaton riemu -lyriikkakilpailussa 1985.
Esiintymiset ulkomailla:
Moskova 1991. Praha 1993. Krakova ja Varsova 1994. Pietari 1995. Cosenza 1999. Berliini 2001. Riika 2002. Izhevsk 2002. Genova 2003. Petroskoi 2003. Tukholma 2004. Milano 2005. Lipiza ja Ljubljana 2005. Bukarest ja Neptun 2005. Barcelona 2007. Berliini 2007. Barcelona 2008. Lontoo ja Brighton 2008. Ledbury 2008. Hongkong ja Peking 2011.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmä:
Täyttymyskomedia, 1993
Samanismin ja noituuden käsikirja (Tammi 1994)
Hän jota ei ole - Intian englanninkielistä nykyrunoutta (Nihil Interit, 2003). Antologian suomennos- ja toimitustyö tehty yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa.
Golgatan kuningatar - Dickinsonin kuva Jumalasta. MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003.
Täyttymyskomedia, 1993
Samanismin ja noituuden käsikirja (Tammi 1994)
Hän jota ei ole - Intian englanninkielistä nykyrunoutta (Nihil Interit, 2003). Antologian suomennos- ja toimitustyö tehty yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa.
Golgatan kuningatar - Dickinsonin kuva Jumalasta. MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003.
Tekstinäyte
En usko enää mihinkään
paitsi Paratiisiin:
saraheinikosta pyörteilee usva,
tanssii avoimelle selälle.
Työnnän veneen vesille,
airot
kolajavat.
Kämmenpohjaan kirjoitettu itsemurha
tämä maa on
paitsi Paratiisiin:
saraheinikosta pyörteilee usva,
tanssii avoimelle selälle.
Työnnän veneen vesille,
airot
kolajavat.
Kämmenpohjaan kirjoitettu itsemurha
tämä maa on
tulesta syntynyt saari,
jonkun tutun askelet
kaislikossa
***
Hellyyttäsi taitat gardenian,
haavoitetun oksan läpi vuotavat
taivas, puutarha toisiinsa,
ja lintuin jalat
hiilen ympärille kiertyvät:
on lennettävä!
Hellyyttäsi sytytät nuotion
kun nousen merestä,
varjot liekehtivät
kasvoillasi, yönmusta puutarha
johon nojaan, savun tuoksu
ja gardenian
Hellyyttäsi taitat gardenian (1990)
jonkun tutun askelet
kaislikossa
***
Hellyyttäsi taitat gardenian,
haavoitetun oksan läpi vuotavat
taivas, puutarha toisiinsa,
ja lintuin jalat
hiilen ympärille kiertyvät:
on lennettävä!
Hellyyttäsi sytytät nuotion
kun nousen merestä,
varjot liekehtivät
kasvoillasi, yönmusta puutarha
johon nojaan, savun tuoksu
ja gardenian
Hellyyttäsi taitat gardenian (1990)
Videot
Lähteitä ja viittauksia