Anttila, Selma

Kuvatiedoston lataaminen

On sama kuin

Kirjailijan muu nimi

Kaksi rouvaa
S. A.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Suomen kirjallisuuteen rynnisti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naiskirjailijoita, jotka ottivat kantaa ajan poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Selma Anttila edustaa esimerkillisesti aikansa uudentyyppistä naiskirjailijaa: hän käsitteli tuotannossaan yhteiskunnan vähäosaisten elämää, kansansivistystyötä ja naisen alisteista asemaa.

(Kansallisbiografia)


- - -

s. 1867 Orimattila
k. 1942 Helsinki

os. Helander, ent. Andelin
kirjailijanimet: Kaksi rouvaa ja S. A.

Orimattilalaissyntyinen kirjailija kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja jatko-opiston. Hän työskenteli ekonomina, opettajana ja kirjastonhoitajana. Selma Anttila oli yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen ja perusti mm. Tampereen lastenseimen ja toimi Suomen Naisyhdistyksen sihteerinä. Lisäksi hän oli Suomen Rauhanliiton sekä Tampereen Näyttämöyhdistyksen perustajajäseniä.
Kirjailija sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1923 ja 1939.
Selma Anttila oli yhteiskunnallisesti suuntautunut kirjailija, joka kirjoitti romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Hänen ensimmäinen teoksensa, novellikokoelma Kuvia työväen kaupungista syntyi hänen asuessaan Tampereella, jossa hän ei voinut välttyä huomaamasta työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä kärsivien ihmisten epätoivoa. Nämä epäkohdat saivat hänet tarttumaan kynään ja kirjoittamalla hän uskoi voivansa vaikuttaa ihmisten mieliin epäkohtien parantamiseksi.
Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi romaani Elämän kiirastulessa (1940), jonka taustana on ensimmäisen maailmansodan jälkeinen murroskausi.

"Julkisuuteen astuminen ei ole kuitenkaan alun pitäen lähtenyt minun puoleltani vapaaehtoisesti. En ole koskaan ajatellut tulla "kirjailijaksi".
Jouduttuani Tampereelle tulin suureen elämän myllyyn. Olin siellä yhteen aikaan viidessä yhdistyksessä joko sihteerinä, puheenjohtajana tai muuna toimijäsenenä, oikein "populääri" henkilö, kuten sanotaan. Jouduin väkisinkin paljon tekemisiin ihmisten kanssa ja tulin kurkistaneeksi yhteiskunnan soppiin ja salonkeihin, verranneeksi ja - niin, kaikki tuo vaikutti minuun kuin lapsena Lähdekorven saukko. Jouduin ensin kauhuihini enkä sitten enää voinut kääntää näkemälleni selkääni. Tutkiskelut syistä, mahdollisuuksista kiertyivät eteeni, veivät rauhani päivillä, uneni öillä. Luulin olevani sairas ja hermostunut. Olin kuitenkin nuori, ja kaikenlainen sairaus oli minulle aivan tuntematonta. En siis takertunut siihen, sillä voittamaton työinto pakotti yhä uusiin ponnistuksiin selvittää elämän arvotusta. Silloin antauduin kirjoittamaan itselleni, ensin salaa illoin, sitten yhä kiihkeämmin työkseni. Sepitin kertomukseni, sillä ihmiset ja luonteet elävöittyivät mielessäni kirkkaina." (Kuinka meistä tuli kirjailijoita, 1916)

Romaanissa Nuoret kauppiaat (1938) kuvataan Lahtea ja lahtelaisia liikemiehiä. "Lahden kyläkuva oli muuttunut kesäkuun 19. päivänä 1877 raivonneen tulipalon jälkeen. Lahden entiset talolliset olivat myyneet metsiä sekä rakentaneet niillä rahoilla uudet komeat talot peltojen keskelle. Leveiden katujen varsilla nousi nyt komeita puutaloja, laudoitettuja, vaaleiksi maalattuja, korkeaikkunaisia ja leveäovisia.
Tähän Lahden kasvuvaiheeseen avaa ikkunaa orimattilalaissyntyisen kirjailijan Selma Anttilan 1938 ilmestynyt romaani Nuoret kauppiaat", kirjoittaa Alli Hosiaisluoma Karppinen Pitäjänsanomissa vuonna 1985.

Muuta tuotantoa:
Kirjoittajana vihkossa Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa (1910). Romanttinen kriminaalikertomus psykologisen realismin alalta.
Miksi kuulumme valkonauhaan (1904)
Morsiamen kirja: Opastusta nuorille tytöille. Toim. Kaksi rouvaa (1944)
Nuorille naisille (1904)
Rauhaa kohti: kaksi esitelmää (1922)

Tekstinäyte

Kuumana kesäkuun päivänä oli Pyryn seppä tullut poikansa Tepon kanssa Lahteen rattaanpyöriä myymään. Saatuaan ne ulos junasta he astuivat molemmat kuorman vieressä ylös jyrkkää mäkeä auttaakseen nousussa ja tukeakseen alamäessä, etteivät pyörät pääsisi kierimään pitkin mutkikasta reittiä. Kylässä oli aina keskiviikkoisin vilkasta vilinää, koska hollolaiset silloin toivat ruokatavaraa, myydäkseen sitä kauppiaiden pihoissa. Olihan Vesijärven rannalle rakennettu saha, ja siellä oli paljon työväkeä.
Salpausselän harjanteiden, Selänmäen ja Kolkanmäen, laaksoon oli ahdettu neljänkymmenen talon rakennukset, nurkka nurkkaan kiinni, ja lisäksi vielä monien käsityöläisten ja kauppiaiden asumukset, liikkeet ja varastohuoneet vehkeineen, tarhoineen ja eläinsuojineen.
Pyryn hevonen käännettiin sokkeloiselle kujalle, josta lehahti vastaan vinkevä parkin tuoksu. Kuorma mahtui vaivoin pujahtamaan portista ahtaaseen pihaan, johon oli upotettu maahan pari mahtavaa parkkiammetta. Piti varoa, ettei rattaanpyörä osunut ammeen laidan sisäpuolelle, jolloin koko kuorma olisi uponnut parkkiintuvien nahkojen liuokseen.

Nuoret kauppiaat, 1938.

Lähteitä ja viittauksia

- Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 60-61.
- Kuinka meistä tuli kirjailijoita. [Suomen Kirjailijaliitto] 1916, s. 14-15.
- Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen. WSOY 1944, s. 270-276.
- Alli Hosiaisluoma-Karppinen. Anttilan "Nuoret kauppiaat" ikkuna Lahden kauppalaan. Pitäjänsanomat 31.10.1985.
- Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.