Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kaupungin lapsi
Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kuvaa kaupungin ja maaseudun vastakohtaisuutta.
- - -
Saima on orpo, nuori, kaunis ja rikas kaupunkilainen, joka tulee maalaiskartanoon lomalle. Taloa pitää leskiäiti kuuden poikansa kanssa. Vanhin pojista on Olli, taitava, tietävä ja työteliäs isäntä. Näiden kahden välille syntyy ja syvenee ihastus ja rakkaus. Mutta onko sillä mitään onnistumisen mahdollisuuksia? Voiko kaupunkilainen luopua kaupunkilaiselämästä? Voisiko isäntä luopua edes ajoittain omasta elämäntavastaan? Onko rakkaus vain saamista ja omistamista? Voisiko se olla myös antamista ja jakamista?
(Tiberius kirjat, 2021)
- - -
Saima on orpo, nuori, kaunis ja rikas kaupunkilainen, joka tulee maalaiskartanoon lomalle. Taloa pitää leskiäiti kuuden poikansa kanssa. Vanhin pojista on Olli, taitava, tietävä ja työteliäs isäntä. Näiden kahden välille syntyy ja syvenee ihastus ja rakkaus. Mutta onko sillä mitään onnistumisen mahdollisuuksia? Voiko kaupunkilainen luopua kaupunkilaiselämästä? Voisiko isäntä luopua edes ajoittain omasta elämäntavastaan? Onko rakkaus vain saamista ja omistamista? Voisiko se olla myös antamista ja jakamista?
(Tiberius kirjat, 2021)
Kirjallisuudenlaji
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Saima oli väikkyvä, iloinen kaupungin neito, poimutteli tukkaansa palmikoilla ja kähertimillä, jotta se laveana ja liehuvana ympäröi hänen valkeita kasvojaan ja varjosti mustia silmiä.
— Oo, kuinka tämä elämä väliin on ihanaa! huudahti hän hypähdellen siroissa kengissään loivia portaita alas monikerroksisesta kivimuurista. Koko hänen olentonsa oli soma ja hyvin hoidettu, hieno, hilpeä ja pehmoinen.
— Ei laisinkaan — ei tämä elämä ole sinne päinkään kuin sen pitäisi olla, puhui hän vanhalle ystävälleen, koulun johtajattarelle, joka arvokkaasti säilytti kasvoillaan äidillisen hymyn suosikkinsa kaikissa tuulissa.
— Ei ole! huudahti Saima vielä varmemmin kadulle päästyään. — Minä tahtoisin päästä täältä pois sellaiseen paikkaan, missä saisi reuhtoa ja laulaa ja huutaa ja kuulla kaiun vastaavan suloisia haukkumasanoja, missä saisi uida rauhassa taivasalla ja auringossa, kiikkua aalloilla ja puiden oksilla, kiivetä kukkuloille ja nähdä kauas! Vaan sellaista paikkaa ei ole minun laiselleni kaupunginnukelle!
Saiman iloisuus oli mennyt. Mustat silmät samentuivat, sirot kengät kapsuttelivat laimeasti kivistä käytävää ja pehmeät hartiat painuivat kumarruksiin.
— Elämä ei ole ollenkaan hauskaa. Se on pelkkiä kovia katuja ja kuumuutta, pistävää aurinkoa ja inhottavaa pölyä. Huh, mennään kotiin!
Seuralainen kohautti olkapäitään. Mentiin kotiin.
— Oo, kuinka tämä elämä väliin on ihanaa! huudahti hän hypähdellen siroissa kengissään loivia portaita alas monikerroksisesta kivimuurista. Koko hänen olentonsa oli soma ja hyvin hoidettu, hieno, hilpeä ja pehmoinen.
— Ei laisinkaan — ei tämä elämä ole sinne päinkään kuin sen pitäisi olla, puhui hän vanhalle ystävälleen, koulun johtajattarelle, joka arvokkaasti säilytti kasvoillaan äidillisen hymyn suosikkinsa kaikissa tuulissa.
— Ei ole! huudahti Saima vielä varmemmin kadulle päästyään. — Minä tahtoisin päästä täältä pois sellaiseen paikkaan, missä saisi reuhtoa ja laulaa ja huutaa ja kuulla kaiun vastaavan suloisia haukkumasanoja, missä saisi uida rauhassa taivasalla ja auringossa, kiikkua aalloilla ja puiden oksilla, kiivetä kukkuloille ja nähdä kauas! Vaan sellaista paikkaa ei ole minun laiselleni kaupunginnukelle!
Saiman iloisuus oli mennyt. Mustat silmät samentuivat, sirot kengät kapsuttelivat laimeasti kivistä käytävää ja pehmeät hartiat painuivat kumarruksiin.
— Elämä ei ole ollenkaan hauskaa. Se on pelkkiä kovia katuja ja kuumuutta, pistävää aurinkoa ja inhottavaa pölyä. Huh, mennään kotiin!
Seuralainen kohautti olkapäitään. Mentiin kotiin.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.