Anttila, Selma

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Anttila, Selma
Elämäkertatietoa
Suomen kirjallisuuteen rynnisti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naiskirjailijoita, jotka ottivat kantaa ajan poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Selma Anttila edustaa esimerkillisesti aikansa uudentyyppistä naiskirjailijaa: hän käsitteli tuotannossaan yhteiskunnan vähäosaisten elämää, kansansivistystyötä ja naisen alisteista asemaa.

(Kansallisbiografia)


- - -

s. 1867 Orimattila
k. 1942 Helsinki

os. Helander, ent. Andelin
kirjailijanimet: Kaksi rouvaa ja S. A.

Orimattilalaissyntyinen kirjailija kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja jatko-opiston. Hän työskenteli ekonomina, opettajana ja kirjastonhoitajana. Selma Anttila oli yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen ja perusti mm. Tampereen lastenseimen ja toimi Suomen Naisyhdistyksen sihteerinä. Lisäksi hän oli Suomen Rauhanliiton sekä Tampereen Näyttämöyhdistyksen perustajajäseniä.
Kirjailija sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1923 ja 1939.
Selma Anttila oli yhteiskunnallisesti suuntautunut kirjailija, joka kirjoitti romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Hänen ensimmäinen teoksensa, novellikokoelma Kuvia työväen kaupungista syntyi hänen asuessaan Tampereella, jossa hän ei voinut välttyä huomaamasta työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä kärsivien ihmisten epätoivoa. Nämä epäkohdat saivat hänet tarttumaan kynään ja kirjoittamalla hän uskoi voivansa vaikuttaa ihmisten mieliin epäkohtien parantamiseksi.
Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi romaani Elämän kiirastulessa (1940), jonka taustana on ensimmäisen maailmansodan jälkeinen murroskausi.

"Julkisuuteen astuminen ei ole kuitenkaan alun pitäen lähtenyt minun puoleltani vapaaehtoisesti. En ole koskaan ajatellut tulla "kirjailijaksi".
Jouduttuani Tampereelle tulin suureen elämän myllyyn. Olin siellä yhteen aikaan viidessä yhdistyksessä joko sihteerinä, puheenjohtajana tai muuna toimijäsenenä, oikein "populääri" henkilö, kuten sanotaan. Jouduin väkisinkin paljon tekemisiin ihmisten kanssa ja tulin kurkistaneeksi yhteiskunnan soppiin ja salonkeihin, verranneeksi ja - niin, kaikki tuo vaikutti minuun kuin lapsena Lähdekorven saukko. Jouduin ensin kauhuihini enkä sitten enää voinut kääntää näkemälleni selkääni. Tutkiskelut syistä, mahdollisuuksista kiertyivät eteeni, veivät rauhani päivillä, uneni öillä. Luulin olevani sairas ja hermostunut. Olin kuitenkin nuori, ja kaikenlainen sairaus oli minulle aivan tuntematonta. En siis takertunut siihen, sillä voittamaton työinto pakotti yhä uusiin ponnistuksiin selvittää elämän arvotusta. Silloin antauduin kirjoittamaan itselleni, ensin salaa illoin, sitten yhä kiihkeämmin työkseni. Sepitin kertomukseni, sillä ihmiset ja luonteet elävöittyivät mielessäni kirkkaina." (Kuinka meistä tuli kirjailijoita, 1916)

Romaanissa Nuoret kauppiaat (1938) kuvataan Lahtea ja lahtelaisia liikemiehiä. "Lahden kyläkuva oli muuttunut kesäkuun 19. päivänä 1877 raivonneen tulipalon jälkeen. Lahden entiset talolliset olivat myyneet metsiä sekä rakentaneet niillä rahoilla uudet komeat talot peltojen keskelle. Leveiden katujen varsilla nousi nyt komeita puutaloja, laudoitettuja, vaaleiksi maalattuja, korkeaikkunaisia ja leveäovisia.
Tähän Lahden kasvuvaiheeseen avaa ikkunaa orimattilalaissyntyisen kirjailijan Selma Anttilan 1938 ilmestynyt romaani Nuoret kauppiaat", kirjoittaa Alli Hosiaisluoma Karppinen Pitäjänsanomissa vuonna 1985.

