Toivoa kirjallisuudesta: sarjakuvat

Toivoa kirjallisuudesta on Helsingin kaupunginkirjastossa järjestettävä tapahtumakiertue liittyen Suomen mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlavuoteen. Kiertueella tunnetut ihmiset kertovat, mistä kirjasta ovat saaneet toivoa, voimaa tai iloa omaan elämäänsä. Hyllyssä olevat kirjavinkit on Helmet.fi-sivustolle tehnyt Mariliis Panov. Toivoa kirjallisuudesta -kiertueesta on lisää tietoa Helmet-kirjastojen sivuilla.

Ville Tietäväinen ja Aino Tietäväinen: Vain pahaa unta

Vain pahaa unta on sympaattinen ja lohdullinen isän ja tyttären vuoropuhelu tekstein ja kuvin Aino-tyttären pahoista unista. Aino näkee mielikuvituksellisia unia mm. jättiläispupusta korkokengissä, kolmisilmäisestä sottatontusta, peikkoörkeistä, alastomista aikuisista, myrkyllisestä houkuttelijakasvista, portaista, aalloista ja pyörteistä. Ainon unissa näkyvät päivän tapahtumat, lapsen pelot ja tuntemukset sekä myös maailmalla tapahtuva. Isä lohduttaa Ainoa, että kun pahasta unesta kertoo heti, niin sitä ei tarvitse enää pelätä eikä se toistu.

Reetta Niemensivu: Lempi ja rakkaus

Lempi ja rakkaus on hehkeä ja koskettava Lempi-mummon nuoruuden rakkaustarina. Lempi tapaa komean, mutta ei kovin varakkaan kiertelevän suutarin Väinön. Nuoret ihastuvat ja rakastuvat Lempin vanhempien vastustuksesta huolimatta. Naimalupa jää kuitenkin saamatta ja Väinö ajautuu toisen naisen syliin. Vuosien kuluttua Lempi ja Väinö kohtaavat uudestaan ja rakkaus leimahtaa liekkeihin, eikä Lempi enää piittaa vanhempiensa mielipiteistä vaan antaa rakkauden kukkia. Pastellisävyinen ja ajaton Lempi ja rakkaus tuo mieleen vanhat Suomi-elokuvat.

Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

Näkymättömät kädet on yhteiskunnallinen kertomus epäoikeudenmukaisuudesta.  Työttömäksi jäänyt marokkolainen ompelija Rachid päättää lähteä ”helvetistä paratiisia etsimään”. Hän tekee vaarallisen matkan Välimeren yli Espanjaan ja menettää matkalla ystävän.  Perillä Rachidia odottaakin paratiisin sijaan karu todellisuus. Rachid tekee monien muiden riistettyjen siirtolaisten tavoin töitä 20 euron päiväpalkalla vihannestarhan tappavassa kuumuudessa. Teos on samalla upea mustanpuhuva kuvataideteos ja ankea yhteiskunnallinen reportaasi. Näkymättömät kädet -teoksen kaltaisia tarinoita on tuhansia ja ne ovat edelleen järkyttävän. ajankohtaisia.Toivon kipinä elää kuitenkin, koska tietoisuus maailman nurinkurisuudesta on kasvanut ja asiaa yritetään pienin askelin parantaa.

Liv Strömquist: Kielletty hedelmä

Kielletty hedelmä on tragikoominen ja satiirinen sarjakuvamuotoon kirjoitettu tietokirja naisen sukupuolielimestä. Strömquist kertoo absurdeja tositarinoita ja myyttejä naisen sukuelimestä. Esimerkkinä olkoot Harvey Kellogg, joka (sama tyyppi joka keksi Kelloggsin aamiaismurot) oli sitä mieltä, että naisen sukuelimille pitäisi kaataa syövyttävää happoa, koska klitoris nähtiin turhakkeena ja se yritettiin tuhota. Järkyttävää oli tarina Ruotsin kuningatar Kristiinasta, jonka haudan ruotsalaiset tutkijat avasivat vuonna 1965 selvittääkseen, oliko Kristiina mahdollisesti pseudohermafrodiitti. Sarjakuva on Toivoa kirjallisuudesta -listalla, koska asiat ovat nykyään paljon paremmin, vaikka parantamisen varaa on vielä yllin kyllin. Kritiikkiä saavat Strömquistilta muun muassa raikkaiden kuukautisten kaupallistaminen ja intersukupuolisten lasten leikkaaminen.

Marjane Satrapi: Persepolis

Persepolis on kiehtova ja koskettava omaelämäkerrallinen tarina lapsuudesta islamilaisen vallankumouksen aikaisessa Iranissa. 1970–80-luku oli Iranissa vallankumouksellista aikaa, jolloin fundamentalistit pääsivät valtaan. Naiset pakotettiin käyttämään huntuja ja kaikenlainen ilonpito, musiikki, alkoholi sekä lännen ihannointi kiellettiin. Teos on kantaaottava ja siinä kytee Marjanen kapinahenki, periksi ei anneta! Hunnun alla on farkut, nahkatakki ja Michael Jacksonin rintamerkki. Ihmiset yrittävät rajoituksista huolimatta elää normaalia elämää. Sävy synkistyy, kun Marjanen sukulaiset ja naapurit alkavat kadota ja kuolla. Pian ei enää jää muuta vaihtoehtoa kuin paeta länteen.

Alison Bechdel: Hautuukoti – Tragikoominen perheeni

Hautuukoti on älykäs, monikerroksellinen ja omaelämäkerrallinen sarjakuvateos tärkeistä aiheista.  Alison Bechdel käsittelee omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, isäsuhdettaan sekä seksuaalista identiteettiään. Parikymppisenä Alison kertoo perheelleen olevansa lesbo ja pian sen jälkeen hänen isänsä kuolee jäätyään rekan alle. Alisonia jää vaivaamaan kaapista ulos tulemisen ja isän kuoleman välinen yhteys. Oliko sitä? Hautuukoti on mustalla huumorilla maustettu ja vilisee osuvia intertekstuaalisia viittauksia Shakespearesta Joyceen.

Vinkkitekstit: Mariliis Panov