Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Talo kalliolla
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Talo Kalliolla (1937) kertoo vanhasta talonpoikaistalosta ja sitä hallitsevan ylpeän suvun vaiheista sukupolven vaihtuessa uuteen ja ankaran isän joutuessa seuraamaan kasvatuksensa hedelmien kypsymistä. Kaksospojista vanhin saa tuntea harteillaan lain raskaan kouran kiivaan luontonsa tähden; nuorempi poika valmistuu papiksi mutta joutuu heikkoluonteisena täysin eroon suvustaan. Tytär lankeaa hyveen polulta ja saavuttaa vasta pitkän taistelun jälkeen rauhan, samoin kuin vanhempi veljensä, jonka vankilasta vapauduttuaan on kestettävä vielä epäonnistunut avioliittokin ennen tulevaisuuden seestymistä. – Kerronta on maalailevaa ja mukaansatempaavaa, ja Kojolle ominainen huumori keventää aiheen vakavuutta.
- - -
Talo kalliolla (1937) on Kojon kiinteimpiä romaaneja; siinä kirjailija kunnostautuu jälleen läheisimmällä alallaan, maaseutuväestön psykologisessa kuvauksessa, ja "kalliopohjana" pysyy tuon väestön omien perinteiden säilyttäminen. (Aarne M. Peltosen esipuheesta teoksessa Talo kalliolla; Tänään ei kukaan auta ketään; Novelleja, Karisto 1978)
- - -
Talo kalliolla (1937) on Kojon kiinteimpiä romaaneja; siinä kirjailija kunnostautuu jälleen läheisimmällä alallaan, maaseutuväestön psykologisessa kuvauksessa, ja "kalliopohjana" pysyy tuon väestön omien perinteiden säilyttäminen. (Aarne M. Peltosen esipuheesta teoksessa Talo kalliolla; Tänään ei kukaan auta ketään; Novelleja, Karisto 1978)
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Alkukieli
Tekstinäyte
Olisi tietenkin ollut viisainta kävellä juuri päinvastaiseen suuntaan: nimismiehelle. Ei siitäkään sen enempi armoa olisi antautunut, mutta eiväthän ihmiset saaneet sanoa, että Ilomaan poika kuljeskeli karkumatkoilla.
Aurinko ei vielä kotvaan nousisi. Metsäsie oli ihan hiljainen. Linnutkaan eivät olleet vielä heränneet. Elokuu oli jo ehtinyt pitkälle, ja notkelmissa tuntui jo selvästi yösumun viileys, jonka mukana kantautui noroisa mudan ja alavista lehdoista kostean mullan lemu.
Aaro Hasari, Ilomaan vanhempi poika, sikäli kuin kaksoispojista toinen oli vanhempi, eteni sunnuntaisen aamuyön hämyttämää tietä kuin unissakävijä. Hänen sydämensä jyskytti vielä tavallista voimakkaammin, ohimosuonet sykkivät vielä rajusti ja kurkkua kuivasi kuin se olisi ollut jollakin hapolla poltettu.
Aurinko ei vielä kotvaan nousisi. Metsäsie oli ihan hiljainen. Linnutkaan eivät olleet vielä heränneet. Elokuu oli jo ehtinyt pitkälle, ja notkelmissa tuntui jo selvästi yösumun viileys, jonka mukana kantautui noroisa mudan ja alavista lehdoista kostean mullan lemu.
Aaro Hasari, Ilomaan vanhempi poika, sikäli kuin kaksoispojista toinen oli vanhempi, eteni sunnuntaisen aamuyön hämyttämää tietä kuin unissakävijä. Hänen sydämensä jyskytti vielä tavallista voimakkaammin, ohimosuonet sykkivät vielä rajusti ja kurkkua kuivasi kuin se olisi ollut jollakin hapolla poltettu.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
320