Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Kuka sinut omistaa

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Kenellä on oikeus päättää sijoitetun lapsen elämästä? Voiko toista omistaa? Riitta Jalosen herkkävireinen romaani pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen lapsen näkökulmasta.

Kirkkaana pakkaspäivänä Heidin perheen kuistille kannetaan pieni poika. Sinisen toppapuvun kätköistä paljastuu kaksivuotias Jean, ja Heidin ja uuden pikkuveljen välille muodostuu heti vahva side. Heidiin Jean turvautuu myös silloin kun pihaan kaartaa aika ajoin auto kyydissään arvoituksellinen Mami, jolla on turkki päällä kesäkuumallakin ja joka taikoo laukustaan kiehtovia tuliaisia. Mutta Mami ei koskaan jää eikä Jean lähde, ja seuraavana päivänä kaikki on taas niin kuin ennenkin: ruokapöydässä on lihapullia ja yläkerrassa pikkumummi, joka on jo lähellä taivasta mutta silti voimakkaasti läsnä. Kunnes tulee kesä, joka muuttaa kaiken Heidin elämässä.

Tammi.fi

Aiheet ja teemat

Tapahtumapaikat

Alkukieli

Tekstinäyte

Jean kiertää verhon reunaa ranteensa ympärille, kangas rypistyy kissankellojen kohdalta mutta äiti ei tule sanomaan siitä. Keittiön kesäverhot ovat kevyet, ne keinuvat itsekseen. Kun äiti vaihtoi paksummat talviverhot ohuisiin ja läpikuultaviin, sanoin Jeanille että verhojen ja ikkunan väliin asettuu taas asumaan pikkusormen kokoinen puhaltaja. Sen jälkeen hän on joka aamu käynyt kurkistamassa verhojen taakse.

Auto pysähtyy meidän talomme kohdalla. Mami astuu etuovesta ulos ja laskee ison laukkunsa maahan.
Hän seisoo hetken sen vierellä, aivan kuin hänen täytyisi miettiä, onko talo oikea. Auto ajaa pois, Mami heilauttaa kättä kuljettajalle, josta en ehdi nähdä vilaustakaan.

-Mami tulee turkki päällä vaikka on jo toukokuu, sanon.

Jätämme vahtipaikkamme, Jean päästää irti verhosta, siniseen kukkaan jää märkä läiskä. Työnnän Jeania edelläni, painan lapaluiden välistä ja piirrän sormella puseron selkään ympyrän. Jean jää seisomaan ylimmälle ulkorapulle, vie kädet hiuksiin, jotka isä leikkasi siistiksi pari päivää sitten.

Äiti ripustaa lakanoita pyykkinarulle, ei ole kuullut auton ääntä. Hän ravistaa lakanaa ja nostaa sen ylös narulle keinumaan. Narut on kiristetty mäntyjen ja koivujen runkoihin tiukasti. Ne eivät tuulisellakaan ilmalla anna periksi ja pudota pyykkejä maahan. Silti niissä ei saa roikkua.

Viime kesänä nostin Jeanin paksuimmalle narulle kahden valkoisen lakanan väliin ja hän putosi naru mukanaan maahan. Toinen kuivumassa ollut lakana lensi hänen päälleen. Pelästyin mutta en tehnyt mitään muuta kuin tuijotin räpistelyä lakanan alla. Jean oli kuin loukkuun joutunut lintu.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

200