Alvari, Armas

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Ville Palonen / Tammi

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Novellin nimi:
Lapseni, kaikkeni
Ensimmäinen virke:
Se rääkyi isomumminsa kehdossa.
Viimeinen virke:
Sitten se leikattiin pois.

Novellin nimi:
Et sinä nuku
Ensimmäinen virke:
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kalevi ajoi kolarin.
Viimeinen virke:
Hän keinutti lantiotaan ja ajatteli löytäneensä heidän kotinsa ensimmäisen pölypilven kuin käsijarrun.

Novellin nimi:
Kuulustelu Erkkilän tapauksesta 25.3.1995
Ensimmäinen virke:
Teppo Tulva joutui kuulusteluun Erkkilän kuoleman vuoksi.
Viimeinen virke:
Halkeamasta roikkui kahvipisara kuin odottaen hyppyvuoroaan pöydälle.


Novellin nimi:
Päivä päivältä parempi ihminen
Ensimmäinen virke:
Monia kiinnosti tietää, miksi Perttu oli joutunut vankilaan.
Viimeinen virke:
Olisin sanonut rakkaus kahdeksalla kielellä.

Novellin nimi:
Laura, Laura, Sonja, Sonja
Ensimmäinen virke:
Hetkeä aiemmin Sonjan äiti oli miettinyt avaamattomia kirjeitä,
miten ne pitäisi hävittää.
Novellin viimeinen virke:
Kerrosta alempana nyrkki kumisti ovea.

Novellin nimi:
Vene
Ensimmäinen virke:
Olen nimimerkki Martti Suksela ja kerron teille mieltäni askarruttavan tapauksen.
Viimeinen virke:
Mutta kukaan ei koskaan osannut kertoa, miksi vene oli kadonnut aina välillä näkyvistä.


Novellin nimi:
73 minuuttia ennen juomisen aloittamista
Ensimmäinen virke:
Hankitaan pullo ja kumotaan se, Minkilän ääni kuului luurista.
Viimeinen virke:
Vuorasimme kielemme nenäliinalla ja lipitimme votkaa lasinsirpaleiden seasta ennen kuin koira tulisi juomaan kaiken.

Novellin nimi:
Vuokratalo
Ensimmäinen virke:
Ammuin hirven.
Viimeinen virke:
Suoristelin päiväpeitteen punamustia raitoja.

Elämäkertatietoa

Opinnot ja työura:
Opintoja kotimaisessa kirjallisuudessa, sanataiteessa sekä sosiaali- ja terveysalalla
Toiminut vapaana kriitikkona ja kustannustoimittajana

Palkinnot:
Kankaanpään seudun pakinakilpailun 2. sija 1998
Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto 2006
Martti Joenpolven novellikilpailun 3. sija 2006
Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto esikoiskirjalle Varmat tapaukset 2006

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjeitä lapsiperheestä / Armas Alvari ja Matilda Katajamäki. Helsinki : Edita, 2008.
Muualla julkaistuja novelleja ja kertomuksia:

Kotiaresti (1999). Kertomus ilmestynyt ainejärjestölehti Käkriäisessä.
Kengät (1999). Tarina ilmestynyt ainejärjestölehti Käkriäisessä.
Luojan kiitos, sinä lähdet Dallasiin (Jyväskylän yliopisto 2001). Novelli ilmestynyt Kummajuttu-antologiassa.
Keskiviikkona, elokuun 6. päivänä 1986, Casio quartz 8.12am. Novelli ilmestyi Sille ihmiselle -antologiassa 2001.
Imagokampanja (2001). Pienoisnäytelmän ensi-ilta Jyväskylässä. Tilausteos Keski-Suomen sairaanhoitopiirille.
Hissi : kertomus ilmestyi Novellit 2005 antologiassa.
Minulla on mielikuvitusta (2006): kirjoitus Manifest07-kalenterissa.
73 minuuttia ennen juomisen aloittamista : novelli ilmestyi Novellit 2006 antologiassa.

Tekstinäyte

- Pakastuu, punatulkut tulee mettästä pois, hän huomasi höpöttävänsä kuin oma isänsä aikoinaan.
- Punatulkut tulevat. Sinä kuolet ennen kuin opit äidinkielesi, vaimo sai uuden kohtauksen huuhtoessaan teepannua.
Eero kurkkasi keittiöön. Aili nojasi jääkaappiin, yski ja veti henkeä vuoronperään. Vaimo repi kurkustaan pitkän rään, jonka roiskautti lattialle. Aamutossu hivuttautui klimpin päälle ja hinkkasi sen edestakaisin muovimatolle. Vasta tämän jälkeen Eero sanoi:
- Sä opetat taivaassa Pietarille hepreaa. Katotaan vaan.
- Katotaan ja katotaan. Sinä et sitä pääse katsomaan. Aili laski vettä pannuun. Hän köhi ysköksen.
- Etkä sä pääse Pietaria opettamaan. Sä oot tarpeeksi kakaroita jo koulussa rääkänny. Eero nosti kiväärin takaisin olkaansa vasten ja seurasi tähtäinristikosta, miten postiauton kuljettaja kiipesi takaisin kuskinpukille.
Aili puhisi, vesi roiskui hanasta. Pannu rämähti tiskien päälle altaaseen.
- Antaa raiskan olla, Aili kömpi takaisin makuuhuoneeseen. - Jos tässä onnettomassa talossa olisi hissi, lähtisin heti lääkäriin.
- Ei niistä ole mihinkään.
- Ai, hisseistä vai lääkäreistä?
Kun sängystä kuului tasainen hengityksen vinkuna, Eero laski kiväärin ikkunalaudalle. Siivouskomerosta työkalupakkinsa takaa hän kaivoi paketin Presidenttiä. Hän keitti itselleen kupillisen kahvia, johon pani vielä loppuporot metallipurkistakin.
Siitä oli jo kolmekymmentä vuotta, kun he olivat tähän muuttaneet. Eero oli hetken ollut talonmiehenä ennen kuin konkurssin kourista oli noussut entistä ehompi liike: Uusi siirtomaatukku Ky ja Pennin Tiimi -myymälä. Niitä ei ollut tarvinnut kauan pyörittää, kun keskusliikkeen herrat suivaantuivat varpaille hyppimisestä ja ostivat koko firman pois.
Muka vapaata kapitalismia vapaassa maassa. Puistolehmuksien muhkuraiset rungot ja oksisto olivat olleet paljaat sahalaitaisista lehdistä. Lumet olivat sulaneet silloin ennen aikojaan niin kuin nyt, vaikka pakkaset jatkuivat. Eero oli fiksannut, hän oli maalannut jopa keittiön kaapit.
Ja nyt Aili oli saanut päähänsä, että talossa pitää olla hissi. Hissi. Eero sylkäisi suullisen kahvia viemäriin. Ei Aili enää liiku, ja Eero haluaa nukkua vain itse tapiseeraamassaan huoneessa. Aili ei ollut tullut edes seinäpaperia valitsemaan. Eero kaatoi loput kahvista putkia pitkin jätevedenpuhdistamolle, niin kelvottoman väkevää hän oli siitä keittänyt. Kahvipakettinsa hän oli pannut takaisin romujen taakse heti sen jälkeen, kun oli lapannut kolme reilua kukkuraa yhtä kupillista varten.

(Ote novellista Hissi, Varmat tapaukset 2006)