Muuta tuotantoa:
Kirjoittajana vihkossa Kohtaloaan pakoon eli velvollisuuksien ristiaallokossa (1910). Romanttinen kriminaalikertomus psykologisen realismin alalta.
Miksi kuulumme valkonauhaan (1904)
Morsiamen kirja: Opastusta nuorille tytöille. Toim. Kaksi rouvaa (1944)
Nuorille naisille (1904)
Rauhaa kohti: kaksi esitelmää (1922)

Tekstinäyte
Kuumana kesäkuun päivänä oli Pyryn seppä tullut poikansa Tepon kanssa Lahteen rattaanpyöriä myymään. Saatuaan ne ulos junasta he astuivat molemmat kuorman vieressä ylös jyrkkää mäkeä auttaakseen nousussa ja tukeakseen alamäessä, etteivät pyörät pääsisi kierimään pitkin mutkikasta reittiä. Kylässä oli aina keskiviikkoisin vilkasta vilinää, koska hollolaiset silloin toivat ruokatavaraa, myydäkseen sitä kauppiaiden pihoissa. Olihan Vesijärven rannalle rakennettu saha, ja siellä oli paljon työväkeä.
Salpausselän harjanteiden, Selänmäen ja Kolkanmäen, laaksoon oli ahdettu neljänkymmenen talon rakennukset, nurkka nurkkaan kiinni, ja lisäksi vielä monien käsityöläisten ja kauppiaiden asumukset, liikkeet ja varastohuoneet vehkeineen, tarhoineen ja eläinsuojineen.
Pyryn hevonen käännettiin sokkeloiselle kujalle, josta lehahti vastaan vinkevä parkin tuoksu. Kuorma mahtui vaivoin pujahtamaan portista ahtaaseen pihaan, johon oli upotettu maahan pari mahtavaa parkkiammetta. Piti varoa, ettei rattaanpyörä osunut ammeen laidan sisäpuolelle, jolloin koko kuorma olisi uponnut parkkiintuvien nahkojen liuokseen.

Nuoret kauppiaat, 1938.
Lähteitä ja viittauksia
- Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 60-61.
- Kuinka meistä tuli kirjailijoita. [Suomen Kirjailijaliitto] 1916, s. 14-15.
- Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen. WSOY 1944, s. 270-276.
- Alli Hosiaisluoma-Karppinen. Anttilan "Nuoret kauppiaat" ikkuna Lahden kauppalaan. Pitäjänsanomat 31.10.1985.
- Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Talvio, Maila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Jotuni, Maria(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • On sama kuin
    Haggrén, Maria
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Onerva, L.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Krohn, Helmi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • On sama kuin
    Setälä, Helmi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • On sama kuin
    Kurki, Anni
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Saran unohdetut sisaret
  • Sukupuoli
    nainen
  • Haahti, Hilja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • On sama kuin
    Krohn, Hilja
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Saran unohdetut sisaret
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Olsson, Hagar(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Haarla, Lauri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1923
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Bergroth, Kersti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • On sama kuin
    Cross, Betty
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • On sama kuin
    Oire, L. K.
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Reino, Vilma
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • On sama kuin
    Heino, Mirjam
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1923
  • On sama kuin
    Marck, Mary
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • On sama kuin
    Anger, Arja
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • On sama kuin
    Kangas, Verna
  • On sama kuin
    Hagelin, Kersti
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • On sama kuin
    Tet
  • Kallas, Aino(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Suonio, Aino
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Ståhlberg, Ester(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    opettajat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Hällström, Ester
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  •