Bremer, Fredrika

Kuvatiedoston lataaminen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Ammatti

Koulukunnat ja ajanjaksot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

kokoomateokset

Elämäkertatietoa

Fredrika Bremer syntyi Tuorlan kartanossa lähellä Turkua v. 1801, mutta asui siellä vain ensimmäiset ikävuotensa. Monien muiden säätyläisperheiden tavoin Bremerien perhekin muutti Ruotsiin 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Jo ensimmäisillä teoksillaan, humoristisilla porvariskuvauksilla Teckningar ur hvardagslifvet (osat 1-3 vv. 1828-31) Fredrika Bremer herätti huomiota ja sai Ruotsin akatemiankin tunnustuksen. 1830-luvulla ilmestyivät laajat ylä- ja keskiluokan kuvaukset Grannarne (1837) ja Hemmet (1839), joissa naiset käyvät kamppailua itsenäisyydestään. Samalla vuosikymmenellä tuotantoa alettiin kääntää vieraille kielille, ja Bremer tuli tunnetuksi myös Euroopassa ja Amerikassa. Pelkästään kirjallinen toiminta ei kuitenkaan riittänyt. Humaani luonne vei hänet monenlaiseen hyväntekeväisyystyöhön, mm. vankeinhoidon piirissä, jonka epäkohtia hän ankarasti arvosteli kirjoituksissaan. 1840-luvulla ilmestyivät yhteiskunnalliset romaanit Trälinnan (1840) sekä Syskonlif (1848), jonka jälkeen hän teki pari vuotta kestäneen matkansa Amerikkaan. Hemmen i den Nya verlden (1853-54) on syntynyt tämän matkan aikana saaduista vaikutteista. Se esittelee laajasti amerikkalaisen yhteiskunnan valtiollista, uskonnollista ja kulttuurielämää.

Hänen kuuluisin teoksensa, v 1856 julkaistu tendenssiromaani Hertha nostatti kiivaan polemiikin. Kirjoittajaa syytettiin siveettömyydestä, kun hän rohkeni arvostella perheenisän valtaa määrätä täysi-ikäisten tyttäriensä tulevaisuudesta tai vaatia naisille koulutusta, omistusoikeutta ja oikeutta omaan ammattiin. Naisen ratkaisu valita sekä avioliitto että yhteiskuntaa hyödyttävä toiminta oli uutta ja monille liikaa. J.V. Snellman, joka aiemmin oli suosinut Bremeriä, kirjoitti Litteraturbladetiin yhdentoista palstan mittaisen arvostelunsa, jossa muun ohessa neuvoi, miten naissuvun oli meneteltävä pysyäkseen miesten suosiossa. Kirjansa myötä Bremer menetti kansansuosionsa yhtä nopeasti kuin oli sen aiemmin saavuttanutkin.

Herthan ilmestymisen jälkeen Fredrika Bremer matkusti vuosiksi ulkomaille, aina Palestiinaan saakka ja julkaisi huomioitaan matkalta teoksessaan Lifvet i Gamla verlden (1860-62). Elämänsä loppuvuosiksi hän asettui Arstan tilalle, jossa kuoli uudenvuodenaattona v. 1865.

Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Gripenberg, Alexandra: Naisasian kehitys eri maissa III. Porvoo 1908.
Hagman, Lucina: Fredrika Bremer. Kuvaus vuosisatamme alkupuolelta. Porvoo 1886.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.