Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Hurskas kurjuus

Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Kesän 1918 kuluessa Sillanpää kirjoitti kestävimmän romaaninsa Hurskas kurjuus, joka ilmestyi vuoden 1919 puolella. Siinä kuvattiin ”naiivin punikkivanhuksen” Juha Toivolan elämää alkaen suurista nälkävuosista 1860-luvulla aina vuoden 1918 joukkohautaan asti. Alaotsikoltaan ”päättynyt suomalainen elämäkerta” oli Sillanpää-tutkija Panu Rajalan mukaan ensimmäinen teos, joka objektiivisesti halusi selittää, miksi hiljainen raatajakansa oli ryhtynyt väkivaltaiseen kapinaan, joka kirjoittajan mielestä kukistettiin tarpeettoman raa’asti.

Romaani on kertomus rahatalouden tulosta Suomen maaseudulle, kansallisuusaatteen noususta,
kansalaissodasta ja kansallisvaltion synnystä.

(Porin kaupunginkirjasto: 150 vuotta - 150 kirjaa)

Hämeenkyröläinen Juha Toivola, tietämätön ja tahdoton köyhä punikki, joutuu väistämättä osaksi joukkoliikkettä ja historiaa, kun kansan kahtia jakava sisällissota alkaa.

Nobelistimme kuolematon mestariteos torppari Toivolan elämänvaiheista ja kansalaissodan katkerista kokemuksista.

Aiheet ja teemat

Päähenkilöt

Alkukieli

Tekstinäyte

Toivolan Jussi, Juha, Janne - kirkonkirjojen mukaan Johan Abraham Benjaminpoika - oli vanha vastenmielisen näköinen äijänrahjus. Viimeisinä vuosinaan hänellä oli laajahko kalju, jota niskassa ja korvilla reunusti joskus maailmassa tasoitettu, lakin alta harittava hiuskiehkura. Kasvot olivat myös ruskean rakkimaisen takkukarvan peitossa, vain suippokärkinen nenä oli selvästi näkyvissä. Sillä silmien tienoilla oli taas karvaa ja lakinreuna varjosti, niin että niiden kohdalla näkyi vain jostakin syvältä kaksi kalseata pistettä, joihin ei kunniallisen ihmisen tehnyt mieli katsoa.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

päättynyt suomalainen elämänkerta

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

271

Kustantaja

Lisätietoja

Ilmestynyt myös Otavan julkaisemana Suomalaisia mestareita -sarjassa 1961, Delfiinikirjat-sarjassa 1971, PK – parasta kotimaista -sarjassa 1988, sekä Seven-pokkarina 2002.

Sarjamerkintä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

138

Kääntäjä

Lisätietoja

Käännetty ranskankielisestä laitoksesta
julkaistu: Sofia, kustantajaa ei mainittu

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

248

Kustantaja

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

220

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Lisätietoja

lm. 1948, 1981 nimellä: Das fromme Elend

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

191

Kääntäjä

Lisätietoja

az utószót írta Képes Kéza

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

168

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

80

Kustantaja

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

190

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

255

Kääntäjä

Lisätietoja

mahdollisesti aikaisempiakin painoksia, 1939?

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

203

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

280

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

176

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

166

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Lisätietoja

ilm. 2003 saman kääntäjän käännöksenä nimellä Bir Hayat Yolcusu (Kastaþ, 2003)

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

376

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

248

Kieli

Kääntäjä

Lisätietoja

Ilm. 1967 nimellä: Sterben und Auferstehen

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Lisätietoja

sis. myös Kansalaissodan kirjoitukset

Kustantaja

Kääntäjä

Lisätietoja

julk. myös Sthentor (1933), kääntäjäksi mainitaan Manuel G. Santana vasta v. 1948 painoksessa (Ediciones Siglo Veinte).

Osana julkaisua